Mun mieheni on baarissa, mikä loukkaa mua.

Jos et luota mieheesi, niin kannattaa ottaa puheeksi.

Olen uskossa ja mieheni myös, meillä ei kummallakaan ole mitään tarvetta käydä missä kaljanhuuruisissa ravintoloissa, missä naiset ja miehet ovat tyrkyllä toinen toisilleen ja hakevat ulkonäölleen hyväksyntää, elivät parishteessa tai ei. Ravintolat ja yökerhot vain rikkovat ihmissuhteita, niistä ei koidu mitään hyvää kenellekkään. Ne ovat narsistien kokoontumispaikkoja, juuri siellä vallitsee minä-minä-kulttuuri. Alkoholi rikkoo ihmissuhteita ja saa suurta tuhoa aikaan.



Miksi meidän pitäisi hankkia tieten tahtoen tällaista pahuutta elämäämme. Olemme ihan tavallinen perhe ja itsekin olen käynyt aikoinaan ravintoloissa. Opin vain näkemään, että niissä on sairas arvomaailma, eikä nillä ole mitään annettavaa elämäämme.



Elämämme on hyvää, tasapainoista perhe-elämää. Me kumpikin kunnioitamme toinen toisiamme, emmekä tee toiselle sellaista, mitä emme toivoisi itsellemmekään tehtävän. Minä luotan mieheeni täysin ja hän a, mutta meillä ei ole mitään tarvetta laittaa tätä luottamusta koetukselle ravintolakäynneillä, jossa se joutuu koetukselle, koska jokainen ihminen on pohjimmiltaan paha ja altis houkutukselle. Ihminen on vain sellainen, että hän lankeaa helposti. Siksi ihmettelen niitä naisia, jotka antavat miehensä mennä ravintoloihin vapaasti. Tällaiset ravintolakäynnit ovat myrkyttäneet liian monta ihmissuhdetta.



Tämä yhteiskunta on sairas, ihmiset vain rikkovat toisiaan ja Jumalaa vastaan alkoholinkäytöllään, seksisuhteillaan, aborteilla, pinnallisella ullkonäön korostamisellaan. Kun luen seiskalehtiä, jotka oikein tyrkyttävät tätä arvomaailmaa, näen siinä vain syvästi hukassa olevia julkimoita ja lähinnä tunnen sääliä heitä kohtaan, kuinka he vain rikkovat itseään koko ajan. Sillä ihminen ei tule koskaan löytämään vastauksia itsestään, vain Jumala on vastaus, jonka rakkaus ja huolenpito rakentaa meidät synnin turmelemat ehjiksi jälleen.



Jumala ei halunnut meistä tällaisia. Hän haluaa, että rakastaisimme ja kunnioittaisimme toinen toisiamme ja eläisimme hänen tahtonsa mukaan, vailla syntiä.

Meillä minä käyn noin kerran kahdessa kuukaudessa, mies käy kerran kuussa ja muutaman kuukauden välein käydään yhdessä. Joskus mulla saattaa mennä useampikin kuukausi ettei huvita lähteä mihinkään, muttei mulle silti tulisi mieleenikään estää miestä menemästä.



Parasta näissä tyttöporukan reissuissa on se, että kotona taas osaa arvostaa sitä omaa mussua kun on nähnyt baarien " tarjonnan" - tietää, ettei tosiaan menetä mitään ja se oikea ja paras on jo löytynyt! :)

Vierailija:

meidän tuttavaperheiden kymmenestä erosta yhdeksän on tullut ns. täydellisiin perheisiin, jotka viettivät kaiken aikansa yhdessä eivätkä käyneet missään ilman kumppania.

taas kaikki avioerot ovat tulleet sellaisiin suhteisiin, joissa toinen toimi itsekkäästi esim. käymällä ravintoloissa ja teki sen toisen tunteista piittaamatta, eikä kuunnellut toista. Itsekkyys on mörkö, joka pilaa ihmissuhteet ja luottamus on sellainen, että se tuhoutuu lopullisesti, kun se kerta kerran jälkeen petetään ja alkoholi on rikkonut enemmän parisuhteita kuin mikään muu. Parisuhde toimii vain, jos molemmat ovat valmiita luopumaan jostakin omastaan toisen hyväksi. Parisuhteen rakentaminen on talon rakentamista, molempien pitää antaa panoksensa yhteisen päämäärän hyväksi ja kunnioittaa toista.

19

Vierailija:

Parasta näissä tyttöporukan reissuissa on se, että kotona taas osaa arvostaa sitä omaa mussua kun on nähnyt baarien " tarjonnan" - tietää, ettei tosiaan menetä mitään ja se oikea ja paras on jo löytynyt! :)

Ehkäpä se siippasikin jo sitä lähetyssaarnaajaseksiä peiton alla pimeässä odottelee...

