Tajuatteko, että kun rikas puhuu elämästään, hän ei LEVEILE?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Moni köyhä on niin tyhmä, että erehtyy pitämään rikasta, joka köyhän silmissä leveilee, itsekkäänä, ahneena"

Suomessa on vain muutama prosentti rikkaita, tuskin köyhät heidän kanssaan pystyvät jatkuvasti juttelemaan.

Minusta sekin on outoa, kun pidät köyhiä tyhmänä, kun yleistä on akateeminen köyhyys, heillä monilla on pitkä akateeminen koulutus esim. tutkijat, opettajat, lääkärit jne. ja yhtälailla älykäs ja korkeasti koulutettu voi olla työtön, sairastua ja elää hyvin pienillä tuloilla ja köyhyydessä.

Ja mitä ap. tarkoittaa rikkaalla? Kuinka monta sataatuhstta euroa vuositulojen pitää olla ja miljoonien varallisuus, että voi kutsua itseään rikkaaksi.

Kun puhutaan Suomesta, niin mun mielestä rikas on sellainen, jonka vuositulot on vähintään 500 000€ vuodessa ja omaisuutta enemmän kuin 5 miljoonan arvosta. Rikas on siis eri asia kuin suurituloinen. Mutta jos kysyt köyhältä suomalaiselta, moni heistä pitää jo 50 000€ vuodessa tienaavaa, jolla on omistusasunto, kesämökki ja auto, "rikkaana". 

- eri

Olen sitä mieltä, että kyse on kateellisen persoonallisuudesta eikä kenenkään tuloista. Ja kateellinen voi olla mitä kummallisimmista asioista, siksi rajoja ei voi asettaa tulojen mukaan (millainen tuloero oikeauttaa tai aiheuttaa kateutta).

Suurin osa köyhistä ei ole kateellisia. Täältä olen lukenut vaikka kuinka paljon köyhyydestä, jossa ei millään tavalla ilmene kateus. Epäoikeudenmukaisuus (esim yhteiskunnallinen) on myös aivan eri asia kuin kateus eikä niitä tule sotkea keskenään.

Kateuteen kuuluu se, että uskotellaan muille sen olevan seuraus jostain muiden tekemästä tai omistamasta asiasta, jonka hän on saanut epäoikeudenmukaisesti. Ja toisena se, että kateus on luonnollista ja että kaikki muutkin ovat kateellisia. Näin kateellinen pyrkii normalisoimaan oman kateutensa ja ilkeytensä, vaikka normalisointi vain voimistaa kateutta, oikeuttaa sen.

Ainoa keino päästä kateudesta eroon olisi käsitellä oma huonommuudentunne. Se ei johdu kenenkään muun asioista, vaan niistä omista asioista ja omasta persoonallisuuden rakenteesta, joka ilmeisesti on lähtenyt vinoon jo aika varhain. Jo lapsista huomaa ne, jotka ovat kateellisia muita enemmän, mutta suurin osa heistäkin saa vanhemmiten työkaluja käsitellä nuo tunteet rakentavasti.

Vierailija kirjoitti:

Usein on sellaista leveilyä ja rahan arvon tuntemattomuutta. Vaikka että hajosi auto, eikä kannattanut korjata kun ei ollut kuin 5000€ arvoinen. Mä en saa 5000€ autoa vaikka ottaisin 5 vuoden maksuajalla, 1000€ autoon vuodessa on aivan liian iso summa. Ajan 500€ autolla 50-80km päivittäin ja on hyvä...

Samoin aika tyhmää sanoa tilannetta rahan arvon tuntemattomiudeksi. Aika on rahaa. Jos hänellä meni mielestään liikaa aikaa hoitaa auton korjaukseen liittyviä asioita, se oli hänelle huono diili. Riippuu ihan siitä, minkä arvoista hänen aikansa on.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän mitä ap tarkoittaa. Itse en tuo ikinä mitään esille, mutta on raskasta keksiä valmiiksi tekosyitä tai puntaroida kuinka paljon voisi välttää keskusteluja asumisesta, vapaa-ajan tyylistä jne. Itse en ymmärrä ihmisiä jotka kyselevät noin paljon... Valehdellako pitäisi? Eikä ikinä saisi kutsua kylään ettei vaan kukaan tule kateelliseksi?

