Laitatteko peruna- ja kasvimaan te, joilla tontilla tilaa?

Tottakai laitan tulevanakin kesänä 🌞.

Olen eläkkeellä oleva mummo...ja autio lapsuus kotini on Etelä-Savossa , se on kesänvietto paikkamme.

Sinne laitamme joka kesä : perunaa ( kylvän 5kg tulee noin 25 kg...) , yrttejä, sipulia, salaattia ja siellä on viinimarja pensaita.

Mikähän urpo tähän ketjuun on pesiytynyt jankkaamaan, että mikään ei kannata ja kaikki maksaa? Paras esimerkki 30 euron talikko. Tiedoksi, että se kestää loppuiän talikoimiset. Lapio 30 € ja kottikärry 20 €. Näillä minä ainakin olen pärjännyt puutarhassani. Ämpäreitä kasteluvedelle saat ilmaiseksi jostain jonottamalla, jos et jo omista.

Sitä en voi kyllin korostaa, että puutarhanhoito on parasta terapiaa nykyihmiselle, joka kärsii luontosuhteen puuttumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Nääh, vaatisi niin hirveän maanparannuksen ja juolan kitkemisen minun tonttini.

Aiemminkin olen yrittänyt, mutta en saa mitään pysymään hengissä kuitenkaan.

Talttuuko juola miten hyvin kateviljelyssä? Varmaan kannattaa aloittaa uuden kohdan raivaus perunasta? Vai miten jos laittaa sitä jotain sanomalehteä tai pahvia alimmaksi? 

Katselin edellistalvena noita no till -videoita mutta jäi epäselväksi niistä tämä asia. Laittaisin paljonkin kasvimaata jos tuo vain toimii.

Juolavehnä on varmaan yksi niistä eliöistä, jotka sinnittelee ydinsodan ja ydintalven ylitse, torakoiden ja karhunkaisten ohella. Ja sen takia rotatkin ehkä selviää, kun kerta ruokaa on.

Kateviljelyssä juolavehnän saa kuitenkin taltutettua sellaiseksi, että sen kanssa pärjää. Katetta on oltava riittävästi, viiden sentin kerros ei riitä.

Pelkkä ohut kerros sanomalehteä ei muuten riitä taltuttamaan juolavehnää, eikä oikeastaan mitään muutakaan sitkeämpää rikkakasvia. Pari kerrosta aaltopahvia on jo parempi. Olen rakentanut kasvulaatikoita (kohopenkkejä tms, sama idea kuin lavakauluksilla, nämä vain omien mittojeni mukaan purkulaudoista ja purkunauloista - joku kun niitä kustannuksia koko ajan ulisee). Kasvulaatikot laitan ihan nurmen  (pellon) päälle, alle ensin pari kerrosta pahvilaatikkopahvia (isot Fiksuruoka-laatikot ovat hyviä...) ja sitten vielä sanomalehteä paksuna kerroksena maan ja laatikon välistä saumaa eristämään. Tähän päälle risuja ja haravointijätettä, sitten vanhaa multaa/kasvuturvetta säkeistä, jotka ovat olleet kasvuhuoneen liepeiden painoina, kasvihuoneessa kasvusäkkeinä tai perunankasvatussäkkeinä. Sitten kompostia kompostisäiliöistä (niitä meillä on kaksi, sain biolanin kompostorin ilmaiseksi appiukolta, sen tuulilukko oli rikki ja hän osti tilalle uuden - ostin Terrasta kympillä uuden tuulilukon) ja päälle parempaa kasvualustaa - se nyt ei ole kovin kummoista, halvinta mitä olen säkeissä löytänyt. Lannoitan sitä kuitenkin sillä vähällä määrällä katetta, mitä pihasta saan irti, tuhkalla, kompostilla, nokkosvedellä jne.

Mutta siis niin, noiden läpi ei ohdakkeet eikä juolavehnä kasva helposti, ja kun kasvaa (ei jos vaan kun) niin ne on kuitenkin helppo kitkeä pois, koska niitä on yksittäisiä.