Olen itse sinkkuvuosinani ravannut NIIN paljon ravintoloissa, että todellakin tiedän mitä se on. Olen juonut ja rellestänyt, enkä siis ole mikään tiukkis. Mutta minä nyt yksinkertaisesti harmittelen sitä, että mieheni menee viihteelle, eikä vietä iltaa kotona ja pilaa myös yhteisen huomisemme.



ap

Hyvässä avioliitossa kumppanit katsovat samaan suuntaan eivätkä toisiaan silmiin.



Yhteinen liitto vaatii ennen kaikkea työtä ja luottamusta ja halua rakastaa. En ikinä voisi olla suhteessa, jossa omat ystäväni ja tanssi kiellettäisiin moraalittomana.

syon hyvin (ja kerrankin rauhassa) ystävieni kanssa, vaihdamme kuulumisia ja juoruamme niitä näitä, vetäsemme hilpeät hiprakat ja joskus innostumme tanssimaankin. Jo pelkkä lähteminenkin on tästä kotiäidistä mukavaa, kun kerrankin tulee vähän katsottua vaatteita ja meikattua paremmin - mieskin aina muistaa vähän kehaista kun kylälle heittää.. :)



Ravintoloihin voi tosiaan mennä ihan muutenkin kuin vetämään räkäkännit ja sitten miesten perään säätämään. Kannattaisi monen tähänkin ketjuun kirjoittaneen kokeilla, niin käsittäisi ettei se ravintolailta todellakaan ole pelkkää epätoivoista parinmuodostusta ja ja tolkuntonta kännäämistä. Ehkäpä sitten ymmärtäisi senkin, miksi toinen puolisko haluaa välillä vähän tuulettumaan.

Miksi myös luet Seiskaa, jos se on mielestäsi täynnä säälittäviä tyrkkyjä? Lukemalla sen tyylin lehtiä, tuet osaltasi tätä " julkkisrumbaa" (vaikka et lehdestä mitään maksaisikaan) mihin nämä säälittävän tyrkyt ihmiset haluavat. Taidatkin lukea Seiskaa vain sen takia, että se on sinulle ainoa keino tuntea olevasi parempi kuin joku muu. Ihan klassista oman egon pönkitystä kauhistella jonkun nobody-julkkiksen toilailuja.

Vierailija:

Olen uskossa ja mieheni myös, meillä ei kummallakaan ole mitään tarvetta käydä missä kaljanhuuruisissa ravintoloissa, missä naiset ja miehet ovat tyrkyllä toinen toisilleen ja hakevat ulkonäölleen hyväksyntää, elivät parishteessa tai ei. Ravintolat ja yökerhot vain rikkovat ihmissuhteita, niistä ei koidu mitään hyvää kenellekkään. Ne ovat narsistien kokoontumispaikkoja, juuri siellä vallitsee minä-minä-kulttuuri. Alkoholi rikkoo ihmissuhteita ja saa suurta tuhoa aikaan.

Miksi meidän pitäisi hankkia tieten tahtoen tällaista pahuutta elämäämme. Olemme ihan tavallinen perhe ja itsekin olen käynyt aikoinaan ravintoloissa. Opin vain näkemään, että niissä on sairas arvomaailma, eikä nillä ole mitään annettavaa elämäämme.

Elämämme on hyvää, tasapainoista perhe-elämää. Me kumpikin kunnioitamme toinen toisiamme, emmekä tee toiselle sellaista, mitä emme toivoisi itsellemmekään tehtävän. Minä luotan mieheeni täysin ja hän a, mutta meillä ei ole mitään tarvetta laittaa tätä luottamusta koetukselle ravintolakäynneillä, jossa se joutuu koetukselle, koska jokainen ihminen on pohjimmiltaan paha ja altis houkutukselle. Ihminen on vain sellainen, että hän lankeaa helposti. Siksi ihmettelen niitä naisia, jotka antavat miehensä mennä ravintoloihin vapaasti. Tällaiset ravintolakäynnit ovat myrkyttäneet liian monta ihmissuhdetta.

Tämä yhteiskunta on sairas, ihmiset vain rikkovat toisiaan ja Jumalaa vastaan alkoholinkäytöllään, seksisuhteillaan, aborteilla, pinnallisella ullkonäön korostamisellaan. Kun luen seiskalehtiä, jotka oikein tyrkyttävät tätä arvomaailmaa, näen siinä vain syvästi hukassa olevia julkimoita ja lähinnä tunnen sääliä heitä kohtaan, kuinka he vain rikkovat itseään koko ajan. Sillä ihminen ei tule koskaan löytämään vastauksia itsestään, vain Jumala on vastaus, jonka rakkaus ja huolenpito rakentaa meidät synnin turmelemat ehjiksi jälleen.

Jumala ei halunnut meistä tällaisia. Hän haluaa, että rakastaisimme ja kunnioittaisimme toinen toisiamme ja eläisimme hänen tahtonsa mukaan, vailla syntiä.