Minulla on se ero, että en minä ole koskaan ajatellut, ettei kysyjä saisi saada tietää.

Samaistun ketjussa tähän huonekalutuunaajaan, joka saa paljon osinkoja.

Minustakin on kiva elää suht vaatimattomasti, KUNHAN on varallisuutta, joka mahdollistaa sen.

Mutta ihmiset olettavat vaatimattomasti eläjän elävän ehkä tuilla tmv. Minusta olisi asiallista kertoa, että en elä, vaan mulla on vain niin paljon omaisuutta, että ei tarvitse tehdä mitään mitä ei halua.

Tämäkin oli äidistäni hirveää. Miten voin sanoa pienipalkkaiselle, itsensä kovalla aherruksella elättävälle, että mä voin tehdä mitä mua huvittaa? Senkin hän halusi estää, vähintään saamalla minut uskomaan, että minä olen vastuussa siitä, mitä muut minusta ajattelevat.

Hän ei hyväksynyt sitä, että olisin sanonut, ettei mua kiinnosta, mitä joku tietty ihminen ajattelee, ei kaikkien tarvitse olla mun kavereitani. Hän väitti, että silloin kukaan ei haluaisi olla ystäväni.

Mä olen se huonekalutuunaaja ja mulla on naapureita, jotka pitkään kuvittelivat mun olevan työtön tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Ihan vain siksi, että saatoin liikkua ulkona mihin aikaan päivästä tahansa. Käydä lähikaupassa tai apteekissa keskellä päivää. Olen tehnyt etätöitä jo 10 vuoden ajan ja ennen pandemiaa etätyö ei ollut kovin yleistä. Nythän tässä taloyhtiössä on aika paljonkin asukkaita, jotka tekevät etätöitä eikä kukaan pidä ihmeellisenä, jos ei lähde aamulla töihin tai käykin lounastauolla koiran kanssa lenkillä.

Oletko siis sitä mieltä, että varallisuus pitääkin piilottaa jotenkin, etteivät muut tule kateellisiksi kuten sinä teet omien mieltymystesi takia?

Minusta sekin on vähän outo ajattelutapa, että kateellisuus jotenkin muuttuisi sen kateuden kohteen viaksi tai velvollisuudeksi, ettei kukaan vain tule kateelliseksi. Ja se vasta lisääkin vettä kateellisen myllyyn, kuten sekin, jos kateuden kohteelle tapahtuu jotain ikävää. Silloin kateellinen riemuitsee.

En todellakaan. Alunperin vain vastasin kommentoijalle, jonka mielestä ystävät näkevät elintason päällepäin. Siihen vastasin, että riippuu ihan elämäntavasta. Joku käyttää rahojaan asioihin, jotka näkyvät päällepäin, ja jotkut taas asioihin, jotka eivät näy. 

Ok. Luin kyllä myös ekan kommenttisi, tein tarkentavan kyssärin.

Mun mielestä on jokaisen oma asia, mihin rahansa käyttää. Mulla on yksi tuttu, joka on pitkäaikaistyötön ja käyttää suurimman osan käyttövaroistaan alkoholiin ja tupakkaan. En ole koskaan kritisoinut häntä siitä asiasta. Se on hänen valintansa ja hänen elämäänsä. 

Olen ihan samoilla linjoilla. Mikäpä minä olen sanomaan kenellekään miten hänen tulisi elämänsä elää ja rahansa käyttää. Eivätkä alkoholistit ja tupakoitsijat muutenkaan ole mitään yhtä massaa, jota voisi ajatella vain kulutustottumustensa pohjalta, ellei nyt satu olemaan ihan lähintä sukua hänen kanssaan, jolloin ongelmakäyttö leimaa montaa asiaa kanssakäymisessä. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi rikkaalla on ylipäätään tarve kokea, että köyhä ajattelee hänen leveilevän? Onko status rikkaalle itseisarvo?

