Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita joiden lapsilla VAIKEAA lukiossa

Vierailija
14.03.2022 |

Kokeiden arvosanat 4-7. Ei ole todellakaan mikään pänttääjä, mutta silti. Miten tuo voi olla noin järkyttävän vaikeaa? Saa nähdä pääseekö ikinä läpi, ei suostu vaihtamaan amitsuun.

Kommentit (96)

Vierailija
61/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun poika on kanssa sellainen kutosen-seiskan oppilas ja pitkä matikka menee rimaa hipoen juuri ja juuri hyväksytysti. 

Suurin ongelma on se, että ei vaivaudu lukemaan tarpeeksi. Tottui siihen että peruskoulussa sujui hyvin lähes lukematta. Matematiikka erityisesti vaatisi todella paljon laskemista  laskemista ja laskemista, mutta ei viitsi. 

Ollaan yritetty patistaa ja perustella, että nyt kun tekee parhaansa, niin ei tarvitse jatkossa olla uusimassa tai korottamassa yo-arvosanoja. On vaan vielä liian lapsellinen ymmärtämään. 

Vierailija
62/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukio on väärä paikka nille,joille se on vaikeaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työelämässä ratkaisee ainoastaan osaaminen ja osaamista voi hankkia tekemällä töitä. Tutkintouskovainen Suomi tarvitsee tässä asiassa radikaalin mielen muutoksen.

Ainoastaan ns. professioammatteihin tähtäävien pitää mennä lukio-yliopisto putki kunnialla läpi, muille se on turhaa.

Ei kannata stressata vääristä asioista.

Vierailija
64/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukiossamme aloitti syksyllä 30 opiskelijan ryhmä. Heistä kymmenellä on ollut suuria vaikeuksia ymmärtää lukiossa opiskelun idea. Vaikeinta on ollut hahmottaa se, että työt on tehtävä ja aineet palautettava. Pelkällä läsnäololla ei saa arvosanaa, vaikka peruskoulussa saakin. Näistä kymmenestä ehkä kaksi pystyy koskaan kirjoittamaan ylioppilaaksi. Lopuilla ei ole mitään mahdollisuuksia.

Lukion luokka 1X. 

24 opiskelijaa. 10 heistä joku diagnoosi tai tukilausunto. Niistä kymmenestä 2 lopetti jo heti ekan jakson jälkeen. 5 on hakenut ensi syksyksi amikseen. 3 jää vielä rimpuilemaan kirjainyhdistelmiensä kanssa lukioon, vaikkei hyvältä näytä. Hyvä, että lähtevät jotka ei halua olla, niin jäljelle jääville riittää enemmän aikaa ja huomiota.

Vierailija
65/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa opiskelu on aivan toisenlaista kuin 90-luvulla, jolloin itse kävin lukion. Valinnaiset aineet toki valittiin silloinkin, mutta siihen aikaan lukujärjestykset tulivat valmiina ja riitti, kun tulit tunnille kuten siihenkin astisessa elämässä. Meidän aikana ei ollut esim. koeviikkoa vielä ollenkaan vaan kokeita oli eri aikoihin ja oli aikaa lukea aina seuraavaan yleensä ajan kanssa.

Nykyään on koeviikot, tiimiviikot, monimuotoiset oppimistavat, pitää tehdä "kurssikartta" itse ja olla ajoissa valitsemassa tulevaan jaksoon oikeat aineet ja pitää itse huoli, että lukuvuodessa tulee suoritettua kursseja tarpeeksi. Lukioon ei mennä enää miettimään, mitä sitä haluaisi isona tehdä siinä tapauksessa, ettei yläkoulun jälkeen ole hajuakaan, mikä kiinnostaa kuten silloin omassa nuoruudessani tehtiin. Sääliksi käy ja harmittaa nykynuorten puolesta, kun oravanpyörä alkaa koko ajan nuorempana ja tehokkuusajattelu viedään äärimmilleen ai

