Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asioita jotka vain oikeasti köyhä tajuaa
Itse tajusin mitä luksusta on päästä kahvilaan juomaan kaakao kermavaahdolla ja syömään juustokakkua. Jäin työttömäksi pari vuotta sitten ja joka penni on laskettava. Ihana vaarini vei minut <3
Kommentit (5804)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt, että kuinkahan paljon sienistä oikeasti imeytyy mitään ravintoaineita, kun itselläni ne ainakin tulevat ihan sellaisenaan läpi. Periaatteessa niissä on hyödyllisiä aineita paljon, mutta kuinka paljon ne mahtavat oikeasti hyödyttää.
Samaa olen miettinyt. Sieniruoassa on itse sientä useimmiten niin vähän, että melkein olisi ihan sama, onko sitä sientä vai eikö ole.
Totta kai säästö on huima, jos ei menekään torille ostamaan kantarelleja 10-15 euron litrahintaan, vaan käy itse hakemassa ne metsästä. Minä en söisi sieniä muuten kuin isosta rahasta, joten säästöä en pysty niillä luomaankaan.
Meillä sienet tulevat metsästä. Tai en ne tule, ne pitää hakemalla hakea, lapset keräävät myös. Ja sieniruuassa meillä on PALJON sieniä, paistan ison pannullisen, alunperin siis noin 3-4 litraa sieniä (nehän menee kasaan kuin kiehuvat kuiviin). Lapset osaa pureskella, mies ei.
Sitten esimerkiksi jos on sienikeitto, joka on soseutettu sauvasekottimella, niin sitähän ei edes tarvitse pureskella...
Meillä sieniä syödään vähintään kerran viikossa, lasten toiveesta. Vuoden mittaan niitä tulee siis useampiakin kiloja käytettyä, ja jos pitäisi ostaa vaikka herkkusienten vitosen kilo- hinnalla, niin ei olisi varaa tuohon määrään.
minä en ole suuri sieniruokien ystävä, sienisalaatista pidän ja mielelläni syön, mutta sitten menee paljon sienijauhetta. Kuivatut sienet jauheeksi ja sitä jauhetta voi lisätä melkein kaikkiin ruokiin: tulee tosi hyvät maut ja näin tulee sieniä syötyä enemmän kuin pelkän sienisalaatin muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt, että kuinkahan paljon sienistä oikeasti imeytyy mitään ravintoaineita, kun itselläni ne ainakin tulevat ihan sellaisenaan läpi. Periaatteessa niissä on hyödyllisiä aineita paljon, mutta kuinka paljon ne mahtavat oikeasti hyödyttää.
jos ei imeytyisi, niin myrkkysienillä ei olisi meihin mitään vaikutusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaisista aineksista voi saada erittäin maistuvaa ruokaa. Uunissa paistetut sipulit on herkkua.
Kyllä. Lanttu, punajuuri, porkkana, bataatti jne. muhivat uunissa herkullisiksi.
Eivät muhi näillä sähkön hinnoilla.
Köyhä keksii aina syyn sille, miksi voi syödä vain epäterveellisesti, ei voi liikkua, eikä harrastaa mitään. Ja se syy on aina jossakin muualla kuin itsessä. Tässä on oikein osuva esimerkki siitä. Juureksiahan ei voi köyhä mitenkään enää syödä, ainoastaan mikroruokia.
Höpö höpö. Keksi nyt itsellesi jotain muuta tekemistä.
Köyhä on laiska ja tyhmä, sen tämäkin ketju todistaa. Vain tyhmä pysyy Suomessa aina köyhänä. Miksi siitä ei saisi puhua?
Köyhä vaan ei viitsi vaivautua. Tuo marjajuttu on hyvä esimerkki, metsää on Suomi täynnä mutta köyhä työtön ei viitsi, ellei saa limusiinikyytiä perille. Ja luulee, että ne muut on jo syntyessään tunteneet kaikki sienet.