Millä lailla tarve? Et siis usko, että rikas ikinä kohtaa ihmisiä, jotka pitävät rikasta vain leveilijänä? Et ole ikinä kuullut kerrottavan, että joku on toisen mielestä leveilijä?

Tietenkin rikkaalle olisi paljon mukavampaa, jos heitä ei pidettäisi sellaisina, mitä he eivät ole.

Se ei siis ole toivottavaa kohtelua. En usko että kukaan omasta elämästään normaalisti ja vilpittömästi puhuva haluaa, että se ajatellaan leveilynä.

Ap

Saavutuksistaan saa ja pitää olla ylpeä, eikä haittaa jos vähän leveilee. Jos sitä jatkuvasti hierotaan naamalle, niin en jaksaisi kuunnella, mutta pätee moneen muuhunkin asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Moni köyhä on niin tyhmä, että erehtyy pitämään rikasta, joka köyhän silmissä leveilee, itsekkäänä, ahneena"

Suomessa on vain muutama prosentti rikkaita, tuskin köyhät heidän kanssaan pystyvät jatkuvasti juttelemaan.

Minusta sekin on outoa, kun pidät köyhiä tyhmänä, kun yleistä on akateeminen köyhyys, heillä monilla on pitkä akateeminen koulutus esim. tutkijat, opettajat, lääkärit jne. ja yhtälailla älykäs ja korkeasti koulutettu voi olla työtön, sairastua ja elää hyvin pienillä tuloilla ja köyhyydessä.

Ja mitä ap. tarkoittaa rikkaalla? Kuinka monta sataatuhstta euroa vuositulojen pitää olla ja miljoonien varallisuus, että voi kutsua itseään rikkaaksi.

Kun puhutaan Suomesta, niin mun mielestä rikas on sellainen, jonka vuositulot on vähintään 500 000€ vuodessa ja omaisuutta enemmän kuin 5 miljoonan arvosta. Rikas on siis eri asia kuin suurituloinen. Mutta jos kysyt köyhältä suomalaiselta, moni heistä pitää jo 50 000€ vuodessa tienaavaa, jolla on omistusasunto, kesämökki ja auto, "rikkaana". 

- eri

Olen sitä mieltä, että kyse on kateellisen persoonallisuudesta eikä kenenkään tuloista. Ja kateellinen voi olla mitä kummallisimmista asioista, siksi rajoja ei voi asettaa tulojen mukaan (millainen tuloero oikeauttaa tai aiheuttaa kateutta).

Suurin osa köyhistä ei ole kateellisia. Täältä olen lukenut vaikka kuinka paljon köyhyydestä, jossa ei millään tavalla ilmene kateus. Epäoikeudenmukaisuus (esim yhteiskunnallinen) on myös aivan eri asia kuin kateus eikä niitä tule sotkea keskenään.

Kateuteen kuuluu se, että uskotellaan muille sen olevan seuraus jostain muiden tekemästä tai omistamasta asiasta, jonka hän on saanut epäoikeudenmukaisesti. Ja toisena se, että kateus on luonnollista ja että kaikki muutkin ovat kateellisia. Näin kateellinen pyrkii normalisoimaan oman kateutensa ja ilkeytensä, vaikka normalisointi vain voimistaa kateutta, oikeuttaa sen.

Ainoa keino päästä kateudesta eroon olisi käsitellä oma huonommuudentunne. Se ei johdu kenenkään muun asioista, vaan niistä omista asioista ja omasta persoonallisuuden rakenteesta, joka ilmeisesti on lähtenyt vinoon jo aika varhain. Jo lapsista huomaa ne, jotka ovat kateellisia muita enemmän, mutta suurin osa heistäkin saa vanhemmiten työkaluja käsitellä nuo tunteet rakentavasti.

Hieno kirjoitus. Koskee minun äitiäni, olen vain katkera, että hän omilla vioillaan vahingoitti omaa lastaan, sen sijaan, että olisi riidassa kuunnellut lastaan ja herännyt siihen, että tekee ja kaataa lapseensa pahuutta.