Että luulisin, että jos laittaa pottuja olkikatteen alle kasvamaan, niin sanomalehti paksuna kerroksena ja /tai pahvi varmasti hyvin toimii tukahduttajana, kunhan sitä katetta on riittävästi. Peruna tarvitsee sellaisen 20-30 cm olkikatteen heti aluksi, ja sitä pitää lisätä kesän aikana lisää, koska se painuu.

Peruna tuhoaa juolavehnän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruna täällä 0,89€/kg. Alkaa olla sen hintaista että kannattaa kasvattaa itse. 2kg ostaa siemenperunaksi, idättäminen ei maksa mitään. Lantaa säkillinen naapurista sille hinta 2e. Käännän maan talikolla. Perunaa on loppukesästä 10-20 kg. Säästää siinä muutaman euron koska silloin kilohinta voi olla jo 1,50€.

2 kg siemenperunaa ei tuota 10-20 kg satoa.

Talikko maksaa rautakaupassa 30 €. Pelkästään jo sen hinnalla saat 33 kg perunaa ruokakaupasta tuolla hinnalla. Siinä juuri tulee itse kasvattamisen ongelma esiin. Jos käyttää rahaa yhtään mihinkään niin se tekee viljelyn kannattamattomaksi. Tietysti jos laskee, että viljelypalsta on ilmainen, työkalut on ilmaisia ja lannoitteet saa naapurista ilmaiseksi niin sitten kannattaa. Mutta yhtä hyvin minä voin sanoa, että saan naapurilta perunat ilmaiseksi.

Ostin talikon torin kautta, maksoi vitosen. Kun valitsee pieniä ituperunoita niin kyllä 2kg tuottaa 10 kg.  Talikolla voi kääntää myös herneiden ja porkkanoiden maan. Ja kaiken muun, vaikka kukkapenkin. Kyllähän kaikki harrastusvälineet maksaa, sille ei voi mitään. Mutta niitä voi hankkia edullisesti. Mulla on ollut sama lapio jo 20 vuotta, hintaa sille on tullut euron per vuosi tähän asti kun maksoi 20e.

Vierailija kirjoitti:

Olen harkinnut sitä mutta jos aikoo esim koko talven perunansa kasvattaa itse niin pitää olla jo huomattavan iso perunamaa. Semmoinen joka kylvetään kökkötraktorilla ja perunanistutuskoneella. Missä tuollaisia laitteita enää on? Tahi tilaa noin isolle perunamaalle?

Kökkötraktorilla? Mikä helvetti se on? Taidat olla kaupunkilais ääliö. Niitä laitteita on ihmisillä jotka kasvattavat sinunkin k kaupasta ostamat perunat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko varmoja, että juuresten hinnat pysyvät naurettavan halpoina? Keskustelussa oli useampi sellainen väite.

Mikä olisi peruste kotimaisen perunan hinnan räjähdysmäiselle nousulle? Lannotteita niiden kasvatukseen tarvitaan melko vähän. Polttoainekustannukset toki, mutta ei nekään yhtä perunakiloa kohden montaa senttiä ole. Viljelijä sai perunakilosta viime kesänä noin 20 senttiä per kilo. Vaikka se hinta siitä nousisi niin halpaa ruokaa se edelleen on.

Hinta saattaa tosiaan nousta huimaksi - tai olla nousematta. Pahin skenaario on se ettei viljaa tai riisiä ole saatavilla tai niiden hinnat menevät katon läpi (viljapula, kuljetuskustannukset etc)

Jos muiden hiilarien osuus sakkaa, peruna tulee nousemaan korvaajaksi (myös eläinten rehut). Samanaikaisesti viljelijän kustannukset moninkertaistuvat ja tämä näkyy suoraan kuluttajalle.

Jos on mahdollista pistää oma perunamaa, niin se kannattaa tehdä vaikka ihan varmuuden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Ammatti maanviljelijät jättää peltojaan viljelemättä tänä kesänä kun se on taloudellisesti kannattamatonta. Kuvitteleeko joku oikeasti harrastelija viljelijän pääsevän edes samaan kustannustehokkuuteen tehomatalouden kanssa? Ei todellakaan. Pienimuotoinen viljely on vielä kertaluokkaa kannattamattomampaa kuin ammattimainen tehoviljely.

