Lue keskustelun säännöt.
Leikkauksia vastustavat - miten Suomi saadaan nousuun?
22.08.2015 |
Täältäkin lukee paljon valitusta hallituksen leikkauspolitiikasta, ja viimeisin kannanotto sitä vastaan oli tämänpäiväinen suurmielenosoitus. Mutta niin näkee valitusta myös siitä, kun valtio ottaa lisää lainaa. Oikein muuta mahdollisuutta tehdä tuntuvaa ryhtiliikettä talouteen ei ole: joko leikataan ja säästetään tai otetaan lainaa ja pyritään sijoittamaan se järkevästi ja noususuuntaisesti (joskin ilman leikkauksia raha uppoaa vaan raskaan julkisen sektorin pyörittämiseen). Toki ymmärrän, että voi tuntua kohtuuttomalta, kun leikataan kaikista heikkotuloisimmiltakin, mutta eipä ne yksilötasolla valtavia leikkauksia ole, esim. opintotuen leikkauksesta tais tulla -10 e per kuukausi.
Ja olkaa suvakkeja tai maahanmuuttokriittisiä, mutta ei nyt heitetä tähän keskusteluun vain maahanmuuttojankutusta. Ei todellakaan ole Suomen taloutta kaatava tekijä, edelleen kustannukset kokonaiskuvassa pienet. Toki tuo lisärasitetta. Eli miten Suomi pitäisi saada nousuun?
Kommentit (143)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:28"]
Robotit on seuraava sivu teknologisessa kehityksessä. Siitä ei kannata jättäytyä ulkopuolelle...
[/quote]
Robotit ovat olleet kanssamme rapiat 50 vuotta, joskus 1960-luvun alussa otettiin ensimmäiset teollisuusrobotit käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:44"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:28"]
Robotit on seuraava sivu teknologisessa kehityksessä. Siitä ei kannata jättäytyä ulkopuolelle...
[/quote]
Robotit ovat olleet kanssamme rapiat 50 vuotta, joskus 1960-luvun alussa otettiin ensimmäiset teollisuusrobotit käyttöön.
[/quote]
Tietokonekin on robotti. Meiltä silti puuttuu korkeampi robottiteknologia. Muuten kaikissa kämpissä olisi kotitalousrobotit.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:50"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:44"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:28"]
Robotit on seuraava sivu teknologisessa kehityksessä. Siitä ei kannata jättäytyä ulkopuolelle...
[/quote]
Robotit ovat olleet kanssamme rapiat 50 vuotta, joskus 1960-luvun alussa otettiin ensimmäiset teollisuusrobotit käyttöön.
[/quote]
Tietokonekin on robotti. Meiltä silti puuttuu korkeampi robottiteknologia. Muuten kaikissa kämpissä olisi kotitalousrobotit.
[/quote]
Tietokone ei ole millään muotoa robotti. Ja meillä ainakin robotti hoitaa sekä imuroinnin että ruohonleikkuun. Aika usein myös autonpesun.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:53"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:50"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:44"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:28"]
Robotit on seuraava sivu teknologisessa kehityksessä. Siitä ei kannata jättäytyä ulkopuolelle...
[/quote]
Robotit ovat olleet kanssamme rapiat 50 vuotta, joskus 1960-luvun alussa otettiin ensimmäiset teollisuusrobotit käyttöön.
[/quote]
Tietokonekin on robotti. Meiltä silti puuttuu korkeampi robottiteknologia. Muuten kaikissa kämpissä olisi kotitalousrobotit.
[/quote]
Tietokone ei ole millään muotoa robotti. Ja meillä ainakin robotti hoitaa sekä imuroinnin että ruohonleikkuun. Aika usein myös autonpesun.
[/quote]
Eipä ole korkeatasoisia kotitalousrobotteja vielä olemassa. Muuten ne olisivat joka torpassa. Tietokone ei itsessään ole robotti, mutta kun se laitetaan esim. lentokoneeseen se tulee siksi. :)
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 03:06"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:53"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:50"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:44"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 02:28"]
Robotit on seuraava sivu teknologisessa kehityksessä. Siitä ei kannata jättäytyä ulkopuolelle...