Mitä sä höpötät? Kävin ysärillä iltalukion, päivät tein töitä. Piti itse suunnitella kaikki, oli koeviikot. Ei ollut ketään auttamassa. Poissaolo oli sallittu 1 kerran per opintojakso. Mun poika just kirjoittaa enkä kyllä ole huomannut mitään eroja mun lukioon paitsi, että halusin hänen vain keskittyvän opiskeluun eikä kuormittuvan työssäkäynnillä. Poissaolojakin saa olla ja niitä sitten paikata esim esseillä. Meiltä lähti heti jakso hylätyksi, jos oli yli sen yhden kerran poissa.

Vierailija
66/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukiossa pitää tehdä hartiavoimin töitä, lukea, lukea ja lukea. Meillä on poika lukion ekalla niin sanotussa huippulukiossa Helsingissä ja vähän järkyttyneenä seuraan sivusta kuinka kovaa työtä se on tänä päivänä. Vaatimukset tuntuu kasvaneen niistä päivistä kun itse oli samassa tilanteessa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukiossa on oikeasti tärkeitä aineita ne 5-8 kpl, jotka kirjoittaa. Muilla mitään väliä kunhan pääsee ne kurssit läpi.

Vierailija
68/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla meni lukio hyvin arvosanoin läpi lähes lukematta, mutta ammattikoulusta ei ollut tulla mitään. Eli eipä välttämättä auta vaihtokaan. Pitäisi ennemminkin miettiä jälkikasvun kanssa, että miksi ne opiskelut eivät suju ja sitten pohtia ratkaisua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen kirjoittanut 2002. Eli luokattomasta lukiosta. Oli rankkaa jo silloin. Mutta kyllä yliopisto (matemaattiset aineet) vaati paljon työtä myös. 

Oma teinini nyt ekalla, ottaa rennommin kuin minä aikoinaan (itse olin varsinainen hikke), mutta lukee kumminkin. Arvosanat 6-10. Peruskoulun k.a. 9,6. Varsinkin matikka mennyt alamäkeen, vaikka itse pystyn auttamaankin.

Itse peruskoulun opena syytän peruskoulua. Siellä on menty niin paljon alaspäin. Tosi haastavaa opettaa samassa luokassa niitä lukion pitkään matikkaan meneviä ja niitä, jotka eivät ysilläkään erota piirin ja pinta-alan käsitteitä, tilavuudesta puhumattakaan. Parhaani kyllä yritän! Oppilaiden sinnikkyys on melkein hävinnyt.

Vierailija
70/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukio ei ole muuttunut millään tavalla vaikeammaksi. Ennen me opiskelimme ja näimme vaivaa, teimme töitä sen eteen. Nykyään nuoret on niin koukuttuneita someen, kaikkeen kivaan, liikkuvaan kuvaan, vapaa-ajan lukemattomiin keskittymistä herpaannuttaviin juttuihin, ettei mitään epämukavaa tai pitkäjännitteistä tekemistä haluta enää kokea. Niin yksinkertaista se on. Siksi ei opita eikä osata. Kokemusta on, meidän nuoristamme kaksi yo:ta ja yksi amispuolen käynyt. Lukion käyneille tuli lakit kyllä, toiselle keskivertotuloksin ja toiselle rimaa hipoen. Mitään vaivaa hän ei ikinä kyllä lukion eteen nähnyt. Joten ei ole lukio muuttunut "haastavaksi ja vaikeaksi." Se on harhaa. Pärjääminen on jokaisesta itsestä edelleenkin kiinni. Digikehitys ei toki kaikille sovi, meillä mentiin monessa aineessa oikeilla kirjoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on nykyisellään liian helppoa, olemme joutuneet tiputtamaan vaatimustasoa todella reilusti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lukiossa vaatimustasoa ei ihan yhtä paljon ole helpotettu, joten moni yllättyy, kun pitäisi oikeasti alkaa opiskella eikä vastaukset löydykään suoraan kirjasta suunnilleen alleviivattuna.... Vaatimustaso ei ole kasvanut, mutta opiskelutaidot monella niin surkeat ja puhelin kiinnostaa liikaa.