Ja toi haiseminen, kun tuhlaa johonkin älyttömään eikä ole varaa ostaa dödöä. Voi olla varma, ettei töitä tule jatkossakaan löytymään, silkkä haju jo estää työllistymisen.
Tämä on sitä köyhän todellisuutta, kaikki jotka on edes vähän ahkeria ja fiksuja ei kauan ole Suomessa köyhiä. Minusta näitä ei pitäisi elättää ja mahdollistaa tämmöistä oleilua. Sitten ei rahat riitä esim oikeasti sairaille tai lapsille. Ja kyllä tämän voi sanoa ääneen, että ne tuet passivoi ihmisiä ja oikein rohkaisee vaan oleilemaan muiden kustannuksella. Kun joku sen oleilun aina kustantaa.
Muun muassa koronavirus ja Venäjän hyökkäykset ovat tehneet ja tulevat tekemään monesta ahkerasta ja fiksusta yrittäjästä ja heidän työntekijästään lopulta köyhän. Jotkut pystyvät pelastautumaan, mutta kaikille ei riitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai työpaikkoja, ja jollei ansaitsemismahdollisuuksia ole, mahdollisen omaisuuden hupenemisen jälkeen ollaan yhteiskunnan suojaverkkojen varassa. Paitsi ne yrittäjät, joilla ei ole ollut varaa kustantaa itselleen niitä suojaverkkoja, jotka esimerkiksi palkansaajille ovat itsestäänselvyyksiä. Vähävaraiseksi voi päätyä monella eri tavalla.
Työttömälle ollaan innolla tuputtamassa yrittäjyyttä, ja innostus on vielä suurempaa, jos yrittäjyys ei onnistukaan. Perinteisesti äänekkäin mölyäjäryhmä ovat ne, joissa yhdistyy tyhmyys, tietämättömyys ja ilkeä luonne.
jokainen kriisiaika tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia
Ne mahdollisuudet eivät aina osu samoille henkilöille. Erityisesti yksinyrittäjät, joita Suomen yrittäjistä on 60 prosenttia, työskentelevät omalla erikoisalallaan, josta ei välttämättä pystytä siirtymään muualle varsinkaan siinä tapauksessa, että uuden etsijöitä on muitakin.
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.
Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.
Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Onneksi ei-köyhät jo syntyessään tunsi kaikki sienet! Mm martat pitävät neuvontapäiviä joissa sen sienen pääsee näkemään irl. Mutta eihän köyhä viitsi, aina löytyy tekosyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei yhtään tartte päätään vaivata mihin menisi lomalle. Hyvä kun saa kotona syödäkseen.
Seurakunnissa monilla mokit ja veneet jne, eivät voi itse niitä hyödyntää kuin lomalla, joten 2-3kk kesällä melkein tyhjillään. Yhtään viikkoa ei tarjota köyhän käyttöön, edes pihapiiriä ja rantaa, vaikka mökin ovi pysyisi lukossa, jos saada uida ja oleilla mökkitunnelmissa (huusia voi joutua käyttämään). Tätä olen uesin ihmetellyt. Olisi varmasti järjestettävissä jos halua olisi.
Viikosta voisi sen 50 maksaakin jos sauna on erikseen ja sitä saisi lämmittää. Teltassa voisi nukkua pihalla.
Mitä minä luin? Sinustako olisi ihan oikein ja kohtuullista käyttää toisten omaisuutta hyväksesi ilman korvausta? Ymmärrätkö, että mökin omistaja maksaa kiinteistöverot, tiemaksut, mahdolliset lainanlyhennykset, polttopuut ja vielä sähkö- ja vesilaskutkin, kunhan on ensin maksanut tontilleen sähkö- ja vesiliittymän. Ja kirjoittajan mielestä pitäisi päästä "oleilemaan mökkitunnelmaan" toisen pihalle? Siirrypä suoraan mökkilokki-ketjuun ole hyvä.