Mulla on ongelma sen suhteen, että joku muu on saanut oikeuden määritellä minut leveilijäksi mielessänikin, kun mä puhun mulle normaaleista asioista elämässä.

Ap

Minulla on kaksi tuttua, toinen oikeasti todella varakas, toinen ehkä perheenä tienaa keskituloa paremmin mutta rikkaaksi en kuitenkaan sanoisi. Tämä varakkaampi ei koskaan leveile millään, mainostele kotiaan tai minkään hintoja, shoppailuja jne. Sen sijaan tämä keskituloinen mainostaa jatkuvasti mitä osti ja paljon maksoi, instakuvat täyttyy kuvista shoppailukasseista, kahviloista, ravintoloista jne. Todennäköisesti tämä rikkaampi tuttavani käyttää enemmän rahaa kuukaudessa, hänellä vaan ei ole tarvetta joka euron kulutuksesta toisille mainita tai ottaa siitä instakuvaa. Siinä on se ero siihen leveilyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se usein on nimenomaan leveilyä.

Ja vaikkei olisikaan, on tahditonta kertoilla leveästä elämäntyylistään jos kaverilla on onneton rahatilanne.

Juurikin näin.... Miksi "rikkaan" pitää puhua elämästään esim "köyhille"? Pitäisivät päänsä kiinni.... 

Ei se kateellinen välttämättä ole itsekään köyhä. Vähän ihmettelen näitä, että miten rikas ja köyhä esimerkiksi tuntevat toisensa, että rikas pääsisi leveilemään, koska ystäväpiirin ja lapsuusystävien taustat ovat usein aika samantyyppiset. Että on onko kyse tosiasiassa vain siitä, että toisella on kateellinen luonne eikä tosiasiallisesta varallisuuserosta kuten tämän ainoan tuntemani kateellisen kohdalla? Eli kyse oli vain siitä, että hän oli kateellinen kaikesta, ei vain rahasta, vaan myös opinnoistani, miehestäni, kodistani jne.

Voisin hyvin kuvitella, että hänkin väittää itsensä olevan köyhä, minun rikas, vaikka taustamme ovat melko samanlaiset. Eroa ei ole kovin paljon.

Kateellinen miehestäsi,kodistasi,rahoista,opinnoista??? Sanoiko joku sinulle että olen kateellinen miehestäsi,opinnoista ym? Jotenkin en usko... Todennäköisesti tämä henkilö ei vain pitänyt sinusta ja luulet omassa päässäsi että se on kateutta? Kuka muka on kateellinen toisen miehestä? Älä nyt viitsi.... :-)

Ihmeellistä se minustakin on eikä sitä tarvitse uskoa. Kateellinen voi olla mitä kummallisimmista asioista kuten vaikka jonkun kivasta elämänasenteesta tai muustakin ei-materiaalisesta asiasta.

Luulisi muuten, että jos ei pidä jostakusta, niin pysyisi tästä erossa. Mutta kateellinen päinvastoin hakeutuu seuraan, koska tunne piinaa häntä.

Mitäs jos tuo ongelma onkin "rikkaiden" päänupissa? Jos joku joka on "köyhä" ei vain pidä "rikkaasta" niin heti te ajattelette että hän on kateellinen? Oikeasti rikkaat eivät leveile rahoillaan "kuppasella" vauvapalstalla... Ainoastaan ne jotka haluavat esittää että heillä menee paremmin kuin jollain toisella.... Minkä ihmeen takia joitakin kommentteja pitää "pönkittää" esim... "Itse olen varakas" tyyliin.... Jo se kertoo sen että joidenkin on "pakko" ilmaista jotenkin että heillä menee paremmin... Siis rahallisesti...

Osa leveilee, osa ei. Osa ihmisistä on luonteeltaan m*lkkuja, ihan kaikissa varallisuusluokissa. Ei tämän pitäisi olla mikään mysteeri kenellekään, joka on joskus asioinut ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On naiivia kertoa puuhastelustaan kesämökillä ihmisille, joilla ei ole varaa ostaa edes omaa asuntoa. Varsinkin tyyliin "Kyllä oli rankkaa tehdä taas syyssiivous mökillä". Kyllä sen toisen varallisuuden arvaa esim. autosta, asunnosta, parisuhteesta tai sen puutteesta, matkoista jne.

