Kun sairastunut parantuu, onko yleistä unohtaa kuka oli tukena vaikeat ajat.
Nyt jo huvittuneena, olin hyvän ystäväni tukena, kun sairastui syöpään, hoidot ja muut.
Kun sitten parantui, alkoi hänellä uusi elämä. Alkoi kehua muita, uusia ihmisiä, kuinka tuovat iloa hänen elämäänsä ja yhtäkkiä en ollut enää yhtään mitään. Vähän aikaa siinä sitten nähtiin satunnaisesti, kunnes itse tajusin, ettei tuo ihminen kysy koskaan minulta edes mitä minulle kuuluu. Kelpasin vain tueksi ja turvaksi silloin kun oli vaikeaa. Vähensin yhteydenpitoa ja tajusin ettei hänestä kuulu ollenkaan.
En kadu todellakaan mitä tein, mutta oli yllätys huomata miten vähän hän sitä arvosti. Nyt tästä on jo vuosia.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
On joo tavallista. Samoin on tavallista että ystävät unohdetaan kun löydetään parisuhde. Sitten kun tuleekin ero, oletetaan että ne vanhat ystävät ovat ilman muuta ottamassa entisen roolinsa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Joillekin ystävyys on hyväksikäyttöä. Jos ystävistä ei ole ”hyötyä” heidät voi hylätä. Vastavuoroisuus, aito kiinnostus toista kohtaan, välittäminen ja pyyteetön halu viettää aikaa yhdessä puuttuu. Tällaiset ihmiset odottavat saavansa ilmanmuuta ystäviltään apua ja tukea milloin vaan tarvitsevatkin, ja miten paljon vaan. Itse eivät kuitenkaan ole valmiita auttamaan ja tukemaan vastakkaisessa tilanteessa.
Tämä oli erinomainen vastaus. Tosiaan, ihan yhtälailla se parisuhdekin vaikuttaa toisilla niin että koko muun elämän voi unohtaa. Sitten itketään, kun usein se ero tulee ja ollaankin täysin yksin!
No kun käy lähellä kuolemaa niin moni asia näyttäytyy erilaisena sen jälkeen. Itsellä ainakin huomasin, että se jatkuva paha olo ja jatkuva kelpaamattomuus oli osaltaan minun ja näiden henkilökoiden suhteessa. Sain voimia potkaista heidät ulos ja voin paremmin. Korostan kuitenkin, että he eivät varmasti ole pahoja ihmisiä, mutta meidän välinen suhde ei ollut hyvä. Toinen mitä mietin niin voihan se olla, että muistutat siitä kamalasta sairaudesta ja ystäväsi ei pysty kohtaamaan sitä.
On joo tavallista. Samoin on tavallista että ystävät unohdetaan kun löydetään parisuhde. Sitten kun tuleekin ero, oletetaan että ne vanhat ystävät ovat ilman muuta ottamassa entisen roolinsa kuin mitään ei olisi tapahtunut. Joillekin ystävyys on hyväksikäyttöä. Jos ystävistä ei ole ”hyötyä” heidät voi hylätä. Vastavuoroisuus, aito kiinnostus toista kohtaan, välittäminen ja pyyteetön halu viettää aikaa yhdessä puuttuu. Tällaiset ihmiset odottavat saavansa ilmanmuuta ystäviltään apua ja tukea milloin vaan tarvitsevatkin, ja miten paljon vaan. Itse eivät kuitenkaan ole valmiita auttamaan ja tukemaan vastakkaisessa tilanteessa.