[/quote]
Robotit ovat olleet kanssamme rapiat 50 vuotta, joskus 1960-luvun alussa otettiin ensimmäiset teollisuusrobotit käyttöön.
[/quote]
Tietokonekin on robotti. Meiltä silti puuttuu korkeampi robottiteknologia. Muuten kaikissa kämpissä olisi kotitalousrobotit.
[/quote]
Tietokone ei ole millään muotoa robotti. Ja meillä ainakin robotti hoitaa sekä imuroinnin että ruohonleikkuun. Aika usein myös autonpesun.
[/quote]
Eipä ole korkeatasoisia kotitalousrobotteja vielä olemassa. Muuten ne olisivat joka torpassa. Tietokone ei itsessään ole robotti, mutta kun se laitetaan esim. lentokoneeseen se tulee siksi. :)
[/quote]
Sinulla ei taida olla pienintäkään käsitystä mikä on robotti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 03:06"]
Eipä ole korkeatasoisia kotitalousrobotteja vielä olemassa.
[/quote]
Ja ihan kohtalaisen korkeatasoisia nuo molemmat robotit mielestäni ovat, sekä imuroinnin että ruohonleikkuun hoitavat. Samoin pikapesuloissa ovat robotit hoitaneet autopesut ihan laadukkaasti jo kymmeniä vuosia.
Määrittelen robotin ihan objektiivisen henkilökohtaisella tasolla. Nykyiset robotit ovat kehittymättömiä, aiemman sukupolven robotteja. Tulevaisuuden robotit taas muistuttavat enemmän ihmistä, ne ovat paljon hienosyisempiä ja liikkuvat vapaammin. Eli tulevaisuuden kotitalousrobotti häärää ihmisten seassa vaikuttamatta erityisesti koneelta ja tekee erilaisia tehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 03:19"]
Määrittelen robotin ihan objektiivisen henkilökohtaisella tasolla. Nykyiset robotit ovat kehittymättömiä, aiemman sukupolven robotteja. Tulevaisuuden robotit taas muistuttavat enemmän ihmistä, ne ovat paljon hienosyisempiä ja liikkuvat vapaammin. Eli tulevaisuuden kotitalousrobotti häärää ihmisten seassa vaikuttamatta erityisesti koneelta ja tekee erilaisia tehtäviä.
[/quote]
Tarkoitat siis androideja? Robotit muistuttavat tulevaisuudessakin nimittäin ihan niitä teollisuuslaitteita joita ne ovat jo nyt. Ihmismäinen muoto ei tuo mitään lisäarvoa kouralle joka nostaa tavaraa liukuhihnalle tai hitsipillille joka heppaa saumoja auton koriin.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 03:22"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 03:19"]
Määrittelen robotin ihan objektiivisen henkilökohtaisella tasolla. Nykyiset robotit ovat kehittymättömiä, aiemman sukupolven robotteja. Tulevaisuuden robotit taas muistuttavat enemmän ihmistä, ne ovat paljon hienosyisempiä ja liikkuvat vapaammin. Eli tulevaisuuden kotitalousrobotti häärää ihmisten seassa vaikuttamatta erityisesti koneelta ja tekee erilaisia tehtäviä.
[/quote]
Tarkoitat siis androideja? Robotit muistuttavat tulevaisuudessakin nimittäin ihan niitä teollisuuslaitteita joita ne ovat jo nyt. Ihmismäinen muoto ei tuo mitään lisäarvoa kouralle joka nostaa tavaraa liukuhihnalle tai hitsipillille joka heppaa saumoja auton koriin.
[/quote]
Ei. Ihmismäinen muoto tulee luontevasti kun robotit ovat tasokkaita, tehokkaita ja muistuttavat vähemmän koneita. Eli puuhastelevat ihmisten seassa ja liikkuvat notkeasti. Mitään laatikoita ei tulevaisuuden tekniikka muistuta. Se on vanhanaikaista. Vanhanaikaista on monilla seksikin, joten jätän keskustelun tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 01:35"]
[quote author="Vierailija" time="22.08.2015 klo 23:37"]
Muutama kohdennettu, yhhdenaikainen, voimakas ja terävä provokaatio julkisia instansseja kohtaan voisi toimia.
