Vuokralla asuminen vs asunnon omistaminen. Kumpi kannattaa valita?

Vierailija kirjoitti:

Oman asunnon ostaminen kannattaa siinä vaiheessa, jos tietää mihin haluaa jäädä ainakin kahdeksi vuodeksi. Sen jälkeen voi myydä verottomana. Nollakorkoaikaan kannatti ilman muuta omistaa, nyt on korkeat korot, mutta asuntojen hinnoista voi tinkiä. Oman asunnon maksaminen on säästämistä, ei sillä nopeasti rikastu, mutta on perusvarmaa. Osakesijoitukset ja indeksirahasto siihen rinnalle. Jos on pienituloinen ja saa asumistukea vuokralla asuminen on edullisempaa.

No jaa. Olen myynyt alle kahden vuoden asumisen jälkeenkin. Ei veroa tarvitse maksaa koko myyntisummasta vaan pelkästään voitosta. Ostin asunnon 85 000 eurolla ja vähän vajaan 2 vuoden päästä möin 129 000 eurolla. Veroja meni 44 000 eurosta 30 %. Tietysti jos olisin jäänyt siihen kirjoille vielä muutamaksi kk:ksi ja odotellut, olisi välttänyt verot, 13 200 euroa, mutta halusin eroon, koska oli a) erittäin sopiva hetki myydä ja sain sillä hetkellä hyvän hinnan, jota en todennäköisesti enää syssymmällä olisi saanut, ja b) minulla oli sille vuodelle sen verran muita poistoja ja tappioita että ei tuosta verosta tosiasiassa jäänyt kuin puolet maksettavaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla suomalaisilla on sellainen käsitys, että oma asunto on aina hyvä sijoitus. Siksi markkinat ovat täynnä "asuntosijoittajia", jotka kuvittelevat että asuntoja omistamalla saa ilmaista rahaa. Vuokralla asuminen voi kannattaa, jos tosiaan sijoittaa rahansa kannattavampaan toimintaan kuin asuntolainaan. Suuri osa suomalaista ei kuitenkaan tee näin, joten asunto ei välttämättä ole huono sijoituskohde heille. 

Mistä se ylimääräinen raha tulee vuokralla olijan sijoitustoimintaan jos kuukausittaiset asumiskulut ovat about samat?  

Tämä muakin ihmetyttää näissä keskusteluissa. Ok, nyt oli tilanne, jossa asuntojen hinnat oli korkealla ja sitten nousu myös korot mikä teki monen viimeaikaisen asunnonostajan business casen heikonlaiseksi. Mutta tässä oli pitkä aikakausi jolloin korot oli negatiiviset. Jos vertaa samanlaista asuntoa ja sitä paljonko kuukaudessa palaa rahaa, niin ihmettelen suuresti mistä ihmiset löytävät niin paljon ylimääräistä rahaa vuokralla asumisessa, että ne voivat sijoittaa "tuottavampaan toimintaan kuin asuntolainaan".   

Olette näköjään autuaan tietämättömiä siitäkin, että ei pankit nykyään noin vaan myöntele asuntolainoja jokaiselle halukkaalle. Eli rahaa voi hyvinkin jäädä vuokranmaksun jälkeen vaikka ei olisikaan varaa omistusasuntoon. Ei nämä asiat ole katsokaas noin mustavalkoisia kuin kuvittelette. 

Ostettiin nykyinen asunto vuonna 2005. Asuntolaina ja vastike oli sama kuin silloisen pienemmän asunnon vuokra. Vuonna 2018 maksettiin viimeinen erä asuntolainasta. Asunto on remontoitu lattiasta kattoon. Asunto on siisti, juuri meidän näköinen. Entiset vuokra-asunnot olivat karmeassa kunnossa, siistien vuokra oli posketon. Kun katsoo nykyisiä vuokrailmoituksia, sama meno jatkuu. Ei olla päivääkään kaduttu oman asunnon ostoa. 

Nyt meidän varallisuus ilman asuntoa on 250 000 €. Varallisuus = sijoitukset ja tilillä olevat käteisvarat. Eli omistusasuminen ei ainakaan meillä ole ollut este vaurastua.

