On pas"kapuhetta että raha ei tee onnelliseksi. Anna minulle edes 100 e niin näet, miten koko perheemme hehkuu
On rankkaa kun kun kuulee lapsensa sanovan "mä tiedän ettei meillä oo varaa".
Kommentit (27)
Tietyn rajan jälkeen raha ei lisää onnellisuutta. Sitä tässä tarkoitetaan.
On käytännössä siis sama, onko varallisuus 10 vai sata miljoonaa, sitä eroa ei enää onnellisuudessa huomaa. Ja runsas varallisuus kerää aina siipeilijöitä, jolloin ei koskaan voi tietää, onko ystävyys aitoa vai teeskenneltyä.
Vain raha tekee maailmassa onnelliseksi. Kaikki muu on höpötystä.
Vierailija kirjoitti:
Vain raha tekee maailmassa onnelliseksi. Kaikki muu on höpötystä.
Kyllä minä ainakin olen mieluummin köyhä ja terve kuin rikas ja sairas.
Se on suhteellista. Anna satanen miljonäärille, niin ei se varmaan onnesta hihku.
Ei-hehkuva perheesi on vain laiska. Menkää porukalla kesällä poimimaan marjoja niin tienaatte tuossa tuokiossa 100e. Lapset voi myös pitää kesäkioskia rannalla tms.
Ei kannata opettaa lapsille että vain silloin hehkutaan kun joku säälistä lahjoittaa teille jotain.
Tehkää suunnitelmia miten saatte sen satasen kokoon. Ottakaa esim. Lapsia ja lemmikkejä teille kotihoitoon. Raha ei kasva puussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain raha tekee maailmassa onnelliseksi. Kaikki muu on höpötystä.
Kyllä minä ainakin olen mieluummin köyhä ja terve kuin rikas ja sairas.
Minä taas mieluummiin rikas ja terve.
Suomessa kun vuositulot ovat kaksinkertaiset keskimääräiseen nähden, ei onnellisuus enää rahan perusteella siitä kasva. Tutkittu juttu. Toki kaikki hyvin tienaavatkaan eivät ole onnellisia, joku köyhä voi olla onnellisempikin. Tosin tuo köyhä ei silloin kauheasti köyhyydestään kärsi vaan saa kaiken tarvitsemansa katettua vähillä varoillaan. En usko, että kukaan on kovin onnellinen jos ei ole varaa ostaa lapsille ruokaa. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä olla tavattoman rikas ollakseen onnellinen etenkään näin kohtuullisen vapaassa maassa. Perhe, ystävät, terveys, rakkaus, intohimo... nekin tärkeitä ja voi olla köyhällä tai rikkaalla.
Vaihtaisitko lapsesi 100 euroon? Miksi et, jos raha tuo onnellisuutta?
Vaihtaisitko mielenterveytesi johonkin rahasummaan, vaikkapa 100 000 e skitsofreniasta? Miksi et, eikö raha tuokaan onnellisuutta?
Onnellisuus on sitä, että on vapaa rahahuolista. Katson itse saavuttaneeni tämän tilanteen. Olen töissä ja keskituloinen, mutta olen mitoittanut menot mataliksi ja teen lyhennettyä työviikkoa.
Itselleni en tarvitse oikeastaan mitään. Kolmelle lapselleni pystymme yhdessä puolisoni kanssa tarjoamaan kaiken, mitä he hyvään elämään tarvitsevat.
On hirmuista vapautta, kun ymmärtää etteivät autot, vaatteet tai hienot huonekalut muuta elämää oikein mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vain raha tekee maailmassa onnelliseksi. Kaikki muu on höpötystä.
Kyllä minä ainakin olen mieluummin köyhä ja terve kuin rikas ja sairas.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Ei-hehkuva perheesi on vain laiska. Menkää porukalla kesällä poimimaan marjoja niin tienaatte tuossa tuokiossa 100e. Lapset voi myös pitää kesäkioskia rannalla tms.
Ei kannata opettaa lapsille että vain silloin hehkutaan kun joku säälistä lahjoittaa teille jotain.
Tehkää suunnitelmia miten saatte sen satasen kokoon. Ottakaa esim. Lapsia ja lemmikkejä teille kotihoitoon. Raha ei kasva puussa.
Metsään pitää jotenkin päästä, onko perheellä autoa, kulkeeko bussi?
Kesäkioski rannalla tyssää lupa-asioihin.
Harva antaa lemmikkiään vieraaseen lapsiperheeseen hoitoon. En minä ainakaan. Lapsista puhumattakaan.
Oliko vielä jotain hehkuvan hyviä ideoita tienaamisen, kerro toki lisää?
Vierailija kirjoitti:
Vain raha tekee maailmassa onnelliseksi. Kaikki muu on höpötystä.
Höpöhöpö. Olen eläkkeellä. Saan maksettua ruokani ja asumiseni, riittää lääkkeisiin. Ulkona on raitista ilmaa, pääsen takapihalle istumaan.
En mä tarvitse mitään hilavitkuttimia tai kalliita tavaroita itselleni, ei niitä saa kukaan mukaansa,tulee se lähtö sitten millä tavalla tahansa.
Onni on. Joku saa tehtyä siitäkin ongelman,ettei muka ole.
Raha ei sitä tosiaan tee,onni on itse tehtävä, pikku asioista.
