Lapsi KARJUU bussissa! Äiti: "Hyshys. Hyshyshys."
Koko bussi kuunteli tänään, kun pieni lapsi kiljahteli bussissa kurkku suorana useita kertoja.
Äiti hyssytteli häntä muutaman kerran vaimeasti, mutta kiljunta jatkui. "Hyshys, hyshyshys" ei jostain kumman syystä auttanut...
Muut matkustajat huokasivat helpotuksesta, kun rattaat poistuivat bussista.
Vinkki muille vanhemmille: kielto toimii paremmin, kuin turha hyssyttely.
Kommentit (71)
Otsikossa sanot, että lapsi karjui, mutta sitten sanotkin, että kiljui? Meillä on karjuminen kielletty, satunnainen kiljahtelu ei.
Niin että karjuiko vai kiljahteliko?
Et varmaan tiedä pikkulapsista kovin paljon. Pienet lapset ovat monesti sellaisia, etteivät tottele käskyjä, vaan saattavat toimia juuri päinvastoin kuin käsketään. Olisi ollut äidille noloa alkaa korottamaan ääntään ihan tosissaan ja muksu olisi vain lisännyt kiljumisensa volyymiä. Sitten olisit kirjoittanut täällä, että mikä kumma kun äidillä bussissa ei ollut yhtään auktoriteettia. Pienten lasten kehitykseen kuuluu rajojen rikkominen ja niiden testaaminen, oman tahdon esille tuominen. Ei ole monestikaan mitään järkeä yrittää koirakouluttaa pikkulasta, kun ei ne vielä ymmärrä, miksi jotain ei saa tehdä. Ääh, ymmärrät ehkä sitten, jos sulla on joskus omia lapsia.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:34"]
Minkä ikäinen lapsi? Meillä on 2-vuotias tyttö ja hän ei todellakaan viihdy bussissa. Jos alkaisin vielä kieltämään, alkaisi kauhea poru. Alkaa siis aina itkeä kieltämisestä, vaikka eitä on opetettu jo alle 1-vuotiaasta asti.
[/quote]Menkää autolla.
Niin ja juu, monet pienet kiljuvat silkasta innostuksesta. Mene nyt ja lannista toisen into alkamalla huutamaan EI EI. Oikeasti, ei lapset ole koiria. T. nro 8
Toista se oli 90-luvulla kun lapseni olivat pieniä. Silloin tuossa tilanteessa olisi tultu lapsen juttusille ja saatu huomio johonkin muuhun. Nykyään ihmiset vain pyörittelee silmiään ja avautuu illalla hirvittävän ahdistavasta bussimatkasta nimettömästi av-palstalla.
Mun poika 1v3kk kiljahtelee riemuissaan jos sattuu näkemään jotain kivaa. Joskus myös innostuu siitä kiljahtelusta, kun huomaa että se on hauskaa. Silloin kiellän, jos volyymi kasvaa ja menee ihan huutamiseksi.
Jos taas KARJUU, mikä on mielestäni eri asia, niin kiellän heti ja useaan otteeseen jos on tarvis ja yleensä on.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:42"][quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:34"]
Minkä ikäinen lapsi? Meillä on 2-vuotias tyttö ja hän ei todellakaan viihdy bussissa. Jos alkaisin vielä kieltämään, alkaisi kauhea poru. Alkaa siis aina itkeä kieltämisestä, vaikka eitä on opetettu jo alle 1-vuotiaasta asti.
[/quote]Menkää autolla.
[/quote]
No me kuljetaan bussilla ehkä 2-3 kertaa kuukaudessa, en viitsisi sen takia autoa ostaa. Pöljä :)
Minkä ikäinen? Sellaiset vuoden vanhat nyt vaan karjuvat tylsistyksissään - omani huuteli tänään koko kauppamatkan koska halusi kävellä itse. Heitä ei välttämättä voi hiljentää oikein millään.
Kuusivuotias esikoinen ymmärtää jo kun pyydetään olemaan hiljempaa.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:41"]
Et varmaan tiedä pikkulapsista kovin paljon. Pienet lapset ovat monesti sellaisia, etteivät tottele käskyjä, vaan saattavat toimia juuri päinvastoin kuin käsketään. Olisi ollut äidille noloa alkaa korottamaan ääntään ihan tosissaan ja muksu olisi vain lisännyt kiljumisensa volyymiä. Sitten olisit kirjoittanut täällä, että mikä kumma kun äidillä bussissa ei ollut yhtään auktoriteettia. Pienten lasten kehitykseen kuuluu rajojen rikkominen ja niiden testaaminen, oman tahdon esille tuominen. Ei ole monestikaan mitään järkeä yrittää koirakouluttaa pikkulasta, kun ei ne vielä ymmärrä, miksi jotain ei saa tehdä. Ääh, ymmärrät ehkä sitten, jos sulla on joskus omia lapsia.