Voi jestas! Meillä on ihan normaalia töissä kertoa kesäloman jälkeen (kun muut kyselevät, mitä teki kesälomalla), puuhastelleensa kesämökillä. Pitäisikö muka ensin käskeä vuokralla asuvia nostamaan kätensä ylös ja jos yksikin nostaa, ei voi kertoa viettäneensä kesälomansa mökillään? 

Mun mökkini maksoi 25000e, eli siinä ei sinänsä ole paljon leveilemistä :) Saa siellä silti kesällä olluksi.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaksi tuttua, toinen oikeasti todella varakas, toinen ehkä perheenä tienaa keskituloa paremmin mutta rikkaaksi en kuitenkaan sanoisi. Tämä varakkaampi ei koskaan leveile millään, mainostele kotiaan tai minkään hintoja, shoppailuja jne. Sen sijaan tämä keskituloinen mainostaa jatkuvasti mitä osti ja paljon maksoi, instakuvat täyttyy kuvista shoppailukasseista, kahviloista, ravintoloista jne. Todennäköisesti tämä rikkaampi tuttavani käyttää enemmän rahaa kuukaudessa, hänellä vaan ei ole tarvetta joka euron kulutuksesta toisille mainita tai ottaa siitä instakuvaa. Siinä on se ero siihen leveilyyn.

Tajuatko, että toisen leveilijäksi sanominen on oikeasti ilkeyttä sinulta? Se on tarpeetonta ja siinä huokuu vain halu mustamaalata tätä toista ihmistä. En väitä, että hän olisi vain ajattelematon ja vilpitön, hän tosiaan saattaa kiinnittää noihin asioihin paljon huomiota elämässään. Mutta älä sinäkään ajattele, että sinulla on puhtaan pulmunen oikeus määritellä häntä. Hänellä voi olla jokin syy siihen, miksi ne seikat ovat hänelle tärkeitä. Sinä vaikutat ilkeältä, jos sinä uskot, että hänen syynsä käyttäytyä niin on sinun tekemisesi kateelliseksi. Otat ikään kuin asenteen, että kaikki sen toisen elämässä on ”about you”. Hän puhuu noin hieroakseen sinua. Hän kertoo hinnoista, koska haluaa -tai ei varo- ärsyttämästä sinua.

Noinko?

Mitä, jos vetäisit sen pääsi pois omasta p*rseestädu ja miettisit ihan ajan kanssa, että mahtaako sen toisen elämä, käytös ja valinnat liittyä ihan tosissaan juuri sinuun? Ja siihen, miten sinä esim tiedostamattomasti tai sanattomasti haluaisit tulla kohdelluksi. Ja nyt hän ei tottele. Hän vain puhuu niistä hinnoista. Eli hän leveilee. Ei voi olla, että hänellä olisi jokin henkilöhistoria, josta asia johtuu, ja johon sinä ja sinun mieltymyksesi ette liity mitenkään?

Näin mä aina mietin, kun tapaan ihmisen, joka toimii jotenkin hassusti tai jopa nolosti. Koitan olla armollinen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että ap tuntee edes ketään oikeasti rikasta. 

Tunsinhan. Henkilö on jo tosin kuollut, eli 95-vuotiaaksi.

Ap

Eli et tunne?

Tunsin 44 vuotta.

Ap

Eli ET tunne....

No en tunne tällä hetkellä, mutta olen kyllä elänyt ilmapiirissä, jossa on ennemmin normaalia olla rikas, kuin normaalituloinen. Joko firettäjä, tai sitten hyvätuloinen.

Lasken sen myös varakkaaksi, ettei tarvitse olla työelämässä, vaan elää 20 vuotta etelässä, omakotitalossa, vapaana, yli 5-kymppisestä ja saa tulonsa pääomatuloina esim. Suomesta.