Olen ihan samaa mieltä. Sain miljoonaperinnön ja se kyllä teki elämästä paljon ihanampaa. En nyt sentään ruvennut elämään luksuksesti, mutta lapsille voin ostaa mitä he toivovat jos toive on järkevä ja ilahduttaa, remontoida taloa, vaihdoin auton ja elämästä poistui sellainen huoli siitä, että voiko jokin tapahtuma suistaa elämämme raiteiltaan. Sota nyt tavallaan voisi, mutta kiitos omaisuuden on mahdollista ostaa vaikka asunto ulkomailta tai asuntoauto, jos siten pärjää taas paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus on sitä, että on vapaa rahahuolista. Katson itse saavuttaneeni tämän tilanteen. Olen töissä ja keskituloinen, mutta olen mitoittanut menot mataliksi ja teen lyhennettyä työviikkoa.
Itselleni en tarvitse oikeastaan mitään. Kolmelle lapselleni pystymme yhdessä puolisoni kanssa tarjoamaan kaiken, mitä he hyvään elämään tarvitsevat.
On hirmuista vapautta, kun ymmärtää etteivät autot, vaatteet tai hienot huonekalut muuta elämää oikein mitenkään.
Kyllä toimiva auto jota on varaa huollattaa ja asianmukaiset vaatteet esim. talvisään ulkoilussa aika paljon muuttavat elämää mukavammaksi. Olet vaan itse tottunut niin hyvään ettet ymmärrä sitä.
Minulle riittäisi 500.000-1.000.000 ja olisin onnellinen mutta minä olenkin vaatimaton ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kun vuositulot ovat kaksinkertaiset keskimääräiseen nähden, ei onnellisuus enää rahan perusteella siitä kasva. Tutkittu juttu. Toki kaikki hyvin tienaavatkaan eivät ole onnellisia, joku köyhä voi olla onnellisempikin. Tosin tuo köyhä ei silloin kauheasti köyhyydestään kärsi vaan saa kaiken tarvitsemansa katettua vähillä varoillaan. En usko, että kukaan on kovin onnellinen jos ei ole varaa ostaa lapsille ruokaa. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä olla tavattoman rikas ollakseen onnellinen etenkään näin kohtuullisen vapaassa maassa. Perhe, ystävät, terveys, rakkaus, intohimo... nekin tärkeitä ja voi olla köyhällä tai rikkaalla.
Jotta nettotulot olisivat kaksinkertaiset keskimääräiseen verrattuna, pitää bruttotulot olla lähes nelinkertaiset. Näin toimii progressiivinen verotus. Aika harvalla on kuitenkaan yli 10.000 euron kuukausitulot.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kun vuositulot ovat kaksinkertaiset keskimääräiseen nähden, ei onnellisuus enää rahan perusteella siitä kasva. Tutkittu juttu. Toki kaikki hyvin tienaavatkaan eivät ole onnellisia, joku köyhä voi olla onnellisempikin. Tosin tuo köyhä ei silloin kauheasti köyhyydestään kärsi vaan saa kaiken tarvitsemansa katettua vähillä varoillaan. En usko, että kukaan on kovin onnellinen jos ei ole varaa ostaa lapsille ruokaa. Ei kuitenkaan ole välttämätöntä olla tavattoman rikas ollakseen onnellinen etenkään näin kohtuullisen vapaassa maassa. Perhe, ystävät, terveys, rakkaus, intohimo... nekin tärkeitä ja voi olla köyhällä tai rikkaalla.
EIlen just oli se perhe " Rikkaat ja rahattomat" ohjelmassa. Tekivät työtä, mitä löysivät, tekivät vapaaehtoistyötä, liikkuivat ulkona, kasvattivat kasveja jne. Olivat niin tasa-painoisen oloisia. Mieskin sanoi että hän haluaisi eräät tossut, mutta...ja oli kuitenkin ilman! Ei tossujen kautta onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus on sitä, että on vapaa rahahuolista. Katson itse saavuttaneeni tämän tilanteen. Olen töissä ja keskituloinen, mutta olen mitoittanut menot mataliksi ja teen lyhennettyä työviikkoa.
Itselleni en tarvitse oikeastaan mitään. Kolmelle lapselleni pystymme yhdessä puolisoni kanssa tarjoamaan kaiken, mitä he hyvään elämään tarvitsevat.
On hirmuista vapautta, kun ymmärtää etteivät autot, vaatteet tai hienot huonekalut muuta elämää oikein mitenkään.
Olen samaa mieltä onnellisuudesta. Itse olen samassa tilanteessa kuin sinä. Pienestä palkasta olen onnistunut saamaan ahkeruudella, pitkäjännitteisellä työllä ja säästäväisellä elämäntyylillä hyvän elämän itselle ja perheelle. Nyt huomaan että nälkä kasvaa syödessä, sitä alkaa haaveilla uusista asioista. Ei riitä enää hyvä peruselämän puitteet, pitäisi saada mökki ilta-autingolla.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus on sitä, että on vapaa rahahuolista. Katson itse saavuttaneeni tämän tilanteen. Olen töissä ja keskituloinen, mutta olen mitoittanut menot mataliksi ja teen lyhennettyä työviikkoa.
Itselleni en tarvitse oikeastaan mitään. Kolmelle lapselleni pystymme yhdessä puolisoni kanssa tarjoamaan kaiken, mitä he hyvään elämään tarvitsevat.
On hirmuista vapautta, kun ymmärtää etteivät autot, vaatteet tai hienot huonekalut muuta elämää oikein mitenkään.
Ei raha tuo onnellisuutta, vaan turvaa. Kun on rahaa niin on vähemmän huolia.
Hehkuva perheesi ei ole niin kiinnostava näky että sen takia viitsisi satasta uhrata.