Lue keskustelun säännöt.
Pakonomainen opiskelu
16.08.2015 |
No niin, outo otsikko...
Minulla on kaksi tutkintoa, opiskelen kolmatta.
Tämän lisäksi vietän kaiken vapaa-aikani erilaisilla kursseilla. Todistuksia lyhytkursseista on vino pino. Mikään ei vain tunnu riittävän.
En näe itseäni työelämässä valnistumisen jälkeen, keksin varmaan taas uuden suunnan. Ikää vaan on ji 34. Mies maksaa elantoni ja tulemme hyvin toimeen näin.
Pelkään, että olen psyykkisesti jossain jumissa. Haen opinnoista varmuutta mikä minulta puuttuu. En varmaan tule koskaan tuomaan hankkimiani tietotaitoja ulos maailmaan, tuomaan hyötyä takaisin yhteiskuntaan.
Olen huomannut, että kursseilla rakastan järjestystä ja aikataulua, joka elämästäni muuten puuttuu. Eilen olin kurssilla aamusta iltaan, tänään olen vielä pyjamassa ja luen av:ta.
Pidän myös opettajista. Olen tunnollinen ja kunnollinen open apuri. Haenko heistä täydellisiä isä- ja äitihahmoja, jotka puuttuivat lapsuudestani? Samoin puuttui tuki ja kannustus, jota nyt tarvitsen ylläpitämään minuuttani.
Pelkään työelämää ja välttelen sitä kaikin keinoin. Pelkään, etten voi ikuisesti jatkaa näin.
Ehkä parasta tai onni onnettomuudessa olisi, jos mies heittäisi pihalle ja joutuisin raivaamaan polkuni jostain perusduunista ylöspäin, oikeasti taistelemaan elannostani.
Kommentit (44)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäät päätyväsi työttömäksi, joten olet "turvassa" opiskelijastatuksen takana?
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:11"]Pelkäät päätyväsi työttömäksi, joten olet "turvassa" opiskelijastatuksen takana?
[/quote] varmasti päätyykin.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:15"]Oletko erityisherkkä?
[/quote] minullakin kävi mielessä.. Opiskeluympäristö on hiljainen ja kurinalainen. Lounastauot ja bileet ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuta luostariin. Päiväohjelma. Hiljaisuus.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:55"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 21:15"]Oletko erityisherkkä?
[/quote] minullakin kävi mielessä.. Opiskeluympäristö on hiljainen ja kurinalainen. Lounastauot ja bileet ei.
[/quote]
En oikein usko tuohon piirteeseen. Monessa mielessä olen "erityiskova", siis kurinalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy juttelemassa yksinäisyydestäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu tarina, paitsi olen aina tehnyt töitäkin. Nyt on mitta täysi. Alan uskoa itseeni ja siihen, että riitän näinkin. Enää en opiskele. Kyllä se kestikin. 24 vuotta. Olen 40 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap oot vähän ku minä. Mutta mä en koe sitä rasitteeksi. Mulla on selkeä päämäärä. Aion valmistua neljän vuoden sisässä kahteen ammattiin. Sen jälkeen ei ole tarkoitus enää opiskella. Töissä olen myös koko ajan. Nautin siitä et oon aikaansaava. Laiskat luuserit ei sitä tajua :)
Ehkä sun öitä ap mennä töihin. Saat siitä sitä työkokemusta. Ihan sama miltä alalta. Pääasia et oot käyny palkkatyössä.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 23:28"]Tuttu tarina, paitsi olen aina tehnyt töitäkin. Nyt on mitta täysi. Alan uskoa itseeni ja siihen, että riitän näinkin. Enää en opiskele. Kyllä se kestikin. 24 vuotta. Olen 40 v.
[/quote] onnea, paranit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtahan pääset taas koulun penkille, niin et ehdi turhia miettiä.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2015 klo 00:07"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 23:28"]Tuttu tarina, paitsi olen aina tehnyt töitäkin. Nyt on mitta täysi. Alan uskoa itseeni ja siihen, että riitän näinkin. Enää en opiskele. Kyllä se kestikin. 24 vuotta. Olen 40 v.
[/quote] onnea, paranit!
[/quote]
Voisit käydä pitämässä vaikka yläasteella luennon varoittavana esimerkkinä. "Jäin koukkuun. Mutta paranin. Nuoret, varokaa opintoputkea!"
Aika työkeskeistä ajatella, että kaikki ongelmat johtuu siitä, että ei ole ollut koko ajan töissä. Ahistaa -> mene töihin niin et ehdi ajatella. Olen kiinnostunut opinnoista -> mene töihin ja lopeta haahuilu. Ajattelen paljon asioita -> mene töihin ja lopeta ajatteleminen.
Siis mitä hittoa? Ihan niin kuin töissä ei voisi ajatella asioita. Ihan kuin töihin vain "mentäisiin". Mä ainakin olen joutunut opiskelemaan lisää ihan vaan siksi, kun työllisyystilanne on mitä on. Työpaikka ei ole mikään ratkaisu kaikkiin elämän ongelmiin.
Vähän kuin AP mutta olen 32v, on lapsia, ja lähes aina ollut töissä opiskelun ohessa. Nyt suoritan maisterin tutkintoa työn ohessa. Olen myös suorittanut kaksi kandin tutkintoa (yliopisto ja amk); myös toinen aste meni tuplana (lukio ja kauppis). Ensi vuonna valmistun taas ja ajatellin pitää taukoa opiskeluista. En oikein tiedä mitä tekisin siinä rinnalla jos on "vaan töissä". Ehkä perustan firman. Ja ihan varmasti tohtorin paperit pitää saada joskus.
Opiskelen koska koen että en koskaan tiedä tarpeeksi ja töissäkin etsin aina uusia ja parempia tapoja tehdä asioita, joten se opiskelija mieli on vahvasti mukana kaikessa mitä teen. Olen myös perfektionisti. Viimeiset 4 vuotta olen saanut pelkästään parhaita mahdollisia arvosanoja, monia palkintoja ja stipendejä. Olen myös varsin ylpeä näistä saavutuksista. Huono opiskelutulos olisi minulle suurempi järkytys kuin esim. huono työtulos, koska opiskelu on itseni parantamista varten ja työnteko sitten on työtä jollekin toiselle. Työ on minulle lähinnä käytännön opiskelujakso joka auttaa valmistautumaan oman firman johtoon jos ja kun sellaisen perustan.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:28"][quote author="Vierailija" time="16.08.2015 klo 20:24"]Liikaa aikaa analysoida itseäsi. Mene töihin.
[/quote] niin juuri.
[/quote]mulla on aikaa analysoida itseäni vaikka oon kokopäiväkolmivuorotyössä. Mut oon nopea ja hyvä kirjottamaan. Siksi pystyn kirjottamaan pitkän analyysin lyhyessä ajassa. Musta on hyvä että ihminen kykenee analysoimaan itseään. Vain juntit tekee vain töitä pohtimatta kummemmin itseään ja elämää.