[/quote]
Joo ja kun provokaatioista tulee sanomista niin sitten vaikkapa AKT voisi ryhtyä tukilakkoon pysäyttäen kaiken tavaraliikenteen Suomesta ulos ja sisään.
Väkivaltahan se ongelmat ratkaisee, vasemmistoliittolaisten mielestä siis.
[/quote]
Itse ajattelin että tällä kertaa voisi olla oikeistopojat liikenteessä ja näyttää mallia virkakoneiston jarrumiehille. Myös lakkoilijat, jotka rikkovat sovittua työrauhaa voisivat olla kohderyhmässä. He vaarantavat kaikkien tulevaisuuden.
Demokratian tie on kuljettu loppuun.
Lainaan Ari Ojanpellon kolumnin (7.7.2015) tähän, koska kirjoittaa selkeästi ja hieman tulisieluisesti:
Kuinka alas palkkojen tulisi joustaa? Saksan taloutta on pelastettu palkoilla, jotka eivät riitä elämiseen.
Kun suomalaiset ovat nyt valuuttaunionin jäseniä, kilpailukykyä ei voida enää palauttaa devalvaation avulla kuten Ruotsi on tehnyt.
Kahdessa vuosikymmenessä euroalueen maat menettivät yli neljänneksen kilpailukyvystään, pääasiassa euron kalleuden vuoksi.
Vuonna 1990 euroalueen viennin osuus maailmankaupassa oli 35,8 prosenttia. Vuonna 2000 osuus viennistä oli pudonnut 29,7 prosenttiin. Vuonna 2010 euroalueen osuus maailmankaupasta oli edelleen supistunut 26,3 prosenttiin.
Kilpailukyvyn palauttamiseksi päättäjät ja kokoomus puhuvat ns. sisäisestä devalvaatiosta eli palkkojen leikkaamisesta ”kilpailukykyiselle tasolle”.
Saksassa puuhataan vähimmäispalkkoja
Kokoomuslaiset ja EK ovat viitanneet ns. Saksan malliin, jossa työehtoja ja palkkoja pudotettiin ja siten saatiin aikaiseksi ”työllisyysihme”. Koko 90-luvun Saksasta puhuttiin Euroopan ”sairaana miehenä”.
Syntyi ns. Mini-job markkinat, joilla saatiin EK:n ja Ben Zyskowiczin (kok.) peräänkuuluttamia ”matalapalkkatöitä” (450 €/kk)) miljoonille köyhille työttömälle. Siis palkkoja, joilla Saksassakaan ei elä. Seurauksena tuli niin vakavia sosiaalisia ongelmia, että sielläkin alettiin keskustella vähimmäispalkasta.
Siellä puuhataan nyt vuoden 2015 alusta 8,5 euron vähimmäispalkkaa. Nyt alimmat tuntipalkat ovat 4 – 5 euron tietämillä
Saksan hallituksen mukaan noin neljän miljoonan pienipalkkaisen tulot nousevat heti vähimmäispalkan tultua voimaan. Vaikka Saksan matalapalkkasektori on viime vuosina kasvanut selvästi, monet talousasiantuntijat pelkäävät vähimmäispalkan laskevan työllisyyttä ja suosivan ulkomaisia alihankintayrityksiä. Globalisaatio pakottaa pohjalle.
Saksan työministeriö esittää, että vähimmäispalkka ei koskisi kuitenkaan työpaikan saaneita pitkäaikaistyöttömiä, oppisopimusopiskelijoita ja alle puolen vuoden työharjoittelijoita.
21 EU-maassa lakisääteinen minimipalkka
EU:n 28 jäsenmaasta 21 maassa on lakisääteinen minimipalkka. Suurin on Luxemburgissa (11,10 €/h) ja seuraavaksi suurimmat Ranskassa (9,53 €/h) ja Hollannissa (9,11 €/h).