T. Peruskoulun ope, jonka mies opettajana lukiossa.

 

Peruskoulussa saa vitosen suurinpiirtein kun hengittää samaa ilmaa opettajan kanssa. Noin kärjistetysti. Oppilailta ei vaadita riittävästi, todella heikoilla luki- ja matemaattisilla taidoilla mennään vuosiluokalta toiselle. Eivätkä nämä heikot oppilaat kiri muita vaan putoavat vaan vuosi vuodelta enemmän. Myöskään kotona ei aina vaadita sitkeyttä ja sinnikkyyttä epämieluisten asioiden äärellä. Tärkeintä on mukavuus ja hyvä mieli. Toivon, että velvoittava kriteeriperustainen arviointi kuudennen ja yhdeksännen luokan päätteeksi tuo edes jotain muutosta ja kaikkein heikoimmat jäävät kertaamaan. 

T: Opettaja

Vierailija
72/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Juu en epäile etteikö pojasta voisi vielä jotain tulla, mutta olen erittäin huolestunut että kuinka voi olla noin kauhean vaikeaa!

Lukihäiriö toki on, eikö siihen pitäisi saada jotain apua?

Erityisopettajan kautta hankitte lausunnon lukihäiriöstä virallisen paperin, jos sellaista ei ole, mikä kelpaisi koululle. Se paperi hyvään talteen, sillä saa lisäaikaa ajokortin teoriakokeeseen, pääsykokeisiin yms.

Tuki on sitä, että "erityisille" voi olla oma kurssi opiskelutekniikoista yms. Tukiopetustakin saattaa saada. Kokeisiin saa lisäaikaa, samoin ylioppilaskirjoituksiin. Nuo ovat ne konkreettisimmat avut. Itse tehtävien suorittamiseen ei mitään avuja saa, arvostelut toimii samoin kuin muillakin. Äidinkielenopettaja saattaa keksiä jotain avuja, kuten ehdottaa jotain helposti luettavaa kirjaa, kun pitää lukea joku romaani/novellikokoelma tms. tai tietokirja kursseja varten - äänikirjakin voi olla jollekin hyvä vaihtoehto tai jonkin osion voi suorittaa suullisesti kirjallisen suorituksen sijaan. Mutta nuo on ihan opettajakohtaisia. Oman lapseni kohdalla käy, että monesti hänellä loppuu se lisäaikakin kesken, ettei ehdi kaikkea ja hänen on vaikea havaita kirjoitusvirheitään. Hän on aina ollut todella hidas esimerkiksi läksyjen kanssa, toisin kuin sisaruksensa, joilla ei ole lukihäiriötä.

Suosittelen painottamaan niitä jaksojen sisältöjä sopivasti, kun on tiedollisesti raskaita kursseja, niin kannattaa ottaa samaan jaksoon jotain siinä suhteessa kevyempää, kuten liikuntaa, kuvista jne.

Kannattaa harkita myös lukion suorittamista pidennettynä, kuten 3 tai 4 vuotiaana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa on oikeasti tärkeitä aineita ne 5-8 kpl, jotka kirjoittaa. Muilla mitään väliä kunhan pääsee ne kurssit läpi.