Hihii, kokonaista 50 euroa saunanlämmittämisestä. Useampaa kertaa. Tyrsk. Polttopuut eivät ole ilmaisia, ei saunalla lmeva sähkökään. Ja no mua ainakin arvemuttaisi tuleeko siibotuksi kunnolla, ja sauna lämmitetyksi turvallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
toisilla paikoilla suomessa löytyy ennätysmäisen paljon sieniä. Sienisadossa merkitsee se miten paljon on satanut ja mihin aikaan. sateiden määrä ja aika ei ole vakio koko suomen alueella (suomi on laaja maa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Mä olen juuri tuollainen kammotus, jollaiseksi kirjoittaja kuvailee innokkaita sienestäjiä. Minut opetti sienestämään köyhät karjalaiset isovanhempani, sain kuusivuotissyntymäpäivälahjaksi sieniveitsen (linkkuveitsi). Sen kanssa kävin sitten sienestämässä, sienioppaanani tieto, että maitoa tihkuvat sienet ovat syötäviä, lisäksi tunnistin kantarellin. Olen kaikki muut sienet noiden rouskujen lisäksi opetellut ihan itse sienikirjoista, joka syksy olen pyrkinyt opettelemaan yhden uuden sienen. Joka vuosi niin ei käy, tänä vuonna esimerkiksi, ja aina se opeteltu sieni ei jää ruokavalioon - vahakkaista esimerkiksi en pidä.
Metsässä on kuitenkin ihan reilusti sieniä, kunhan vain tietää oikeat paikat etsiä (eli tänä vuonna ehdottomasti varjopaikat, ei aurinkoisia kohtia). Kantarellejä ja suppilovahveroita löytyy ihan reippaasti, vaatii vaan vaivannäköä. Rouskuja oli alkusyksystä, mutta ne olivat niin matosia, että jäivät metsään.
Sunnuntaina kävin sienessä, olin metsässä koiran kanssa noin 1,5 tuntia, saaliina noin 5l sieniä, muutama orakas, yksi herkkutatti ja paljon kantarellejä ja suppilovahveroita.
Sienet ovat oiva lisä ruokavalioon, myös köyhä voi syödä niitä! Niillä on meillä samanlainen asema kuin esimerkiksi possulla, sitä syödään kerran viikossa. Tai nakkeja/makkaraa, kerran viikossa.
Mutta minulle tämä on mahdollista, koska a) olen koko ikäni kerännyt sieniä b) olen koko ikäni asunut metsän vieressä/metsän keskellä c) näen vaivaa mennäkseni sieneen. Jos olisin asunut koko ikäni kaupungissa, eikä sienimaastoja olisi vieressä, niin tuskin olisin silloin jo alle kouluikäisenä ravannut metikössä sienten perässä.
No jopas. Oikeasti köyhällä eiole kyllä varaa pitää autoa. Hiusten värjäys on muutenkin ihan turhaa. Minulla on sellainen kutina että , nykyihmisillä ei ole mitään käsitystä todellisesta köyhyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jopas. Oikeasti köyhällä eiole kyllä varaa pitää autoa. Hiusten värjäys on muutenkin ihan turhaa. Minulla on sellainen kutina että , nykyihmisillä ei ole mitään käsitystä todellisesta köyhyydestä.
hiuksia voi myös sävyttää värjäyksen sijaan ja sen voi tehdä ilmaiseksi. Minä tummatukkaisena sävytän omaa tukkaani nokkoshuuhteella, kaverini blondina sävyttää omiaan kamomillahuuhteella. Molemmat meistä keräämme kasvit luonnosta. Olisi varaa vaikka käydä kampaajallakin värjäämässä tukkaa, mutta miksi työntää hiuksiin myrkkyjä (ja hiuspohjaan), kun luonto on tarjonnut ympäristöystävällisenkin ratkaisun (ja terveellisen)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Onneksi ei-köyhät jo syntyessään tunsi kaikki sienet! Mm martat pitävät neuvontapäiviä joissa sen sienen pääsee näkemään irl. Mutta eihän köyhä viitsi, aina löytyy tekosyy.
