Osaatko jatkaa keskustelua vieraalla kielellä, esim. englanniksi?
Jos joku uusi ihminen, joka on samoissa juhlissa, sanoo sinulle vaikka "I have two children, five and ten year olds", osaatko sanoa siihen mitään muuta kuin "Oh, that's nice"?
Olin juhlissa ja olin juuri kertonut olevani töissä päiväkodissa, kun englanninkielinen vieras aloitti keskustelun kanssani, mutten osannut sanoa mitään muuta kuin noin, vaikka enkuntaitoni on ok. Tuli vaivaantunut hiljaisuus.
En muuten tiedä olisinko suomeksikaan osannut jatkaa keskustelua 🤔😔
Osaatko sinä jatkaa keskustelua?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa puhun kaikille ainoastaan suomen kieltä. Ne jotka eivät ymmärrä voivat painua vi##uun. Ulkomailla puhun kyllä englantia ihan sujuvasti. Periaatteesta en vieraita kieliä kotimaassa puhu.
Muuten samoilla linjoilla mutta turisteja neuvon tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei välttämättä johdu niinkään kielitaidosta, vaan suomalaisten tottumattomuudesta small talkiin. ;)
Missä tynnyrissä tällaisten väitteiden esittäjät elävät? Eikö teillä esim. työpaikoilla ole small talkia?
Ei ole samassa mielessä kuin useimmissa muissa maissa. Suomessa ei haittaa, vaikka keskusteluun tulee taukoja. Brittien mielestä sellainen olisi omituista, jopa epäkohteliasta.
Enpä kyllä osaisi suomeksikaan sanoa muuta kuin "öö, okei...", jos joku tuntematon tulisi esittäytymättä kertomaan minulle, että hänellä on kaksi lasta, sen ja sen ikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Oh yes, I am willingly childless and i will always be.
Tämä tuli tuloksena, kun laitot suomenkielisen lauseen google translatoriin :D
Vierailija kirjoitti:
Olen asunut Englannissa kymmenen vuotta joten ei tuottaisi ongelmia.
Sama taalla, englanti ollut kotikieleni 60-luvulta asti. Huvittaa kun palstalaiset on joskus yrittaneet "korjata" englantiani.
Tuossa oli kyse siis small talkin taitamattomuudesta, sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä ja vieras kieli vaikeutti tilannetta entisestään. Olen hyvä englannissa. Keskustelutilanteissa aivoni jumittavat. Kirjoitin enkusta L:n yo-kokeissa.
Ottaa niin paljon päähän noi em. ongelmat etten taida enää koskaan mennä small talk tilanteisiin eli isompiin juhliin tms. Onneksi työn puolesta ei tarvitse.
Aion tästä lähtien joka kerta vain sanoa etten pääse juhliin. Tai suoraan etten halua kun en niissä viihdy mitenkään.
Asuin nuorena Englannissa 5vuotta. Opin kielen puhumalla. Kirjoitus on itselleni hankalaa, koska sanat kirjoitettuna lausutaan aivan eri tavalla. Yorkshiren murre jäi itselleni, hävettää aksentti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin britit keskustelevat mielellään juuri lapsista, perheen lemmikkieläimistä, omasta puutarhasta (jos on) ja urheilusta. Myös kulttuuri, matkustelu jne. ovat kelpo puheenaiheita tuntemattoman kanssa. Ei ollut ollenkaan noloa kertoa omien lastensa iät. olisit voinut jatkaa kertomalla omista lapsistasi tai sanomalla, että lapsia ei ole, mutta sisarellasi tms. on sen ja sen ikäinen lapsi. Siitä sitten jatkamaan, mitä olet touhunnut lapsen kanssa ja uusi tuttava kertoo omien lastensa leikeistä jne.
Oikeastiko siellä aloitetaan keskustelu suoriltaan lapsista tms.? Ei mitään "peruslätinää" ensin?
No ihan aluksi on esittäydytty, jos ei ole esitelty. Muutama sana tilaisuuden luonteesta, kokouspaikasta, säästä ja oliko ruuhkaa paikalle ajaessa... sitten voidaan jo mennä lapsiin, lemmikkieläimiin, harrastuksiin tms.