Niin, kannattamatonta myydä eteenpäin koska siinä jäisi miinukselle. Kiitos polttoaineen hintojen ja hallituksen haluttomuuden vaikuttaa siihen verohelpotuksin, sekä lannoitteiden hintojen. Mutta omiin tarpeisiin kyllä viljellään, ammattilaiset ovat paremmin kartalla siitä mihin suuntaan ollaan menossa, kuin tavikset. Ja synkeät on näkymät.

Oi joi näitä juttuja. Mun nähdäkseni talikko ja muut puutarhatyökalut on pitkäikäinen investointi. Ei sitä joka vuosi uutta osteta (nauraa)....ainakin omani ovat palvelleet 20 vuotta....käytön jälkeen putsaan ja syksyllä huollan. Käytössä on monta vanhaa työkalua, jotka on joskus tehnyt seppä, mm. useampi kuokka on ikivanha, tulleet talon mukana (rakennettu 1940). Varsinaisia seläntappokoneita lyhyellä varrella, mutta toimivia. Ja mikä kökkötraktori? Mun lapsuudessani pottupellon auran eteen valjastettiin isä ja äiti komenti että nyt polle tonnepäin ja sitten tonnepäin.....ei ollut edelläänkään kökkötraktoria, tai voishan tuota näkyä niinkin kutsua...

Kyllä, kasvatan itse

- perunaa

-porkkanaa

-sipulia

-valkosipulia

- kesäkurpitsaa

-kurpitsaa

-palsternakkaa

- mangoldia

- hernettä

- härkäpapua

- selleriä

- tomaattia, kurkkua, oreganoa, kirveliä, ruohosipulia, lipstikkaa mm.

-vadelmaa, pensasmustikkaa, mansikkaa,  karhunvattua, viinimarjaa, viinirypälettä (30 m2 kasvihuone)

Tontti on aurinkoinen, pinta-alaa 7000 neliötä ja siellä on myös kasvihuone. 

Perunanviljelyyn mitään kökkötraktoria tarvita...mun pottupelto on arviolta 30 neliötä, ja koko kasvimaa noin 100-120 neliötä silmämääräisesti arvioiden, ja käännän sen kuokalla (selkä kyllä huutaa hoosiannaa sen jälkeen). Perunaa siitä riittää juhannuksesta maaliskuulle. Loput päätyy siemenpotuiksi huhtikuussa.

Emme syö perunaa joka päivä, sitten pitäisi varmaan kasvattaa kokoa ja lainata naapurilta pollea kyntöpuuhiin.

Erilaisten kasvitautien riskin vuoksi harrastan myös kiertoviljelyä. Eli ei mitään söpöjä laatikoita vaan neljä lohkoa, joilla kasvatettavat kasvit vuosittain vaihtelee. 

Vierailija kirjoitti:

Oi joi näitä juttuja. Mun nähdäkseni talikko ja muut puutarhatyökalut on pitkäikäinen investointi. Ei sitä joka vuosi uutta osteta (nauraa)....ainakin omani ovat palvelleet 20 vuotta....käytön jälkeen putsaan ja syksyllä huollan. Käytössä on monta vanhaa työkalua, jotka on joskus tehnyt seppä, mm. useampi kuokka on ikivanha, tulleet talon mukana (rakennettu 1940). Varsinaisia seläntappokoneita lyhyellä varrella, mutta toimivia. Ja mikä kökkötraktori? Mun lapsuudessani pottupellon auran eteen valjastettiin isä ja äiti komenti että nyt polle tonnepäin ja sitten tonnepäin.....ei ollut edelläänkään kökkötraktoria, tai voishan tuota näkyä niinkin kutsua...

Kyllä, kasvatan itse

- perunaa

-porkkanaa

-sipulia

-valkosipulia

- kesäkurpitsaa

-kurpitsaa

-palsternakkaa

- mangoldia

- hernettä

- härkäpapua

- selleriä

- tomaattia, kurkkua, oreganoa, kirveliä, ruohosipulia, lipstikkaa mm.