No jumankauta juu sano Matti Näsä, jos köyhän rahahuolet haihtuisi sieniä syömällä menisin sinne Marttojen oppiin. Ja agitoisin kaikki muutkin Suomen köyhät. Mutta niitä neuvontapisteitä ei ihan kaikilla paikkakunnilla ole ja maksaisi pitkän sentin autottomana mennä jonnekin missä Martat neuvoo.
Tämä on taas hiukan sama kuin tiikerikakku- ja olkapäillä kannettava pakastinkeissikin, että jollain ihan naurettavalla pikkuasialla ja siitä jankkaamisella saadaan syyllistettyä köyhiä.
Sienet, tiikerikakku ja pullopantit eivät ratkaise köyhyyttä. Jos se olisikin niin yksinkertaista.
Ainahan ne, joita asia ei koske ovat olevinaan viisaampia kuin itse asianomaiset.
Kelan tuistakin tietävät tosi paljon, vaikkakin suurin osa "tiedosta" on päin honkia, mutta kovin tiedetään paremmin kuin ne, jotka Kelan kanssa joutuvat asioimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko niistä Marttojen neuvoista muuten on hyötyä kun sieniä ei tänä vuonna ole?
Vai saako köyhä jalkaa polkaisemalla metsässä ne sienet nousemaan ylös maasta.
Vaikka parempiosaiselta ei onnistu.
Pienistä puroista.
Kotoa on jo kaikki tarpeeton myyty, mutta ystäviltä ja sukulaisilta tulee usein jotain.
Otan pullot/tölkit ja samantien vien seuraavalla kauppareissulla Lidliin.
Ostan aina niin, että saan bonustuotteen. Voin ostaa vaikka 10 pussia makaronia varastoon.
Ylitöitä on harvoin, mutta aina oon vapaaehtoinen.
Oon jeesannut ystäväni äitiä kirppiksellä ja saan palkaksi viedä sinne myytävää. Myy, kun paikkoja on vapaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Mä olen juuri tuollainen kammotus, jollaiseksi kirjoittaja kuvailee innokkaita sienestäjiä. Minut opetti sienestämään köyhät karjalaiset isovanhempani, sain kuusivuotissyntymäpäivälahjaksi sieniveitsen (linkkuveitsi). Sen kanssa kävin sitten sienestämässä, sienioppaanani tieto, että maitoa tihkuvat sienet ovat syötäviä, lisäksi tunnistin kantarellin. Olen kaikki muut sienet noiden rouskujen lisäksi opetellut ihan itse sienikirjoista, joka syksy olen pyrkinyt opettelemaan yhden uuden sienen. Joka vuosi niin ei käy, tänä vuonna esimerkiksi, ja aina se opeteltu sieni ei jää ruokavalioon - vahakkaista esimerkiksi en pidä.
Metsässä on kuitenkin ihan reilusti sieniä, kunhan vain tietää oikeat paikat etsiä (eli tänä vuonna ehdottomasti varjopaikat, ei aurinkoisia kohtia). Kantarellejä ja suppilovahveroita löytyy ihan reippaasti, vaatii vaan vaivannäköä. Rouskuja oli alkusyksystä, mutta ne olivat niin matosia, että jäivät metsään.
Sunnuntaina kävin sienessä, olin metsässä koiran kanssa noin 1,5 tuntia, saaliina noin 5l sieniä, muutama orakas, yksi herkkutatti ja paljon kantarellejä ja suppilovahveroita.
Sienet ovat oiva lisä ruokavalioon, myös köyhä voi syödä niitä! Niillä on meillä samanlainen asema kuin esimerkiksi possulla, sitä syödään kerran viikossa. Tai nakkeja/makkaraa, kerran viikossa.
