Ahdistaa sietämättömästi
Eihän tässä voi kuin itkeä hysteerisesti. En saa öisin unta ja päivät on rankkoja. En jaksa. Huomenna on vasta keskiviikko. Minun ei ole mahdollista helpottaa tätä mitenkään, en pysty edes tekemään itselleni mitään. Olen ollut pitkään huonolla tolalla, mutta nyt oikein puristaa rintaa enkä tiedä mitä tehdä. En voi avata tätä tämän enempää, olen vain niin yksinäinen ja tahtoisin että joku voisi sanoa jotain lohduttaa. En aio siis tehdä itselleni mitään, eikä minun siis tarvitse soittaa minnekään. Sanokaa jotain äidillistä. N19
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 23:21"]Tässä tulleet neuvot ovat aivan turhia sille , jota ahdistaa pahasti. EI silloin mennä lenkille juosta itseä hikeen ja lopuksi laiteta sitä ihanaa ruokaa. Silloin kun ahdistaa pelätään kaikkea ja ollaan kaikkeen syyllisiä. Ei ei siinä tilassa tehdä mitään.
[/quote]
No näimpä on. Kenties sinulla löytyy parempia neuvoja?
Mikä tietolaari sinä olet olevinasi 23? Täällä neuvoja antaneet ovat itse kokeneet samaa, ja haluavat auttaa.
Jos neuvot eivät sinua auttaisi, niin ole hyvä ja popsi lääkkeitä. Lopeta tuo masentaminen ja koita itsekin samoja neuvoja vaikka kerta toisensa jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2015 klo 00:36"]Mikä tietolaari sinä olet olevinasi 23? Täällä neuvoja antaneet ovat itse kokeneet samaa, ja haluavat auttaa.
Jos neuvot eivät sinua auttaisi, niin ole hyvä ja popsi lääkkeitä. Lopeta tuo masentaminen ja koita itsekin samoja neuvoja vaikka kerta toisensa jälkeen.
[/quote]
Ok, no jätin pois sen osan, että "hei kyllä täällä on hyviä neuvoja" pois. Minusta on totta se, ettei se siinä ahdistuneessa tilanteessa välttämättä auta. Toki auttaa ja on itseänikin auttanut. Eikö me kaikki olla koettu jotain? Kysäisin tuota enemmän itseäni varten. En vaan jaksa kaikkea kirjoittaa. + Olen oman oloni saanut pois PAREMMIN ilman lääkkeitä, sattuu vaan olemaan vaikeampi kausi.
-23
Annan sulle vinkin omasta kokemuksesta. Olen sairastanut vakavan masennuksen ja siihen liittyi paniikkikohtauksia, pelkotiloja ja itsetuhoisuutta. Toisinaan ahdistustiloja tulee edelleen kuten tänään. Mua helpottaa todella paljon jonkin hyvän koukuttavan sarjan "ahmiminen". Tällä hetkellä katson putkeen Game of thronesia. Jokin aika sitten katsoin True detectiveä ja Walking deadiä. Myös Sons of anarchyn oon kokenut hyväksi. Uppoudun sarjaan täysin ja juon kahvia samalla, syön salaattia yms ruokia joista pidän. Unohdan kurjan todellisuuden. Päiväunet on myös ehdoton juttu jos vaan unta riittää. Mikä tahansa mikä saa ajatukset pois ikävistä asioista on hyväksi. Jos kykenet uppoutumaan johonkin kirjaan niin ettet edes muista oikeaa elämää niin käy lainaamassa kirjastosta kirjoja.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2015 klo 23:21"]Tässä tulleet neuvot ovat aivan turhia sille , jota ahdistaa pahasti. EI silloin mennä lenkille juosta itseä hikeen ja lopuksi laiteta sitä ihanaa ruokaa. Silloin kun ahdistaa pelätään kaikkea ja ollaan kaikkeen syyllisiä. Ei ei siinä tilassa tehdä mitään.
[/quote]
Kyllä tehdään. Jos syttyisi tulipalo kotona, niin kummasti tulisi ahdistuneeseenkin vipinää.
Oman mielen vankilasta pääsee, kun tajuaa että ei ole se mieli. Newmessage.org/fi
Ehkä itsekin tiedät, että tilanteesi tulee muuttumaan. Saatat jo tietää senkin, että milloin? Jos et, niin se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Tunsin myös samalla tavalla, kun olin 19-20 v. Mutta tiesin, että mahdollisuus muutokseen tulisi vuoden kuluttua. Ja se muuttikin kaiken, hyvällä tavalla.
Ap tässä hei. Olen tänään hakenut itselleni apua. Koko päivä on kulunut epätodellisuuteen verhoutuneena, mutta totta se vain taitaa olla. Jotenkin sellainen skeptinen olo voiko tästä olla mitään apua ja pelottaa valmiiksi kaikki se ahdistus mitä tämä esiin astuminen tuo tullessaan. En tahdo rakentaa masennuksesta identiteettiä itselleni. Juuri nyt mikään ei tunnu todelta. Pitäkää minulle peukkuja.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2015 klo 23:45"]
Ap tässä hei. Olen tänään hakenut itselleni apua. Koko päivä on kulunut epätodellisuuteen verhoutuneena, mutta totta se vain taitaa olla. Jotenkin sellainen skeptinen olo voiko tästä olla mitään apua ja pelottaa valmiiksi kaikki se ahdistus mitä tämä esiin astuminen tuo tullessaan. En tahdo rakentaa masennuksesta identiteettiä itselleni. Juuri nyt mikään ei tunnu todelta. Pitäkää minulle peukkuja.
[/quote]
Kokeile NLP-terapiaa. Auttaa oikeesti!
Olet ainutlaatuinen ja arvokas ihminen. Selviät tästä vielä ja tulet entistä vahvemmaksi. Halaus ♥♥♥♥♥
T. Toinen yksinäinen 19v. nainen