-vadelmaa, pensasmustikkaa, mansikkaa,  karhunvattua, viinimarjaa, viinirypälettä (30 m2 kasvihuone)

Tontti on aurinkoinen, pinta-alaa 7000 neliötä ja siellä on myös kasvihuone. 

Perunanviljelyyn mitään kökkötraktoria tarvita...mun pottupelto on arviolta 30 neliötä, ja koko kasvimaa noin 100-120 neliötä silmämääräisesti arvioiden, ja käännän sen kuokalla (selkä kyllä huutaa hoosiannaa sen jälkeen). Perunaa siitä riittää juhannuksesta maaliskuulle. Loput päätyy siemenpotuiksi huhtikuussa.

Emme syö perunaa joka päivä, sitten pitäisi varmaan kasvattaa kokoa ja lainata naapurilta pollea kyntöpuuhiin.

Erilaisten kasvitautien riskin vuoksi harrastan myös kiertoviljelyä. Eli ei mitään söpöjä laatikoita vaan neljä lohkoa, joilla kasvatettavat kasvit vuosittain vaihtelee. 

Muistaakseni jotain poliitikkoa haukuttiin kökkötraktoriksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6kk%C3%B6traktori

Mutta ei se mitään, minä olen aikoinaan oppinut ajamaan pikkuvalmetilla, ja olen ylpeä siitä. Ei niitä kökkötraktoreiksi ole meillä koskaan kutsuttu (noita hytittömiä pikkutraktoreita, natikkaa, ferkkua tai pikkuvalmettia), mutta ymmärsin kyllä sen, mitä sillä sanalla tarkoitettiin. Ei aina kannata provosoitua vaikka provosoidaan.

Valitettavasti noita ihmisvoimin vedettäviä auroja ei tässä maassa ole kovin montaa enää jäljellä, ja hevosaurojakaan ei kovin paljoa. Sen sijaan juuri noilla pikkutraktoreilla käytettäviä työkoneita on vielä vaikka kuinka paljon. Ja noissa vanhoissa traktoreissa on se hyvä puoli, että ne eivät juurikaan ole moksiskaan jostain elektromagneettisesta pulssista...

Olen kateellinen teille, joilla maaperä mahdollistaa ihan suoraan kasvimaan viljelyn. Minun peltoni on tiukkaa savea, ja siinä kasvaa tietyt kasvit hyvin (nokkonen ja punajuuri sekä härkäpapu ja mangoldi), mutta suurin osa kasveista ei pidä siitä lainkaan. Siksi olen joutunut turvautumaan erilaisiin kokeiluihin, joista tuottavimpia ovat kateviljely ja kasvatuslaatikot.

Minun laatikoitani ei parhaimmalla tahdollakaan voi kutsua söpöiksi, niitä on kyllä sanottu ruumisarkuiksi, mutta sekin oli vielä kehu. Ovat siis erilaista purku- ja hylkylautaa, vajaakanttisia, puolilahoja, osittain maalattuja jne. Nauloina olen käyttänyt purkunauloja, eli ihan vanhanaikaisesti olen nakutellut ne ensin suoriksi ennen uudelleennaulausta. Mutta toimivat tarkoituksessaan erinomaisesti, erityisen ylpeä olen joka vuosi porkkanoistani!

Savimaan vuoksi tuota kasvimaanlänttiäni ei ole mitään järkeä kääntää käsivoimin, jos vain on käytössä jotain muuta. Ensimmäisinä vuosina sen kävi naapuri kääntämässä trkatorilla ja kyntökoneella, jonka jälkeen sitä pystyi käsittelemään jyrsimellä. Nyt ei enää tarvita traktoria, vaan pelkällä jyrsimellä saa sen myllättyä.