Mutta minulle tämä on mahdollista, koska a) olen koko ikäni kerännyt sieniä b) olen koko ikäni asunut metsän vieressä/metsän keskellä c) näen vaivaa mennäkseni sieneen. Jos olisin asunut koko ikäni kaupungissa, eikä sienimaastoja olisi vieressä, niin tuskin olisin silloin jo alle kouluikäisenä ravannut metikössä sienten perässä.
En minä mistään kammotuksista puhunut? Sanoin, että sienestäjät ja marjastajat eivät näytä hyviä paikkoja mielellään muille.
Eli ei pääse mukaan oppiin.
En sitten tiedä, on tämäkin pariskunta, josta kerroin, maalta kotoisin ja tosiaan kertoivat, ettei sieniä ole löytynyt.
Tuskin valehtelivat. Kymmeniä vuosia ovat metsässä käyneet ja nyt jo eläkkeellä.
Jos jostain päin löytyykin niin ei välttämättä kautta Suomen.
Joten täälläpäin me tumpelot köyhät tuskin sen paremmin sieniä löytävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästää
n elä.Onneksi ei-köyhät jo syntyessään tunsi kaikki sienet! Mm martat pitävät neuvontapäiviä joissa sen sienen pääsee näkemään irl. Mutta eihän köyhä viitsi, aina löytyy tekosyy.
No sehän on selvä, ei-köyhältähän onnistuu aina kaikki, eihän sitä muuten ei-köyhäksi pääsisikään.
Ei-köyhä viitsii aina ja jatkuvasti, tuskin ummistaa silmiään yölläkään.
Ei-köyhä on oman onnensa seppä, pois se, että joskus joku on avittanut tai sattunut joku onnenkantamoinen kohdalle. Mutta mitäs niitä muistelemaan ja mainitsemaan, vanhoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Onneksi ei-köyhät jo syntyessään tunsi kaikki sienet! Mm martat pitävät neuvontapäiviä joissa sen sienen pääsee näkemään irl. Mutta eihän köyhä viitsi, aina löytyy tekosyy.
No jumankauta juu sano Matti Näsä, jos köyhän rahahuolet haihtuisi sieniä syömällä menisin sinne Marttojen oppiin. Ja agitoisin kaikki muutkin Suomen köyhät. Mutta niitä neuvontapisteitä ei ihan kaikilla paikkakunnilla ole ja maksaisi pitkän sentin autottomana mennä jonnekin missä Martat neuvoo.
Tämä on taas hiukan sama kuin tiikerikakku- ja olkapäillä kannettava pakastinkeissikin, että jollain ihan naurettavalla pikkuasialla ja siitä jankkaamisella saadaan syyllistettyä köyhiä.
Sienet, tiikerikakku ja pullopantit eivät ratkaise köyhyyttä. Jos se olisikin niin yksinkertaista.
Ainahan ne, joita asia ei koske ovat olevinaan viisaampia kuin itse asianomaiset.
Kelan tuistakin tietävät tosi paljon, vaikkakin suurin osa "tiedosta" on päin honkia, mutta kovin tiedetään paremmin kuin ne, jotka Kelan kanssa joutuvat asioimaan.
Mikä se tiikerikakkujuttu oli? Olin ketjussa mukana alusta asti, mutta yksityiskohtia en muista.