Kykenen keskustelemaan englanniksi. Mutta on se vaikeampaa kuin englannin kielisen tekstin luetun ymmärtäminen. Pystyn lukemaan englannin kielisiä kirjoja, uutisia, tv-sarjojen tekstityksiä ym. siinä missä suomen kielisiä. Kuullun ymmärtäminen on vähän heikompi kuin luetun. Mutta on vaikeampaa itse puhua/kirjoittaa englanniksi ja jotkut kielioppijutut ovat vaikeita, mutta kyllä peruskeskustelu sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Enpä kyllä osaisi suomeksikaan sanoa muuta kuin "öö, okei...", jos joku tuntematon tulisi esittäytymättä kertomaan minulle, että hänellä on kaksi lasta, sen ja sen ikäiset.
Olisit voinut kysya kuinka kauan hanella ne lapset on ollut. :D
Oh, that's nice, i have one child, a boy. He's 3 years old. Do you all live here in Finland? Where are you from?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin britit keskustelevat mielellään juuri lapsista, perheen lemmikkieläimistä, omasta puutarhasta (jos on) ja urheilusta. Myös kulttuuri, matkustelu jne. ovat kelpo puheenaiheita tuntemattoman kanssa. Ei ollut ollenkaan noloa kertoa omien lastensa iät. olisit voinut jatkaa kertomalla omista lapsistasi tai sanomalla, että lapsia ei ole, mutta sisarellasi tms. on sen ja sen ikäinen lapsi. Siitä sitten jatkamaan, mitä olet touhunnut lapsen kanssa ja uusi tuttava kertoo omien lastensa leikeistä jne.
Oikeastiko siellä aloitetaan keskustelu suoriltaan lapsista tms.? Ei mitään "peruslätinää" ensin?
No ihan aluksi on esittäydytty, jos ei ole esitelty. Muutama sana tilaisuuden luonteesta, kokouspaikasta, säästä ja oliko ruuhkaa paikalle ajaessa... sitten voidaan jo mennä lapsiin, lemmikkieläimiin, harrastuksiin tms.
No tuo kuulostaa jo normaalilta keskustelulta. Aloituksesta saa sen kuvan, että ap:n viereen on istunut joku tyyppi, joka on edes esittelemättä itseään tokaissut lapsilukunsa ja lasten iät. Jos näin on, ei ihme, että ap jäätyi. Olisin itsekin ollut ihmeissäni ja jäänyt siksi sanattomaksi.
Osaan keskustella sujuvasti ruotsiksi, englanniksi ja savoksi 😊
Harvoin kun pääsen ulos, en halua puhua lapsistani tai kuunnella muiden lapsista juttuja. Se menee humala hukkaan kun kuuntelee miten lapset sitä ja lapset tätä.
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin sanonut "so what?"
Täällä aina joukkohävetään suomalaisten englannin ääntämistä mutta junttimaisia huonoja käytöstapoja pidetään hauskin hauskoina tai jopa toivottavina?
Kumpikohan on oikeasti nolompaa ja antaa urpon kuvan ihmisestä?
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin sanonut "so what?"
Täällä aina joukkohävetään suomalaisten englannin ääntämistä mutta junttimaisia huonoja käytöstapoja pidetään hassun hauskoina tai jopa toivottavina?
Kumpikohan on oikeasti nolompaa ja antaa urpon kuvan ihmisestä?
Vierailija kirjoitti:
Oh yes, I am willingly childless and i will always be.
Onpa aika belligerent asenne. :) Ihan kuin riitaa haastaisit. Englanniksi sanoittaisi ehkä, että I've decided not to have children, jos sitä päätöstä pitää hirveästi korostaa. Yleensähän ihmiset ei tee lapsia siksi, että eivät niitä jostain syystä saa.
Yksinkertaiseen keskustelu avaukseen tulisi yksinkertainen vastaus. Jos toinen puhuu lapsistaan niin tuskinpa siihen vastataan puhumalla kvanttifysiikasta muutenkaan.