Pienimmät minimipalkat ovat Liettuassa (1,76 €/h), Romaniassa (1,14 €/h) ja Bulgariassa (1,04 €/h). Pohjoismaissa, Italiassa ja Kyproksella ei ole maanlaajuisia minimipalkkoja.
Minimipalkat poikkeavat toisistaan rajusti EU-maissa. Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii kaikkialla palkkatason dumppausta kunnes ollaan kiinalaisella tai intialaisella tasolla.
Siksi työtä tekevien köyhien määrä on lisääntynyt kaikkialla. Automaation, digitalisoitumisen ja matalapalkkamaihin siirtymisen vuoksi taistelu työpaikoista ja samanaikainen maahanmuuttajien invaasio ovat vieneet palkkatason niin alhaalle, että palkansaajat eivät enää elä palkallaan.
Maahanmuuttajat muita pienpalkkaisempia
Pari vuotta sitten tuli ostovoiman kehityksen kannalta hälyttävä Etlan tutkijan Timo Nikinmaan selvitys Antaa valojen palaa kertoo: “Uusista työpaikoista 80 prosenttia on syntynyt aloille, joilla keskimääräinen tuntipalkka on pienempi kuin teollisuudessa”.
Teknologian ja tietokonepohjaisten itsepalvelujärjestelmien seurauksena Suomeen ei ole syntynyt yhtään lisää työtä (=työtuntia) 30 vuoden aikana, vaikka BKT on kasvanut kaksinkertaiseksi.
Työnantajat hyödyntävät maahanmuuttajiakin Suomessa alemmilla palkoilla. Heidän työttömyysasteensa on 2 – 3 -kertainen kantaväestöön nähden. Nykyinen vuoden pituinen ja yhteen toimialaan sidottu työperäinen oleskelulupa on tehokas kiristyssuhde. Jos työntekijä menettää työlupansa, edessä voi olla karkotus kotimaahan.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten palkkojen ero on kasvanut totesi hiljattain yliaktuaari Sampo Pehkonen Tilastokeskuksesta. Ulkomaalaisten ansiot olivat vuonna 2011 noin 88 prosenttia suomalaisten ansioista, kun vielä vuonna 2000 osuus oli 96 prosenttia. He työskentelevät pääasiassa kaikkein heikoimmin palkatuilla aloilla.
Ylitarjontatilanne pakottaa kantaväestön dumppaamaan palkkatasoaan ja työehtojaan yhä alemmalle tasolle työn perässä. Tämä on sitä kaivattua ”kilpailukykyä”.
Mikä on sitten kohtuullinen palkka?
Kohtuullista palkkaa ei enää tarvitse edes miettiä, sillä se on jo määritelty Euroopan sosiaalisen peruskirjan (ESP) artiklassa 4.1. Kirjauksen mukaan kohtuullinen palkka on vähintään 60 prosenttia maan nettokeskipalkasta.
Tämän mukaan Tilastokeskuksen mediaanipalkkatilaston (4/2014) perusteella kohtuullinen bruttopalkka olisi Suomessa 1 712 euroa kuukaudessa. Monet ammattiliittojen minimipalkat Suomessa eivät edes yllä tähän palkkatasoon.
Työnantajat pitävät tätä palkkatasoa aivan liian korkeana ja estävät näin työpaikkojen syntyä. Siksi Suomi ja Kataisen hallitus ei ole ratifioinut kyseistä artiklaa. Näin alipalkkaus voi jatkua Suomessa.
Työehtosopimukset kattavat 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä. Niiden ulkopuolelle jäävät mainostenjakajat, videovuokraamotyöntekijät, puhelinmyyjät jne., jotka tarvitsisivat kipeästi artiklaa 4,1 turvakseen.
Pienipalkkaisuus on maailmanlaajuinen ongelma. Tämä näkyy maailmanlaajuisena ostovoiman hiipumisena ja sitkeänä talouslaman jatkumisena.
Yhdysvalloissa palkat surkeita
Myös Yhdysvalloissa työttömyys on ongelma, mutta suurempi ongelma on, että palkat ovat siellä surkeita. Töitä löytyy kyllä pikaravintoloista, jotka maksavat lakisääteisen vähimmäispalkan 7,25 dollaria (5,23 euroa) tunnilta.