Iltalehdessä on tänään taas uusi juttu jostakusta sankarista, joka on säästänyt kymppitonnin vuodessa vai päivässäkö se nyt oli. Luin vain siihen asti, että selvisi, että hän oli koko ikänsä polttanut rahaa ihan helvetisti, ja kun hän lopetti holtittoman törsäämisen, rahaa alkoikin säästyä. Minulle hänen vinkkilistastaan ei ole hyötyä, koska minulla on käytössäni rahaa vuodessa vain puolet siitä, minkä hän kertoo saaneensa säästöön. Mutta ehkä minä en vain ymmärrä, kun olen köyhä eli tyhmä, eikä minulla ole mahdollisuuksia tajuta ei-köyhän eli köyhyyden asiantuntijan viisauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Mä olen juuri tuollainen kammotus, jollaiseksi kirjoittaja kuvailee innokkaita sienestäjiä. Minut opetti sienestämään köyhät karjalaiset isovanhempani, sain kuusivuotissyntymäpäivälahjaksi sieniveitsen (linkkuveitsi). Sen kanssa kävin sitten sienestämässä, sienioppaanani tieto, että maitoa tihkuvat sienet ovat syötäviä, lisäksi tunnistin kantarellin. Olen kaikki muut sienet noiden rouskujen lisäksi opetellut ihan itse sienikirjoista, joka syksy olen pyrkinyt opettelemaan yhden uuden sienen. Joka vuosi niin ei käy, tänä vuonna esimerkiksi, ja aina se opeteltu sieni ei jää ruokavalioon - vahakkaista esimerkiksi en pidä.
Metsässä on kuitenkin ihan reilusti sieniä, kunhan vain tietää oikeat paikat etsiä (eli tänä vuonna ehdottomasti varjopaikat, ei aurinkoisia kohtia). Kantarellejä ja suppilovahveroita löytyy ihan reippaasti, vaatii vaan vaivannäköä. Rouskuja oli alkusyksystä, mutta ne olivat niin matosia, että jäivät metsään.
Sunnuntaina kävin sienessä, olin metsässä koiran kanssa noin 1,5 tuntia, saaliina noin 5l sieniä, muutama orakas, yksi herkkutatti ja paljon kantarellejä ja suppilovahveroita.
Sienet ovat oiva lisä ruokavalioon, myös köyhä voi syödä niitä! Niillä on meillä samanlainen asema kuin esimerkiksi possulla, sitä syödään kerran viikossa. Tai nakkeja/makkaraa, kerran viikossa.
Mutta minulle tämä on mahdollista, koska a) olen koko ikäni kerännyt sieniä b) olen koko ikäni asunut metsän vieressä/metsän keskellä c) näen vaivaa mennäkseni sieneen. Jos olisin asunut koko ikäni kaupungissa, eikä sienimaastoja olisi vieressä, niin tuskin olisin silloin jo alle kouluikäisenä ravannut metikössä sienten perässä.
En minä mistään kammotuksista puhunut? Sanoin, että sienestäjät ja marjastajat eivät näytä hyviä paikkoja mielellään muille.
Eli ei pääse mukaan oppiin.
En sitten tiedä, on tämäkin pariskunta, josta kerroin, maalta kotoisin ja tosiaan kertoivat, ettei sieniä ole löytynyt.
Tuskin valehtelivat. Kymmeniä vuosia ovat metsässä käyneet ja nyt jo eläkkeellä.
Jos jostain päin löytyykin niin ei välttämättä kautta Suomen.
Joten täälläpäin me tumpelot köyhät tuskin sen paremmin sieniä löytävät.
Minä taas täällä hei. En ole leiponut tänäänkään tiikerikakkua, vaikka onkin pakastin. Mutta sen sijaan kävin koiran kanssa metsässä, tarkistin sienitilannetta ihan tarkoituksella. Suppilovahveroita on reippaasti, kantarellejä löytyy ihan ilahduttavasti. Orakkaiden kausi on jo menossa ohi, yhden syömäkelpoisen löysin.
Alunperin sieniä löytyi ihan eri paikoista kuin yleensä, ja vielä nytkin on ne takuuvarmat sienipaikat tyhjiä. Mutta sitten toisista paikoista löytyy. Olisikohan se sinun tuttavapariskuntasi samanlaisia kuin appivainaa, hän juoksi suoraan autosta aina sinne sienipaikkaansa, ja jos siellä ei ollut sieniä, niin sitten ei kuulemma ollut missään sieniä (vaikka minä aina löysinkin). Oli kyllä niin kaavoihinsa kangistunut joissain asioissa.