Ap

No nyt tuli suoraan kysymykseen suora vastaus....  Joo varakas voit hyvinkin olla.... Mietipäs jos äitisi halusi "säästää" sinut siltä että ihmiset pitäisivät sinua "mulkkuna" varakkuutesi takia... Aika useita ns "varakkaita" pidetään mulkkuina juuri sen takia että he "ilmaisevat" kuinka paljon paremmin heillä menee verrattuna "oikeasti köyhiin"... Ehkä hänellä oli hyvä tarkoitus vaikka "keinot" eivät miellyttäneet sinua....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi rikkaalla on ylipäätään tarve kokea, että köyhä ajattelee hänen leveilevän? Onko status rikkaalle itseisarvo?

Millä lailla tarve? Et siis usko, että rikas ikinä kohtaa ihmisiä, jotka pitävät rikasta vain leveilijänä? Et ole ikinä kuullut kerrottavan, että joku on toisen mielestä leveilijä?

Tietenkin rikkaalle olisi paljon mukavampaa, jos heitä ei pidettäisi sellaisina, mitä he eivät ole.

Se ei siis ole toivottavaa kohtelua. En usko että kukaan omasta elämästään normaalisti ja vilpittömästi puhuva haluaa, että se ajatellaan leveilynä.

Ap

En ole kuullut yhdenkään köyhän sanovan minulle, että minä leveilisin. Siksi uskon, että suurimmaksi osaksi se on vain tunne sellaisen rikkaan pään sisällä, joka näin kokee. Itselläni ei tulisi edes mieleeni käyttää aikaani moisten pohtimiseen.

Ei sitä sinulle sanotakaan, vaan siitä puhutaan sinun selkäsi takana, mikäli niin puhutaan.

Et siis ole ikinä kuullut kenenkään sanovan jonkun leveilevän? Lue tämä ketju, niin näet! Se vain, että se on sellainen rikkaan kiusaamismuoto häntä kohtaan, suhtautua hänen arkeensa että häntä voidaan kiusata sen avulla. Aika pullossa olet elänyt, jos kiusaaminen on näin vieras asia sinulle.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se usein on nimenomaan leveilyä.

Ja vaikkei olisikaan, on tahditonta kertoilla leveästä elämäntyylistään jos kaverilla on onneton rahatilanne.

No mitä ihmettä sen rikkaan pitäisi vastata, jos köyhä kysyy "mitä oot viime ajat puuhaillut?" ja rikas on nyt ostanut uuden Porchen, mökille pari vesiskootteria ja käynyt pitkän viikonlopun shoppailemassa Lontoossa? Toteaa vaan, että "mitäs tässä parsin sukkia kotosalla"?

Niinpä, tätä just tarkoitan. Jos kaveri kysyy, mistä sait tän kämpän, kun ollaan 2-kymppisiä opiskelijoita, niin onko se leveilyä sanoa, että tää on mun oma, sain tän lahjaksi 2-vuotiaana?

Ap

Rikas ja onnekas ei voi sanoa kaikkea ihan rehellisesti. Tai riippuu kenelle ja miten sanoo.

Joku ei välitä mutta joku toinen pitää leuhkimisena.

Pitää olla tilannetajua.

Onko tämä Äitihullun ketju?

Täällä nyt kaikki otetaan leveilynä, pitää olla hyvin tarkkana mitä puhuu ja kelle ettei leimaudu leveilijäksi.

Ihan oikeasti on olemassa ihmisiä jotka tarkastaa naapureiden ja työkavereiden autojen rekisterinumeroista kenen nimissä auto on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko että ap tuntee edes ketään oikeasti rikasta. 

Tunsinhan. Henkilö on jo tosin kuollut, eli 95-vuotiaaksi.

Ap

Eli et tunne?

Tunsin 44 vuotta.

Ap

Eli ET tunne....

No en tunne tällä hetkellä, mutta olen kyllä elänyt ilmapiirissä, jossa on ennemmin normaalia olla rikas, kuin normaalituloinen. Joko firettäjä, tai sitten hyvätuloinen.

