Itku tuli äsken tämän tilanteen vuoksi
Yrittänyt olla reipas ja tsempata itseään koko päivän, mutta alkoi ahdistaa niin, että itku tuli. Miksi elämän ennen turvallisessa suomessa piti muuttua tällaiseksi painajaiseksi?
Kommentit (322)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä järkytyin jo viime syksynä kun alettiin puhumaan rokottamattomien leirityksistä, vankilatuomioita ja seurakuntaa myöden syyllistettiin epidemiasta. Silloin pelotti ja järkytyin vihan määrästä mitä en ole ennen kokenut. Tuntu kun koko elämä olisi keikahtanut väärin päin. Siksi en ole enää niin järkyttynyt kuin moni muu tästä sodasta. Olen elänyt jo pitkään pelossa.
Itse ihmettelen, oletteko te kaikki nukkuneet historian tunneilla?
Olen aina ollut hyvin tietoinen siitä, mitä ihminen menneinä vuosina ja vuosituhansina on tehnyt, enkä koskaan ole ajatellut, että ihmisen syvin olemus olisi siitä miksikään muuttunut. Se, mikä on koskettanut muita ihmisiä historiassa, on luonnollisesti ollut itsellänikin edessä tai näin olen aina ajatellut. Tämän vuoksi en oikein järkyty sodan mahdollisuudesta, epidemiasta tai pelkää omien lasteni kuolemaa. Ne vain ovat asioita, jotka kuuluvat olennaisena osana ihmiskunnan historiaan. Miksi oma elämäni olisi yhtään sen erilaisempaa? Miksi minä olisin ansainnut paremman, rauhaisamman tai onnellisemman elämän kuin aiemmin eläneet ihmiset?
Minua järkytti se että luulin olevani suomalainen, kuuluvani tänne. Olen normaali ihminen ja yhtäkkiä minua vihattiin ja toivottiin jopa kuolemaani. Se järkytti kun suljettiin yhteiskunnan ulkopuolelle täysin yllättäen ja haukuttiin päivittäin. Keikautti maailman väärinpäin. En kuulukaan tänne ja olen syyllinen muiden kuolemiin.
Jos et ole Putin, niin häivy tästä ketjusta provoilemasta noilla väsyneillä antivaxer-jutuillasi. Ketään ei enää kiinnosta.
Jos eskaloituu ydinsodaksi, mitä toivottavasti ei tapahdu, niin nyt nimenomaan kannattaa elää. Väestönsuojahan ei ydinsodalta suojaa, kun ei siellä voi satoja vuosia asua.