Ihanaa, että joku sai sanottua tuon! Poikani on nyt lukion ekalla ja on itse sanonut, että vähemmän siellä on tehtävää kuin yläkoulussa. Hän tiesi jo lukion alussa mitä aineita aikoo kirjoittaa (no reaaliaineissa tilanne elää vielä) ja on panostanut niihin. Muista kursseista riittää, että pääsee läpi. Tai no, esim. ruotsia ei aio kirjoittaa, mutta jos kielissä alkaa täysin laiskotella, voi olla että käy jo vaikeaksi päästä myöhemmin kursseista läpi eli aina nyt jossain määrin täytyy työskennellä. Pakollisia läksyjä heillä on varsin vähän, ilmeisesti valinnaista tehtävää on sitten. Kuittaan tietysti wilmassa kaikki kokeet ja kurssin kotitehtävien arvosanat ja mitä nyt on, kaikki ne on ihan ok. Poika sanoo, että on hänen luokallaan näitäkin, jotka todella pingottavat, mutta eivät ne arvosanat sen kummempia ole kuin hänellä. Kuulemma todella moni tekee tuntien aikana koneillaan kaikkea muuta, ehkä poikanikin jossain määrin, mutta luulen, että hän aika hyvin kuuntelee ja oppii ne monet asiat jo näin "lennosta".

Asumme keskikokoisessa kaupungissa, eikä täällä mitään huippulukioita ole, mutta tuo lukio on alueen paras. Vanhempainillassa rehtori sanoi, että se näkyy uupumisena, mutta totesi myös, että uupuminen on todella sukupuolisidonnaista eli tytöt uupuvat. En halua mitenkään väheksyä tyttöjä (olenhan itsekin nainen!), mutta olen miettinyt vaikuttaako tuohon uupumiseen jokin kiltin tytön ja täydellisyyden tavoittelun ihanne. Mennään lukioon ilman, että halutaan lyödä vähääkään lukkoon mitään (eli mitä kirjoittaa) ja panostetaan täysillä joka kurssiin. Vanhempainillassakin joku kysyi saako kokeiden arvosanoja korottaa, vaikka olisi läpi päässyt, mihin rehtori vastasi, että eihän se kannata. Ei niillä arvosanoilla tee mitään. Yo-kirjoitukset merkitsevät. Itsekin olen välillä poikani ollessa tyytyväinen johonkin kuutoseen (aineessa jota ei aio kirjoittaa) kuullut sisälläni tutun kimittävän kiltin tytön äänen, että voiko noin tehdä, mitä muutkin ajattelevat, pitää aina pyrkiä parhaaseen! Tuntuu jotenkin kauhean arveluttavalta kirjoittaa tänne näin, mutta ihan todella luulen, että jos lukio on äärimmäisen kuormittava, omissa valinnoissa, opiskelutavoissa ja ihan asenteessa voisi olla korjattavaa. Ei kaikkea tarvitse tehdä täysillä, vain se, millä on väliä. Sitähän se elämä on myöhemminkin, priorisointia.

 

Vierailija
74/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos nuoren opintomenestys ei parane osallistumalla opetukseen,  tekemällä kaikki kotitehtävät ja lukemalla niiden päälle vielä omatoimisesti, niin ei kannata olla lukiossa.

Oman oppimistavan löytäminen voi auttaa joillakin, esimerkiksi itse opin parhaiten kirjoittamalla itselleni käsin tiivistelmiä. Kieliä opin myös parhaiten kirjoittamalla. Tämä on toki yksilöllistä, mutta kannattaa ainakin kokeilla.

Ammattikoulu on oikein hyvä vaihtoehto, jos ei lukio suju ahkeruudesta huolimatta.

Niin jos tietää oman alan. Jos ei tiedä niin se ammattikoulu ei ole hyvä vaihtoehto. Meillä menty lukioon, kun ei tiedä mitä haluaisi tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nuoren opintomenestys ei parane osallistumalla opetukseen,  tekemällä kaikki kotitehtävät ja lukemalla niiden päälle vielä omatoimisesti, niin ei kannata olla lukiossa.

Oman oppimistavan löytäminen voi auttaa joillakin, esimerkiksi itse opin parhaiten kirjoittamalla itselleni käsin tiivistelmiä. Kieliä opin myös parhaiten kirjoittamalla. Tämä on toki yksilöllistä, mutta kannattaa ainakin kokeilla.