Lasken sen myös varakkaaksi, ettei tarvitse olla työelämässä, vaan elää 20 vuotta etelässä, omakotitalossa, vapaana, yli 5-kymppisestä ja saa tulonsa pääomatuloina esim. Suomesta.

Ap

No nyt tuli suoraan kysymykseen suora vastaus....  Joo varakas voit hyvinkin olla.... Mietipäs jos äitisi halusi "säästää" sinut siltä että ihmiset pitäisivät sinua "mulkkuna" varakkuutesi takia... Aika useita ns "varakkaita" pidetään mulkkuina juuri sen takia että he "ilmaisevat" kuinka paljon paremmin heillä menee verrattuna "oikeasti köyhiin"... Ehkä hänellä oli hyvä tarkoitus vaikka "keinot" eivät miellyttäneet sinua....

No ei ole kyse siitä, ettei miellyttänyt minua, vaan siitä, että äitini toimi väärin. Eikä siitäkään ollut kyse, että hän halusi, ettei joku pidä minua m..na. Osaan arvioida sen itse, enkä pyytänyt siihen apua. Hänestä ystävänikin saivat sanoa minun leveilevän, jos puhun vilpittömällä tavalla elämästäni, kukaan äiti ei sellaisella halua lapselleen hyvää, jos ei ymmärrä ystävien ja hyvänpäiväntuttujen eroa. Minun äitini ei ymmärrä. Hänellä ei ole koskaan ollut oikeaa ystävää, silti kutsuu hyvänpäiväntuttujaan ystäviksi. Vaikka siis valehtelee ja pimittää heiltä asioita, oikealle ystävälle voisi olla oma itsensä, hän ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Ja väittää, ettei kukaan olisi silloin ystävä, yleisestikään, jos kukaan ihminen olisi muiden seurassa ”oma itsensä”.

Äitini on niin vikaantunut, kieroon kasvanut ihminen ja siinä tuhoutui minunkin elämääni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

En minä leveile enkä erityisesti kerro elämäntyylistäni. Mutta näkyyhän se nyt kertomattakin, että on upea talo, useampia uusia ja kalliita autoja, toinen talo ulkomailla loma-asuntona, matkustellaan ympäri maailmaa, käydään kalliissa ravintoloissa jne. Vaatetuksestani sitä ei huomaa, pukeudun aikaa kestäviin ja laadukkaisiin vaatteisiin, mutta en ikinä osta mitään kalliita merkkilaukkuja tai -kenkiä, koska minusta nyt vaan on tyhmää maksaa jostain merkistä.

Minkä takia se pitää vauva palstalle mainita? En leveile mutta näkyyhän se kertomattakin..... :-) Ei se ainakaan vauva palstalle näy kertomatta? Miksi se tänne piti mainita?

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä Äitihullun ketju?

Mitäpä arvelisit? 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se usein on nimenomaan leveilyä.

Ja vaikkei olisikaan, on tahditonta kertoilla leveästä elämäntyylistään jos kaverilla on onneton rahatilanne.

Juurikin näin.... Miksi "rikkaan" pitää puhua elämästään esim "köyhille"? Pitäisivät päänsä kiinni.... 

Ei se kateellinen välttämättä ole itsekään köyhä. Vähän ihmettelen näitä, että miten rikas ja köyhä esimerkiksi tuntevat toisensa, että rikas pääsisi leveilemään, koska ystäväpiirin ja lapsuusystävien taustat ovat usein aika samantyyppiset. Että on onko kyse tosiasiassa vain siitä, että toisella on kateellinen luonne eikä tosiasiallisesta varallisuuserosta kuten tämän ainoan tuntemani kateellisen kohdalla? Eli kyse oli vain siitä, että hän oli kateellinen kaikesta, ei vain rahasta, vaan myös opinnoistani, miehestäni, kodistani jne.

Voisin hyvin kuvitella, että hänkin väittää itsensä olevan köyhä, minun rikas, vaikka taustamme ovat melko samanlaiset. Eroa ei ole kovin paljon.