Rouskuja ei ole. Suolasieniä ei sitten syödä ensi talvena.
Kaveri yritti järjestää 50km päässä sieniretkeä, ei voinut, kun ei metsässä sieniä ollut. 50km Suomessa on käytännössä kivenheiton päässä, ja näin reilusti vaihtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Onneksi ei-köyhät jo syntyessään tunsi kaikki sienet! Mm martat pitävät neuvontapäiviä joissa sen sienen pääsee näkemään irl. Mutta eihän köyhä viitsi, aina löytyy tekosyy.
No jumankauta juu sano Matti Näsä, jos köyhän rahahuolet haihtuisi sieniä syömällä menisin sinne Marttojen oppiin. Ja agitoisin kaikki muutkin Suomen köyhät. Mutta niitä neuvontapisteitä ei ihan kaikilla paikkakunnilla ole ja maksaisi pitkän sentin autottomana mennä jonnekin missä Martat neuvoo.
Tämä on taas hiukan sama kuin tiikerikakku- ja olkapäillä kannettava pakastinkeissikin, että jollain ihan naurettavalla pikkuasialla ja siitä jankkaamisella saadaan syyllistettyä köyhiä.
Sienet, tiikerikakku ja pullopantit eivät ratkaise köyhyyttä. Jos se olisikin niin yksinkertaista.
Ainahan ne, joita asia ei koske ovat olevinaan viisaampia kuin itse asianomaiset.
Kelan tuistakin tietävät tosi paljon, vaikkakin suurin osa "tiedosta" on päin honkia, mutta kovin tiedetään paremmin kuin ne, jotka Kelan kanssa joutuvat asioimaan.Mikä se tiikerikakkujuttu oli? Olin ketjussa mukana alusta asti, mutta yksityiskohtia en muista.
Iltalehdessä on tänään taas uusi juttu jostakusta sankarista, joka on säästänyt kymppitonnin vuodessa vai päivässäkö se nyt oli. Luin vain siihen asti, että selvisi, että hän oli koko ikänsä polttanut rahaa ihan helvetisti, ja kun hän lopetti holtittoman törsäämisen, rahaa alkoikin säästyä. Minulle hänen vinkkilistastaan ei ole hyötyä, koska minulla on käytössäni rahaa vuodessa vain puolet siitä, minkä hän kertoo saaneensa säästöön. Mutta ehkä minä en vain ymmärrä, kun olen köyhä eli tyhmä, eikä minulla ole mahdollisuuksia tajuta ei-köyhän eli köyhyyden asiantuntijan viisauksia.
Jos nyt oikein muistan, niin köyhän pitäisi saada joku kantamaan ilmaiseksi saatu pakastin hissittömän kerrostalon viidenteen kerrokseen tiikerikakkutarjoiluilla, niin sitten voi myös pakastaa lopun tiikerikakusta... Voi olla, että "muistikuvat vaihtelevat" kuten kuninkaallisilla konsanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä syksynä on ollut sieniä todella vähän.
Juttelin viikonloppuna innokkaan sienestäjäpariskunnan kanssa. He sanoivat, että edes sellaisia perussieniä ei löydy, joita voisi suolata. Haaparousku, kangassieni, karvarousku esimerkiksi.
Kanttarellejä ei löydy eikä suppilovahveroitakaan.
Ja he sentään tietävät hyvät paikat. Miten joku köyhä, tuntemattomaan metsään menijä niitä sattumanvaraisesti löytäisi.Ja se on tuhannen tosi, että ensin pitää tunnistaa syötävät sienet. Ja hyvin. Muuten köyhyys loppuu siihen kun tulee syöneeksi myrkyllisen sienen ja lähtee henki.
Tai tulee sairaalareissu vaikka henki jääkin.