Tämä palkkaeroosio ei koske pelkästään matalapalkkaisten suorittavan työn tekijöitä, vaan nykyään myös korkeapalkkaisia huippuammattilaisia.
Kun Nokia möi puhelintuotantonsa Microsoftille, se heitti pihalle tuhansia korkeasti koulutettuja huippuammattilaisia. He pääsivät onneksi ns. Bridge-työllistymisohjelmaan. Ohjelmaan osallistui Suomessa 5 000 nokialaista.
Puolitoista vuotta Nokialta tämän jälkeen 40 prosenttia oli saanut vakituisen työpaikan, mutta 57 prosenttia heistä oli joutunut tyytymään pienempään palkkaan kuin Nokialla. Yrittäjiksi oli ryhtynyt yhdeksän prosenttia, opiskelemaan oli lähtenyt 11 prosenttia, määräaikaisiin töihin oli joutunut tyytymään 13 prosenttia ja 22 prosenttia oli vielä työttömänä.
Superjohtajat eivät kärsi palkkaeroosiosta
On kuitenkin yksi pieni ryhmä, jolla ei ole havaittavissa minkäänlaista palkkaeroosiota – pääoman juoksupojat eli huippujohtajat. Ranskalaisen taloustieteilijä Thomas Piketty ruoskii heitä kirjassaan Capital in the 21st Century (Pääoma 21. Vuosisadalla). Hänen päähavainto oli, että pääoman tuotto kasvaa nopeammin kuin BKT, josta seuraa eriarvoisuuden lisääntyminen.
Yksi hänen terävimmistä huomioistaan koskee superjohtajien nousua, niiden jotka eivät tuota varallisuutta, mutta saavat palkkansa siitä. Tämä on hänen mukaansa käytännössä yksi varastamisen muoto.
Tuhoisinta on kuitenkin se, miten he ovat heittäytyneet kilpailuun miljardöörien kanssa, joiden talouskasvua nopeammin kasvava vauraus tulee aina olemaan tavoittamattomissa. Näillä pääoman palkkarengeillä hän tarkoittaa pääjohtajia ja Wall Streetin susia, joita tulisi halveksia.
Kirjansa tässä osassa Piketty käytännössä repii kappaleiksi yhden 21. vuosisadan suurista valheista sen, että johtajat ansaitsevat rahansa, koska heillä on samalla tavalla kuin jalkapalloilijoilla erityiskykyjä.
Eliitin ahneus ei vierasta Suomessakaan
Kun 101 miljoonaa tappiota tehnyt Rautaruukki myytiin ruotsalaiselle SSAB:lle, Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen lähti samassa yhteydessä eläkkeelle.
”Ansiokkaasta työstään” hän kuittasi palkkaa ja etuja yhteensä 1 114 634 euroa (Palkka ja edut 656 404 euroa, suorituspalkkio 78 750 euroa, lisäeläkemaksu 342 250 euroa).
Kun Tammisen ammattitaito ja osaaminen eivät riittäneet innovoimaan Rautaruukille uusia parempia tuotteita ja lisää työtä suomalaisille, hän laittoi perinteisen yhtiön lihoiksi ja kuittasi kunnon erorahat epäonnistumisestaan.
Johtajat innovoivat nykyään vain omat etunsa.
Ari Ojapelto
tietokirjailija
ari.ojapelto@taloverkot.fi
Tampere
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 03:25"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 03:22"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 03:19"]
Määrittelen robotin ihan objektiivisen henkilökohtaisella tasolla. Nykyiset robotit ovat kehittymättömiä, aiemman sukupolven robotteja. Tulevaisuuden robotit taas muistuttavat enemmän ihmistä, ne ovat paljon hienosyisempiä ja liikkuvat vapaammin. Eli tulevaisuuden kotitalousrobotti häärää ihmisten seassa vaikuttamatta erityisesti koneelta ja tekee erilaisia tehtäviä.