[/quote]
Minä ainakin ymmärrän jo nyt jotakin, vaikka en ole tuo aikaisempi kommentoija eikä minulla ole lapsia. Se on vanhemman tehtävä pitää se lapsi kurissa. Jos ei onnistu muuten niin sitten ulos bussista ja kävelyä pari pysäkinväliä. Olen kerran jopa nähnyt niin nerokkaan äidin bussissa, että hän alkoi leikkiä ja tehdä temppuja joita lapsi sitten seurasi ja lopetti riehumisen. Mutta siitä on tietenkin lähes kaikkien mielestä liikaa vaivaa.
Meidän 2v:llä on innostuessaan aika vapautunut äänenkäyttö. Ja hän innostuu monista asioista. Näen jo sieluni silmin hänet tuolla bussissa. "PELÄKÄLLY!" Asun onneksi pikkukaupungissa, jossa useimpia hymyilyttää.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:43"]
Toista se oli 90-luvulla kun lapseni olivat pieniä. Silloin tuossa tilanteessa olisi tultu lapsen juttusille ja saatu huomio johonkin muuhun. Nykyään ihmiset vain pyörittelee silmiään ja avautuu illalla hirvittävän ahdistavasta bussimatkasta nimettömästi av-palstalla.
[/quote]
Tapahtuu tänäkin päivänä. Ei tehoa meidän mukuloihin. Usein vielä vanhemmat naiset tykkää lahjoa huutavia muksuja, että ollaan saatu mandariineja, karkkia, jätskirahat, pari jotain ihmeellistä muoviukkelia, pääsiäismunia..
Ei auta sylittely, ei komentaminen, ei lässytys, ei hyssytys. Kun lapset päättävät huutaa, niin ne huutaa.
Välttelen silloin julkisia tai poistun kesken reissun. En vaan itsekään jaksa sitä huutoa ja ihmisten närkästyneitä katseita. Saattaa itselläkin flipata ja kuka sitä huutoa sitten jaksais.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:34"]
Minkä ikäinen lapsi? Meillä on 2-vuotias tyttö ja hän ei todellakaan viihdy bussissa. Jos alkaisin vielä kieltämään, alkaisi kauhea poru. Alkaa siis aina itkeä kieltämisestä, vaikka eitä on opetettu jo alle 1-vuotiaasta asti.
[/quote]Menkää autolla.
[/quote]
Mene sinä sillä autollasi jos et kestä vittu yhtään mitään.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:41"]
Et varmaan tiedä pikkulapsista kovin paljon. Pienet lapset ovat monesti sellaisia, etteivät tottele käskyjä, vaan saattavat toimia juuri päinvastoin kuin käsketään. Olisi ollut äidille noloa alkaa korottamaan ääntään ihan tosissaan ja muksu olisi vain lisännyt kiljumisensa volyymiä. Sitten olisit kirjoittanut täällä, että mikä kumma kun äidillä bussissa ei ollut yhtään auktoriteettia. Pienten lasten kehitykseen kuuluu rajojen rikkominen ja niiden testaaminen, oman tahdon esille tuominen. Ei ole monestikaan mitään järkeä yrittää koirakouluttaa pikkulasta, kun ei ne vielä ymmärrä, miksi jotain ei saa tehdä. Ääh, ymmärrät ehkä sitten, jos sulla on joskus omia lapsia.
[/quote]
Minä ainakin ymmärrän jo nyt jotakin, vaikka en ole tuo aikaisempi kommentoija eikä minulla ole lapsia. Se on vanhemman tehtävä pitää se lapsi kurissa. Jos ei onnistu muuten niin sitten ulos bussista ja kävelyä pari pysäkinväliä. Olen kerran jopa nähnyt niin nerokkaan äidin bussissa, että hän alkoi leikkiä ja tehdä temppuja joita lapsi sitten seurasi ja lopetti riehumisen. Mutta siitä on tietenkin lähes kaikkien mielestä liikaa vaivaa.