Ammattikoulu on oikein hyvä vaihtoehto, jos ei lukio suju ahkeruudesta huolimatta.

Niin jos tietää oman alan. Jos ei tiedä niin se ammattikoulu ei ole hyvä vaihtoehto. Meillä menty lukioon, kun ei tiedä mitä haluaisi tehdä.

No ei sinne lukioonkaan kannata mennä, jos ei halua yliopistoon. En oikein käsitä miksi siitä on tehty mielikuvissa tällainen paikka, minne mennään kuulostelemaan itseään. Monet valinnat täytyy tai kannattaa tehdä jo lukion alussa sen mukaan mitä jatkossa aikoo. Ei ole ehkä järkeä valita ihan kaikkea ja yrittää olla kaikessa hyvä, jotta ei sulje mitään pois.

Onhan heitäkin, jotka ovat ihan täysillä kulkevia ihmisiä, mutta joita ei kiinnosta mikään teoreettinen vaan nimenomaan käytännöllinen ja menevät ammattikouluun. Heidän täytyy jo ysiluokan aikana päättää alkaako sähköasentajaksi vai kokiksi, se on pakko vaan valita.

Totta kai myöhemmin voi muuttaa suuntaa ja tehdä toisia valintoja, mutta ihmetyttää tämä asenne, että nuorille toitotetaan, että ei kannata edes yrittää suunnitella ja valita mitään, pitää vaan kellua elämän merellä ja mennä mihin sillä hetkellä mieli vetää. 

Toki jos sellaisia akateemisia taitoja on, mutta käytäntökin kiinnostaa, niin tietysti lukio on ihan hyvä vaihtoehto, mutta en oikein ymmärrä miksi sinne menevät sellaisetkin, joilla ei vaan rahkeita ole ja ennen kaikkea ei ole kiinnostustakaan. Eikö kokemus ole lähinnä vain masentava?

 

Vierailija
76/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu? Mun esikoinen on nyt toista vuottaan yliopistossa, keskimmäisellä kirjoitukset päättyi juuri. Kumpikaan ei ole tuntunut pahemmin stressaavan lukiota. Molemmilla näytti harrastukset ym. aktiviteetit menevän helposti koulutyön edelle, eikä arvosanat silti pudonneet. Olen ihmetellyt, miten nykylukio voi olla niin helppoa, kun itse muistan stressanneeni kovasti 30 vuotta sitten.

Meillä taas toisin perin. Minusta lukio oli helppoa enkä tehnyt sen eteen oikeastaan mitään. Pojalla meni samalla tavalla muutama vuosi sitten. Toinen tyttö lopetti lukion kesken ja toisella jotkut aineet menneet nyt  rimaa hipoen läpi. Keskiarvo nuorimmalla oli lähelle ysiä, eli mitään ennakkoajatuksia ei ollut siitä, että lukiossa olisi vaikeaa. 

Vierailija
77/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ei meinaa saada riittävästi kurseja kasaan niin paperit iltalukioon. Sieltä pääsee ylioppilaaksi pienemmällä kurssimäärällä.

Vierailija
78/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos ei vaan tiedä mitä haluaa niin järkevämpää on silti mennä lukioon, jossa ei varsinaisesti tarvitse vielä alaa valita. Johonkin on kuitenkin pakko hakea niin moni valitsee sitten sen lukion.

Vierailija
79/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No jos ei vaan tiedä mitä haluaa niin järkevämpää on silti mennä lukioon, jossa ei varsinaisesti tarvitse vielä alaa valita. Johonkin on kuitenkin pakko hakea niin moni valitsee sitten sen lukion.

Ennen oli kymppiluokka, en tiedä mikä sen nimi nykyisin on, mutta jotain vastaavaa taitaa olla. Eikö se olisi hyvä vaihtoehto, jos ei tiedä edes haluaako myöhemmin yliopistoon vai duunariksi?

Vierailija
80/96 |
01.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukio on haastavaa. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yksi seitsemän