Onko ensiasunnoksi pakko ostaa noin kallis kaksio (jos siis asuu yksin, kuten ymmärsin). Itse ostin ensin yksiön hyvämaineisesta lähiöstä. Nykyään asun uudehkossa omakotitalossa perheen kanssa ja meidän lainakulut on vain reilu 1000 eur (kaksi maksajaa, joten aika ilmaista tämä asuminen on). Onneksi mieskin oli aikanaan ryhtynyt omistusasujaksi, joten molemmilla oli pesämuna, eikä lainaa ole tarvittu missää vaiheessa yli 200 000. Tämä on nyt kolmas omistusasuntoni.)

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset puhuu siihen malliin että tärkeintä olisi että rahat on nollilla kuollessa ja paskat perikunnasta. Toki riippuu kuka mitä ja missä mutta itselläni on hyvä tunnettu sukunimi takana ja luokkanousu tehty keskiluokasta ylimpään 1% mitä varallisuuteen tulee. Kyllä minua kiinnostaa jättää mahd suuri varallisuus lapsille. Olen vain yksi palanen sukujeni ketjua kuten ovat lapsenikin. Onneksi pystyn jättämään enemmän lapsilleni mitä minä sain ja toki kotoakin tuli tukea.

Rahallista pääomaa enemmän toivon antavani henkistä pääomaa. Saavat asua opiskelujen ajan sijoitusasunnoissamme.

Kun sukukartat ulottuvat minullakin haarasta riippuen 1400 ja 1500 luvuille niin en koe tärkeänä sitä ajatusta että "mitään et saa mukaasi".

Tuntuu että noi käärinliinoissa ei ole taskuja ajatukset on enemmän "elämän kova koulu" ihmisiltä tai muuten vain kateellisilta jotka kadehtivat jopa omia lapsia.

Muuten ihan hyvä, mutta viimeinen kappaleesi paljasti, millainen sielu ja sydän sinulla on.

älä osta omistusasuntoa. se pitää itse maksaa. asu vuokralla. sossu maksaa vuokran, etkä joudu käymään töissä.

Asunnon omistaminen on järkevämpää jos et ikinä joudu ulosottoon eikä sinua voida manipuloida, kiristää ulosottoon millään tavoin ja lisäksi itse viihdyt siinä asunnossa ja se on mielestäsi oikein unelma-asunto, jossa viettäisit mielusti koko loppuelämän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo omistusasumisen autuutta hehkuttavat ovat usein vähän yksinkertaisia. Näyttäähän se kannattavalta jos jättää huomioimatta aina esim. valtavan pääoman sitomisen rapistuvaan ja muutenkin asumiskuluja aiheuttavaan kämppään.

Esim. pieni tai keskisuuri kaupunki, omistusasujalla on 200 000 € kiinni kämpässä ja lisäksi vastike lämmityksineen 250€/kk. Lisäksi riskit remonteista, naapurien yhtiölainoista, oman elämäntilanteen muuttuessa edessä olevasta stressaavasta asunnon myynnistä isoine kuluineen.

Vuokralla samanlaisessa asunnossa asuvalla ainoana kuluna vuokra 650€/kk, eikä mitään riskejä. Vastaava 200 000 € pääoma on korko- tai osakemarkkinoilla (tai sijoitusasunnossa!) tuottamassa, jolloin verojen jälkeenkin sille saa helposti vähintään 2,5% nettotuoton eli 5000€/

Tästä laskelmasta unohtui, että laina loppuu sitten 25 vuoden kuluttua. Sitten kun laina olisi maksettu, asumiskulu olisikin enää pelkkä 200 euron vastike. Lainan lyhennykseen käytetty raha on nimenomaan sijoittamista. Laskepa asumiskulut uudelleen 50 vuodelle ja jätä toiseen laskelmaan sijoittamisen osuus (lainan lyhennys

Tässä ilmeisesti viitataan laskelmaan, jossa verrataan 900 euron vuokra-asuntoa siihen, että ostaisi saman asunnon 230 000 eurolla. En ole suinkaan unohtanut tilannetta 25 vuoden jälkeen. Jos vuokra-asuja sijoittaa säästämänsä rahat ensimmäisen 25 vuoden aikana ja saa niille 6 % reaalituoton, on hänellä sen jälkeen koossa sijoitusomaisuus, joka vastaa nykyrahassa yli 400 000 euroa. Sen tuotoilla hän maksaa asunotonsa vuokraa seuraavat 25 vuotta, jos vuokrat eivät nouse merkittävästi inflaatiota nopeammin.