[/quote]
Tarkoitat siis androideja? Robotit muistuttavat tulevaisuudessakin nimittäin ihan niitä teollisuuslaitteita joita ne ovat jo nyt. Ihmismäinen muoto ei tuo mitään lisäarvoa kouralle joka nostaa tavaraa liukuhihnalle tai hitsipillille joka heppaa saumoja auton koriin.
[/quote]
Ei. Ihmismäinen muoto tulee luontevasti kun robotit ovat tasokkaita, tehokkaita ja muistuttavat vähemmän koneita. Eli puuhastelevat ihmisten seassa ja liikkuvat notkeasti. Mitään laatikoita ei tulevaisuuden tekniikka muistuta. Se on vanhanaikaista. Vanhanaikaista on monilla seksikin, joten jätän keskustelun tähän.
[/quote]
On vanhanaikaista ajatella, että robotit olisivat ihmismuodossa. Nehän voivat tulevaisuudessa olla vaikka missä muodossa, pienen pienenä laatikkona, radioaaltona, suurempana teollisuuskoneena tms. Hesarissa oli joskus vuosi sitten hyvä artikkeli suomalaisesta suuresta yrityksestä, joka kehittää teollisuusrobotteja. Näitä robetteja tehtiin tehtaisiin ja logistiikkayrityksiin esim. poimimaan tavaroita. En muista nimeä enkä jaksa googlailla. Ei robottihommat ole mitään liian pitkän tähtäimen juttuja vaan niitä pitäisi päästä kehittämään kunnolla tässä ja nyt. Maailman kehitystahti nousee jatkuvasti ja meidän tulee pysyä siinä mukana.
Suomi saadaan nousuun kun erotaan EUsta, potkaistaan puolet virkamiehistä vittuun ja aletaan tuottamaan itse ruokamme ja vähennetään yritysverotusta. Hyödynnetään metsiä ja järviä tehokkaammin. On se saatana kun kaupasta ei enää saa puhdasta lihaa vaan jotain marinadipaskaa ja ögäbögä-vihanneksia jostain maapallon toiselta puolelta ekologisella lentobensiinillä lennätettynä. Muuttakaa lakeja niin että saadaan kaikki syödä kotimaista lihaa, kalaa ja kasviksia järkevään hintaan. Haistattakaa EU:n viininlipittäjä päättäjille paskainen perse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vastusta kenelään rikastumista sinällään, mutta kyllä yritysjohtajien palkkaus pitäisi sitoa entistä paremmin yrityksen tulokseen. Vaan näin ei koskaan tule käymään. Yritysten on tarjottava potentiaalisille johtajille mahdollisimman houkuttele paketti jotta heidät saadaan palkattua johtamaan yritystä. Jos Suomessa ei pystytä palkkaamaan hyvä johtajia ja tarjoamaan kilpailukykyistä palkkiota, kaikki hyvät yritysjohtajat lähtevät muualle töihin. Niin se vaan menee. Jokaisen yritysjohtajan tulisi itse siis omantunnon mukaan ottaa vastaan erilaisia kannustimia ja palkkioita. Vaan kuka haluaisi luopua miljoonista vaikka heidän johtamalla yrityksellä menisi ihan päin prinkkalaa? Aika harva. Me olemme ihmisinä liian itsekkäitä.
Enemmän tulisi kiinnittää huomiota siihen, että palkataan oikea henkilö johtamaan yritystä. Ja tähän tarvitaan mahdollisimman hyvä palkkauspaketti. Suomessa moni suuri yritys on lähivuosina ottanut aivan vääränlaisen toimarin ja usein vielä toiselta alalta ilman riittävää näkemystä ja tietämystä toisen yrityksen alasta.
Yksi hänen terävimmistä huomioistaan koskee superjohtajien nousua, niiden jotka eivät tuota varallisuutta, mutta saavat palkkansa siitä. Tämä on hänen mukaansa käytännössä yksi varastamisen muoto.
Tuhoisinta on kuitenkin se, miten he ovat heittäytyneet kilpailuun miljardöörien kanssa, joiden talouskasvua nopeammin kasvava vauraus tulee aina olemaan tavoittamattomissa. Näillä pääoman palkkarengeillä hän tarkoittaa pääjohtajia ja Wall Streetin susia, joita tulisi halveksia.