[/quote]
Kurinpito on eri asia kuin esim. allergiasta kärsivän lapsen kanssa liikkuminen silloin, kun lapsella iskee nälkä päälle. Olen aika hyvä kurinpitäjä, mutta kun iho-oireista (= päästä varpaisiin punainen ja kutiava) kärsivällä lapsellani oli huono päivä ja jos satuttiin bussiin aikataulusta myöhässä (kyllä, lasten kanssa liikkuessa ja/tai asioita hoitaessa aikataulu voi kusta) ja nälkä alkoi tulla päälle, niin lapsen kiljumiselle ei paljon voinut tehdä. Olisiko lasta pitänyt rankaista hänen huonon vointinsa vuoksi ja jäädä pois bussista, huudattaa lasta pysäkillä ja mennä vasta seuraavaan bussiin huutamaan? Itse olin niin väsynyt huutoon sitä 1,5 vuotta kuunneltuani, että luultavasti suustani tuli "hyshys, hys" lähinnä muita bussimatkustajia varten. Lapseni huutoon auttoi vain se, että päästiin kotiin, saatiin vaatteet pois päältä, lääkerasvat nahkaan ja erityisruokavalion ruokia mahaan.
Voin vannoa, että kukaan vanhempi ei tahallaan huudata lastaan. Kukaan lapsi ei hyödy siitä, että ympärillä olevat aikuiset mulkoilevat ja sättivät lasta tai tämän vanhempia. Kaikki voittavat, jos löytyy edes tilkka ymmärtämystä ja avunantoa.
Sitä intoa ja muuta mölyä voi pitää siellä kotonaan.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:41"]
Et varmaan tiedä pikkulapsista kovin paljon. Pienet lapset ovat monesti sellaisia, etteivät tottele käskyjä, vaan saattavat toimia juuri päinvastoin kuin käsketään. Olisi ollut äidille noloa alkaa korottamaan ääntään ihan tosissaan ja muksu olisi vain lisännyt kiljumisensa volyymiä. Sitten olisit kirjoittanut täällä, että mikä kumma kun äidillä bussissa ei ollut yhtään auktoriteettia. Pienten lasten kehitykseen kuuluu rajojen rikkominen ja niiden testaaminen, oman tahdon esille tuominen. Ei ole monestikaan mitään järkeä yrittää koirakouluttaa pikkulasta, kun ei ne vielä ymmärrä, miksi jotain ei saa tehdä. Ääh, ymmärrät ehkä sitten, jos sulla on joskus omia lapsia.
[/quote]
Minä ainakin ymmärrän jo nyt jotakin, vaikka en ole tuo aikaisempi kommentoija eikä minulla ole lapsia. Se on vanhemman tehtävä pitää se lapsi kurissa. Jos ei onnistu muuten niin sitten ulos bussista ja kävelyä pari pysäkinväliä. Olen kerran jopa nähnyt niin nerokkaan äidin bussissa, että hän alkoi leikkiä ja tehdä temppuja joita lapsi sitten seurasi ja lopetti riehumisen. Mutta siitä on tietenkin lähes kaikkien mielestä liikaa vaivaa.
[/quote]
Et sinä ymmärrä kehityspsykologiasta juurikaan näköjään. Mutta oikeassa olet, että on hyvä jos viitsii nähdä vaivaa ja yrittää viihdyttää lasta, tosin kaikille sekään ei tehoa. Yritin lähinnä kertoa aloittajalle, ettei kieltäminen pelkästään tehoa välttämättä kovin hyvin tietynikäisiin lapsiin. Kyllä sinäkin joskus vielä ymmärrät, jos saat lapsen, joka ei ole aivan tahdoton olio.
[quote author="Vierailija" time="26.08.2015 klo 21:55"]Sitä intoa ja muuta mölyä voi pitää siellä kotonaan.
[/quote]Naiset ja lapset kotiin!
Kukapa pitäisi kurissa kännykkään kovaan ääneen työasioita huutavat aikuiset? Ei uskalla mennä sanomaan, kun ei tiedän millaisia hulluja ovat. Itsellä ei ole pieniä lapsia, joten aloitus ei koske minua, mutta usein möykkään pitävät aikuiset häiriintyvät lasten möykästä, mutta eivät tajua omaa rasvittavuuttaan. Sama juttu ravintolassa, aikuiset ihmiset pitävät välillä kamalaa meteliä ja jopa selvin päin.
Kukapa pitäisi kurissa kännykkään kovaan ääneen työasioita huutavat aikuiset? Ei uskalla mennä sanomaan, kun ei tiedän millaisia hulluja ovat. Itsellä ei ole pieniä lapsia, joten aloitus ei koske minua, mutta usein möykkään pitävät aikuiset häiriintyvät lasten möykästä, mutta eivät tajua omaa rasvittavuuttaan. Sama juttu ravintolassa, aikuiset ihmiset pitävät välillä kamalaa meteliä ja jopa selvin päin.
Kyllähän se ois ollut paljon mellevämpää, jos äitikin olisi karjunut.