Aikoinaan omistin 2h asunnon, kallis ikkunaremppa, muutin sähkölämmitys rivariin, kallis sähkölämmitys, nyt kerrostalossa vuokralla, sopivin minulle, edullinen vuokra, huolto toinii. 

Kova riski tällä hetkellä ostaa asunto koska ei tiedä kuinka pahaksi talous menee.

Ansiosidonnaista ei saa enää sillä, että tuuraa laitoshuoltajien kesälomia sairaalassa 4 kuukautta. Jatkossa pitää tehdä joka vuosi 6 kuukautta töitä saadakseen ansiosidonnaista.

Kela maksa kaikki. Mita sa tollassta murehttii fam

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaista ei saa enää sillä, että tuuraa laitoshuoltajien kesälomia sairaalassa 4 kuukautta. Jatkossa pitää tehdä joka vuosi 6 kuukautta töitä saadakseen ansiosidonnaista.

Ansiosidonnaisen keräysaika pidentyi 12 kuukauteen.

No, ehkä sairaalat tarjoavat 6 kuukautta kesätöitä joka vuosi jatkossa.

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnaista ei saa enää sillä, että tuuraa laitoshuoltajien kesälomia sairaalassa 4 kuukautta. Jatkossa pitää tehdä joka vuosi 6 kuukautta töitä saadakseen ansiosidonnaista.

Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea enää tammikuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo omistusasumisen autuutta hehkuttavat ovat usein vähän yksinkertaisia. Näyttäähän se kannattavalta jos jättää huomioimatta aina esim. valtavan pääoman sitomisen rapistuvaan ja muutenkin asumiskuluja aiheuttavaan kämppään.

Esim. pieni tai keskisuuri kaupunki, omistusasujalla on 200 000 € kiinni kämpässä ja lisäksi vastike lämmityksineen 250€/kk. Lisäksi riskit remonteista, naapurien yhtiölainoista, oman elämäntilanteen muuttuessa edessä olevasta stressaavasta asunnon myynnistä isoine kuluineen.

Vuokralla samanlaisessa asunnossa asuvalla ainoana kuluna vuokra 650€/kk, eikä mitään riskejä. Vastaava 200 000 € pääoma on korko- tai osakemarkkinoilla (tai sijoitusasunnossa!) tuottamassa, jolloin verojen jälkeenkin sille saa

Nämä on hauskoja kirjoituksia, joissa pörssi on jo automaatti, joka tuottaa jokaiselle 6% vuosittaisen tuoton. Kukaan ei koskaan valitse huonoja osakkeita ja indeksikin nousee joka vuosi. Ei mitään riskejä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu monista asioista, mutta nyrkkisääntö on että asumistukea saavan kannattaa yleensä asua vuokralla ja yleensä niille, jotka itse maksaisivat vuokransa, omistaminen tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi.

Toki tähän asiaan on muitakin näkökulmia kuin raha. Monelle myös sitoutumattomuuskin on arvokasta, jos esim. ei tiedä mihin työt seuraavaksi vievät, niin vuokra-asunnosta pääsee helpommin eroon. Tosin noita kannattaa miettiä. Itse olen ostanut asunnon työpaikkakunnalta vaikka työt oli tilapäisiä, ja vaikka en ehtinyt asua kahta vuotta ja jouduin maksamaan myyntivoitosta verot, niin silti jäin myynnissä noin 20 000 plussalle. Summaan ei ole laskettu mukaan mahdollisia vuokria, jotka olisin 20 kk:n aikana maksanut. Niistähän tulisi helposti lähes toiset 20 000. 