Kateellinen miehestäsi,kodistasi,rahoista,opinnoista??? Sanoiko joku sinulle että olen kateellinen miehestäsi,opinnoista ym? Jotenkin en usko... Todennäköisesti tämä henkilö ei vain pitänyt sinusta ja luulet omassa päässäsi että se on kateutta? Kuka muka on kateellinen toisen miehestä? Älä nyt viitsi.... :-)

Ihmeellistä se minustakin on eikä sitä tarvitse uskoa. Kateellinen voi olla mitä kummallisimmista asioista kuten vaikka jonkun kivasta elämänasenteesta tai muustakin ei-materiaalisesta asiasta.

Luulisi muuten, että jos ei pidä jostakusta, niin pysyisi tästä erossa. Mutta kateellinen päinvastoin hakeutuu seuraan, koska tunne piinaa häntä.

Mitäs jos tuo ongelma onkin "rikkaiden" päänupissa? Jos joku joka on "köyhä" ei vain pidä "rikkaasta" niin heti te ajattelette että hän on kateellinen? Oikeasti rikkaat eivät leveile rahoillaan "kuppasella" vauvapalstalla... Ainoastaan ne jotka haluavat esittää että heillä menee paremmin kuin jollain toisella.... Minkä ihmeen takia joitakin kommentteja pitää "pönkittää" esim... "Itse olen varakas" tyyliin.... Jo se kertoo sen että joidenkin on "pakko" ilmaista jotenkin että heillä menee paremmin... Siis rahallisesti...

Kyllähän sellaista on olemassa että leveillään omaisuudella, en sitä kiistä.

Tässä keskustelussa on paljolti kyse siitä missä ja miten eron voi tunnistaa. Minusta yksi tuntomerkki on se, ettei kateellinen suinkaan hankkiudu eroon siitä, josta ei "pidä"niin kuin normaalisti tapahtuisi, vaan sen kateuden kohteen asiat ja elämä kiinnostavat vähän liikaakin. Ilkeily, pahan puhuminen selän takana ja syyllistäminen (kateuden ilmiasu) voivat olla sitäkin, että omaa kateutta selitetään toisen leveilynä. "Enhän minä ole kateellinen, mutta kun se leveilee..." No, jos joku leveilee, niin miksi sellaisen moukan kanssa pitää olla tekemisissä?

Varallisuuseroja ei voi piilottaa ja kuten sanoin, niin olen törmännyt vain yhteen ihmiseen, joka on ollut sairaalloisesti kateellinen. Jonkun toisen kateellisuus ei ole minun vikani eikä minun tarvitse tekemisiäni ja olemistani hänen takiaan piilotella eikä tarvitse kenenkään muunkaan. Sairaalloinen kateellisuus on lopulta melko harvinaista kuitenkin ja kateellinen on kade monille muillekin. Ei vain yhdelle, vaan vähän jokaiselle, koska vika on hänen persoonallisuutensa vääristymisessä.

Normaalin kateuden pistos menee ohi ja sen voi käsitellä itse ilman että siitä tulisi ongelmaa. Kroonisesti kateellisella tuo tunne on hallitseva ja sitä oikeutetaan aktiivisesti ja pidetään yllä. Tietysti voi perustellusti kysyä, että mistä niitä kateudesta vapaita ystävyyksiä sitten saa, jos ihmissuhteiden päämuoto on vertailu. Koska kateellinen voi alkaa kadehtia myös köyhempää, rumempaa tai jotenkin muulla tavoin huonompana pitämäänsä ajan myötä. Kun se toinen omaakin jotain, mitä hänellä ei ole: mielenrauhaa, kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä esimerkiksi.

Kateellinen ei ole kiitollinen ja tyytyväinen mihinkään, vaan hänen sairautensa on tuo jatkuva vertailu muihin, minkä hän tuuppaa muiden syyksi. Häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti eikä mistään oteta vastuuta. Tuo tuollainen näkyy jo huumorissa eli kateellisen huumori perustuu lähinnä muille nauramiseen ja pilkkaamiseen.