Mistään kirjoista pelkästään niitä ei opi tuntemaan. Pitää ensin mennä monta kertaa jonkun sieniä tuntevan matkaan metsään mukaan.
Kaikilla ei sellaisia ihmisiä ole tuttavapiirissä jotka huolivat. Koska hyvät marja- ja sienipaikat pidetään salassa.Sienet ovat sitäpaitsi ruokalisä, ei edes köyhä niillä pelkästään elä.
Onneksi ei-köyhät jo syntyessään tunsi kaikki sienet! Mm martat pitävät neuvontapäiviä joissa sen sienen pääsee näkemään irl. Mutta eihän köyhä viitsi, aina löytyy tekosyy.
No jumankauta juu sano Matti Näsä, jos köyhän rahahuolet haihtuisi sieniä syömällä menisin sinne Marttojen oppiin. Ja agitoisin kaikki muutkin Suomen köyhät. Mutta niitä neuvontapisteitä ei ihan kaikilla paikkakunnilla ole ja maksaisi pitkän sentin autottomana mennä jonnekin missä Martat neuvoo.
Tämä on taas hiukan sama kuin tiikerikakku- ja olkapäillä kannettava pakastinkeissikin, että jollain ihan naurettavalla pikkuasialla ja siitä jankkaamisella saadaan syyllistettyä köyhiä.
Sienet, tiikerikakku ja pullopantit eivät ratkaise köyhyyttä. Jos se olisikin niin yksinkertaista.
Ainahan ne, joita asia ei koske ovat olevinaan viisaampia kuin itse asianomaiset.
Kelan tuistakin tietävät tosi paljon, vaikkakin suurin osa "tiedosta" on päin honkia, mutta kovin tiedetään paremmin kuin ne, jotka Kelan kanssa joutuvat asioimaan.Mikä se tiikerikakkujuttu oli? Olin ketjussa mukana alusta asti, mutta yksityiskohtia en muista.
Iltalehdessä on tänään taas uusi juttu jostakusta sankarista, joka on säästänyt kymppitonnin vuodessa vai päivässäkö se nyt oli. Luin vain siihen asti, että selvisi, että hän oli koko ikänsä polttanut rahaa ihan helvetisti, ja kun hän lopetti holtittoman törsäämisen, rahaa alkoikin säästyä. Minulle hänen vinkkilistastaan ei ole hyötyä, koska minulla on käytössäni rahaa vuodessa vain puolet siitä, minkä hän kertoo saaneensa säästöön. Mutta ehkä minä en vain ymmärrä, kun olen köyhä eli tyhmä, eikä minulla ole mahdollisuuksia tajuta ei-köyhän eli köyhyyden asiantuntijan viisauksia.
Jos nyt oikein muistan, niin köyhän pitäisi saada joku kantamaan ilmaiseksi saatu pakastin hissittömän kerrostalon viidenteen kerrokseen tiikerikakkutarjoiluilla, niin sitten voi myös pakastaa lopun tiikerikakusta... Voi olla, että "muistikuvat vaihtelevat" kuten kuninkaallisilla konsanaan.
Niin taisi ollakin. Kuormaliina ensin halvalla Motonetistä ja sitten pakastin kotimatkan varrelta ilmaiseksi mukaan. Puolikuntoinen selkävaivainenkin sellaisen kantaa, ja jollei kanna, on vain tyyppiesimerkki siitä, että köyhä ei vain viitsi vaivautua, koska jos vaivautuisi, ei olisi köyhä.
Alue: Aihe vapaa
mahanpuruisten kannattaa kokeilla eri sienilajikkeita: varmasti tiedätkin, että joillakin ihmisillä sienisokeria pilkkova entsyymi ei toimi kunnolla ja nämä saavat sienistä oireita. Mutta jotkut sienilajikkeet voivat toimia. voi löytyä joku sienilajike, josta ei oireita tule. minulle sellainen on suppilovahvero ja monet rouskut.