En koe ongelmaksi sitä että 2,5-vuotiaallani on vielä vaipat ja tutti käytössä

Ja väkisin en lastani potalle istumaan paina. ap

Eihän väkisin saa nukuttaa

miksi se tutti siellä suussa roikkuu? Onko kyse siitä, ettei jaksa kuunnella sitä huutoa mikä tutin pois heittämisestä mahdollisesti tulee? Ajatteletteko, että kunhan lapsi on tarpeeksi iso, tutti jää itsestään pois, ehkäpä jopa lapsen omasta halusta?



Ei lapsi siihen kuole vaikka tutin perään itkisikin. Aina ei voi olla kovin kivaa, lapsellakaan. Sitä paitsi, isommalla lapsella tutin pois jättö voi olla hankalampaa kuin 1-vuotiaalla. Isompi muistaa tutin kauemmin ja saattaa haikailla sen perään pidempään, kun taas pienempi voi hyvinkin unohtaa koko tutin olemassa olon nopeammin.

Jos viitsisit nostaa laiskan perseesi tuolista, ja houkutella se lapsukainen potalle vaikka puolen tunnin välein, niin takuulla viikon päästä viimestään alkais lapsikin hoksata mikä homman nimi on.



Hävettää sun puolestasi ap, ja säälittää lapsesi.

niin miksi sitten vaivaudut tänne siitä kirjoittamaan?

Anna vaan mennä kouluunkin tutissa ja vaipoissa niin on äidillä lohdutuskeino jos kaverit kiusaa...

Suomessa on joku ihme pakkomielle saada lapset kasvamaan nopeasti mikä näkyy myös suomalaisten itsetunnossa. En antaisi 2,5 v:n syödä tuttia jatkuvasti mutta mikäli tutti on käytössä nukkumaan mennessä niin big deal Vaipoistakin ehtii pois, varmasti ennen kouluikää. Sinänsä pottaan tutustuminen on toki ihan suositeltavaa, usein homma käy ihan itsestään kun malttaa vaan odottaa.

Lapsi luopui tutista omasta aloitteestaan n. 2,5-vuotiaana. Asia ei ollut missään vaiheessa ongelma. Hampaat ovat palautuneet täysin (nyt 4-vuotias), vasta käytiin hammastarkastuksessa. Suuhygienisti nimenomaan painotti että peukalon imeminen vahingollisempaa ja aiheuttaa pahemman virheasennon hampaisiin.

Eilen viimeksi ihmettelin pienen, ehkä 2-vuotiaan, äitiä joka huudatti lastaan ravintolassa. Lapsi itki sydäntäsärkevästi tuttiaan eikä äiti kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Ei siis edes tarjonnut syliä eli sitä lohtua ja turvaa jota lapsi olisi sillä hetkellä tarvinnut. Sen lisäksi monen muun lounastauko meni pilalle kuunnellessa huudatusta. Harmi ettei henkilökunta puuttunut asiaan.



Eli vihjeeksi teille, jotka lapsen parasta ajatellen otatte tutin pois ennen kuin lapsi siihen henkisesti valmis, voisitteko edes hoitaa tuon vieroituksen kotioloissa, kiitos

Ja potalle väkisin painaminenko ei aiheuta mitään traumoja? Kyllä lapseni ennen kouluikää on taatusti kuiva ja ilman tuttia

Kuivaksi opettelu sujuu kuin itsestään kun asiaa ei kiirehdi vaan odottaa että lapsi valmis. Säälittää lapset joita väkisin istutetaan potalla.

Sorsaemo kävi viemässä tutin kun oli 2v8kk. Hyvin meni, tosin ei muutenkaan sitä käyttänyt kuin nukkumaan mennessä, ei ikinä ole käyttänyt lohdutuksena.



Vaipat jäi pois kohta 3v synttäreiden jälkeen. Helposti.

lähinnä unilla tai sitten kun on isompi suru. Potalla käydään vaihtelevasti--samalla systeemillä ollaan saatu 2 murkkuikäistä ihan kunnon kansalaisiksi :)

kun opetatte lapsenne potalle, tulee elämästä oikeasti PALJON helpompaa. Meillä 2,5 v. jopa hakee oman pottansa, vetää housut alas, pisasee, vetää housut ylös, ja sitten huutaa, että äiti pissi tuli. Ihanaa kun ei tarvitse vaippojen kanssa höösätä enää.

Meilläkin oli vaipat 2,5 v. - pariin otteeseen olin yrittänyt potalle opettelua ihan tosissaan, mutta siitä tuli vain itkua ja hammasten kiristystä. Noin kolmen vuoden kohdalla homma sitten yhtäkkiä hoituikin lähes itsestään ja poika oli yökuivakin heti.

Mun mielestä äiti, joka luuttuilee pissoja ja kakkoja lattioilta viikkotolkulla on lähinnä vähä-älyinen, ei ahkera. Mutta jollain kai meidän jokaisen pitää yrittää päteä.