Jos tarjoutuu noin hyvä tilaisuus ostaa ha

Tämä. On tullut käytyä näitä keskusteluja moneen kertaan myös IRL. Kertaakaan en ole vielä törmännyt sellaiseen vuokralaiseen, jolla on a) halvempi vuokra kuin vastaavan omistusasunnon kulut b) oikeasti sijoittaa pörssiin tuon erotuksen laina-aikaa vastavan ajan ja c) vielä oikeasti saa sen hypoteettisen 6% vuosituoton vuosi toisensa jälkeen ja d) vielä onnistuu realisoimaan tuon tuoton. 

Oikeassa elämässä jos vuokrasta jää jotain ylimääräistä käteen, niin >90% taatelin tallaajista käyttää sen johonkin muuhun, kuten matkoihin tms. Lopputulos on sen 20 vuoden jälkeen se, että vuokrarahoista ei ole jäljellä muuta kuin tuulen huuhtoma perse, mutta asunnonostaja on pakkosäästänyt sen asunnot, jolla on joku jäännösarvo (=myyntihinta). Toki poikkeuksia saattaa löytyä, muitta niitä on äärimmäisen vähän.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu monista asioista, mutta nyrkkisääntö on että asumistukea saavan kannattaa yleensä asua vuokralla ja yleensä niille, jotka itse maksaisivat vuokransa, omistaminen tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi.

Toki tähän asiaan on muitakin näkökulmia kuin raha. Monelle myös sitoutumattomuuskin on arvokasta, jos esim. ei tiedä mihin työt seuraavaksi vievät, niin vuokra-asunnosta pääsee helpommin eroon. Tosin noita kannattaa miettiä. Itse olen ostanut asunnon työpaikkakunnalta vaikka työt oli tilapäisiä, ja vaikka en ehtinyt asua kahta vuotta ja jouduin maksamaan myyntivoitosta verot, niin silti jäin myynnissä noin 20 000 plussalle. Summaan ei ole laskettu mukaan mahdollisia vuokria, jotka olisin 20 kk:n aikana maksanut. Niistähän tulisi helposti lähes toiset 20 000. 

Irtisanomissuojaa heikennetään myös julkisella.

Ja kerrostalossa olet vastuussa muiden osakkaiden yhtiölainoista ja vastikkeista.

Kysymys on jo sinällään naurettava. Kohta on oma asunto maksettu pk-seudulla eikä todellakaan kaduta. Kaikki mittavat remontitkin takana, mitä jäisi käteen jos olisi koko ajan maksanut vuokraa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu monista asioista, mutta nyrkkisääntö on että asumistukea saavan kannattaa yleensä asua vuokralla ja yleensä niille, jotka itse maksaisivat vuokransa, omistaminen tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi.

Toki tähän asiaan on muitakin näkökulmia kuin raha. Monelle myös sitoutumattomuuskin on arvokasta, jos esim. ei tiedä mihin työt seuraavaksi vievät, niin vuokra-asunnosta pääsee helpommin eroon. Tosin noita kannattaa miettiä. Itse olen ostanut asunnon työpaikkakunnalta vaikka työt oli tilapäisiä, ja vaikka en ehtinyt asua kahta vuotta ja jouduin maksamaan myyntivoitosta verot, niin silti jäin myynnissä noin 20 000 plussalle. Summaan ei ole laskettu mukaan mahdollisia vuokria, jotka olisin 20 kk:n aikana maksanut. Niistähän tulisi h

Kyllä ja täten olisikin fiksua hankkia se ensiasunto hyvältä alueelta. Jos joku jättää maksamatta niin pihalle ja kämppä myyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No vaikka samasta tuutista mistä omistusasujankin vastaavat rahat. Ei siinä ole mitään eroa, se pääoma mikä uppoaa asuntoon ja aiheuttaa kuluja ja riskejä voidaan yhtä hyvin myös sijoittaa jolloin se tuottaa ja riskitasoa on helpompi hallita tai tehdä se halutessaan riskittömästikin jolloin tuotto-odotus on vaan maltillisempi.

Ei sitä "pääomaa mikä uppoaa asuntoon" voida sijoittaa, koska se menee vuokraan. Toki, jos asut teltassa tai äitisi luona, niin voit ajatella vaihtoehtoiskulujen olevan 0€

:D LOL 

Tässä sitä käytännön talousosaamista. Onhan se hyvä sijoittaa jos ei tarvitse maksaa vuokaa.