Nyt joku huutaa sitten siitä, että ei maata saa kääntää! Ja se joku ei ole koskaan yrittänyt kasvattaa mitään savimaassa. Myös suurviljelijät tietävät tämän, vaikka suurimmalla osalla pelloista on helpompaa ja halvempaa käyttää kevytmuokkausta ja suorakylvöä, niin savimailla maata on pakko kääntää auroilla, muuten se tiivistyy eikä siinä enää kasva mikään. Kysykää vaikka eteläisen rannikkoseudun viljelijöiltä.

Tottakai maanmuokkauksen tarve putoaa radikaalisti, jos käytössä on loputtomasti hyvää katemateriaalia. Minulla ei ole, joten joudun turvautumaan puolivillaisiin kompromisseihin.

Vuosittain käytän kasvimaahani, kahteen kasvihuoneeseen ja marjapensaisiini noin 50€ - ja siihen voi lisätä vitosen verran vielä bensarahoja ostosreissuun. Siinä on jo pari tusinaa turvesäkkiä, siemenet ja mahdolliset lannoitteet. Työkalut ovat perittyjä, sain toisilta isovanhemmiltani mm. lapioita, rautaharavia, kuokkia ja pientyökaluja (mm. valtavat oksasakset) ja appivanhemmilta mm. jyrsimen ja hakettimen. Kaikki, mitä ilmaiseksi saa, on kotiinpäin.

Mitä tuolla sitten säästää? Kolmen kk kasvikset, koko talven marjat, pavut ja esimerkiksi pinaattikeittoainekset. Jos kasvimaani olisi jotain muuta kuin savea, niin kasvattaisin todennäköisesti noin puolen vuoden perunatkin. Saan satoa taatusti enemmän kuin 55€ arvosta, ja lisäksi pitää laskea vielä saamapuolelle se, että pystyn jonkun kauppareissun jättämään väliin, koska kotona on kasvimaalla tarpeeksi tarpeita ruokiin.

Vierailija kirjoitti:

Ammatti maanviljelijät jättää peltojaan viljelemättä tänä kesänä kun se on taloudellisesti kannattamatonta. Kuvitteleeko joku oikeasti harrastelija viljelijän pääsevän edes samaan kustannustehokkuuteen tehomatalouden kanssa? Ei todellakaan. Pienimuotoinen viljely on vielä kertaluokkaa kannattamattomampaa kuin ammattimainen tehoviljely.

Tää on totta. Jos viljelijöille ei korvata polttoainekustannuksia, niin moni ei voi mennä pellolle, koska ei ole siihen varaa. Moni isäntä/emäntä on tilan ulkopuolella töissä eli toimeentulotukiehtojen alle ei mennä, mutta eipä toisaalta ylimääräistä siihen, että ryhdyttäisiin tukemaan kansallista omavaraisuutta 100% tuottajavetoisesti kaupan ja kuljetuksen saadessa oman osansa hallituksen toimesta.

Kasvimaa jo on.Ja omenapuu,sekä marjapensaita.Perunamaata mietin vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lannoitteita ei saa enää hyvin ja lannoite kallistuu

Oletko vähän tyhmä? Ei puutarhassa käytetä samoja lannoitteita, kuin maanviljelyssä.

Puutarhan Y1- lannoitetta saa niin muutaman kilon pussissa kuin 700kg säkissäkin, silloin kun vielä sai.

Ilman ravinteita ei tule satoa.

Jos perunasta puhutaan, tarvitaan ainakin 30kg typpeä/ha normaaliin satoon vähään tyytyvällä lajikkeella.

Tuon typen voi saada vuoroviljelyllä apilasta.

Luulen, että kanansontaan perustuvat Biolanin lannat ovat kovan jysynnän takia nekin kortilla tänä keväänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen harkinnut sitä mutta jos aikoo esim koko talven perunansa kasvattaa itse niin pitää olla jo huomattavan iso perunamaa. Semmoinen joka kylvetään kökkötraktorilla ja perunanistutuskoneella. Missä tuollaisia laitteita enää on? Tahi tilaa noin isolle perunamaalle?

Kökkötraktorilla? Mikä helvetti se on? Taidat olla kaupunkilais ääliö.

En tiedä, mutta Stiller nimitti Ylen johtajaa sellaiseksi ja sai potkut.