Kirjansa tässä osassa Piketty käytännössä repii kappaleiksi yhden 21. vuosisadan suurista valheista sen, että johtajat ansaitsevat rahansa, koska heillä on samalla tavalla kuin jalkapalloilijoilla erityiskykyjä.
Eliitin ahneus ei vierasta Suomessakaan
Kun 101 miljoonaa tappiota tehnyt Rautaruukki myytiin ruotsalaiselle SSAB:lle, Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen lähti samassa yhteydessä eläkkeelle.
”Ansiokkaasta työstään” hän kuittasi palkkaa ja etuja yhteensä 1 114 634 euroa (Palkka ja edut 656 404 euroa, suorituspalkkio 78 750 euroa, lisäeläkemaksu 342 250 euroa).
Kun Tammisen ammattitaito ja osaaminen eivät riittäneet innovoimaan Rautaruukille uusia parempia tuotteita ja lisää työtä suomalaisille, hän laittoi perinteisen yhtiön lihoiksi ja kuittasi kunnon erorahat epäonnistumisestaan.
Johtajat innovoivat nykyään vain omat etunsa.
[/quote]
Kyllä tottakai johtajilla on erityiskykykä. Miten voit väittää toisin? Eri asia on sitten se, ovatko yritykset palkanneet oikeilla kyvyillä varustetun johtajan. Se on vaikeaa hommaa ja Suomessa ei ehkä ole aina oikeanlaista osaamista tarjolla. Suuren yrityksen johtaminen ja vaativaa hommaa johon tarvitaan järjetöntä osaamista, näkemystä tulevaisuudesta, joustavuutta yksityiselämältä, todella kylmiä hermoja, jaksamista pitkiin päiviin ja matkusteluun, suhteita, hyviä vuorovaikutustaitoja, inspiroivuutta jne jne. Ei siis ihan helppoa hommaa. Vai meinaatko, että kuka tahnsa mammapalstalainen olisi ihan hyvä suuryritysjohtaja?
Miten superjohtajat eivät tuottaisi varallisuutta? Kyllähän hyvä johtaja sitä nimenomaan tuottaakin. Huono johtaja on asia erikseen. Niin hyviä kuin huonoja johtajia löytyy niin pienistä kun suuristakin yrityksistä. Ihan niin kuin kampaajia tai myyjiäkin on hyviä ja huonoja, niin on johtajiakin. On järjetöntä yleistää, että johtajat olisivat jotenkin kaikki kaiken pahan alku ja juuri.
Tässä on puhuttu roboteista mutta mitkä muut alat voisivat mielestänne auttaa Suomen nostamisessa? Ainakin metsäteollisuuden yrityksiä pitäisi mielestäni kannustaa viemään yrityksiään uusiin suuntiin.
Otetaa lainaa mut ei makseta takas niiku kreikka
Tää ketju jotenkin osoittaa. Miksi Suomi ei lähde nousuun. Harvoilla on näkemystä ja ihmiset ajattelevat niin eri tavoin. Ja vielä kun suurin osa poliitikoista on populisteja niin hyvää ei tule. Nyt hyvinvointivaltio alas, valitettavasti! Muulla emme vaan selviä. Nyt on poliitikkojen tehtävä vaikeita päätöksiä ja näytettävä selkärankansa.
Valtionlainat/sijoitukset voisi olla hyvä ratkaisu, joskaan en itse tiedä kumpi olisi parempi. Mutta robottikehittely ei elele kvartaaleissa, koska siinä joudutaan kulkemaan pitkä tie, lähtemään lähes tyhjästä liikkeelle. Yksittäisellä yrityksellä ei ole miljardia, jota voisi sitouttaa moiseen, joten valtion pitäisi nähdäkseni ottaa velkaa ko. toimintaan. Toinen tärkeä juttu mikä pitäisi saada liikkeelle on seksibisneksen kehittäminen. Seksuaalinen materiaali, jota saa rahalla motivoi monia yksinäisiä miehiä esim. työntekoon. Japanissa homma toimii, siellä ollaan töissä vaikka kuinka kauan.