Mies muutti mieltään
Olemme +30v pariskunta, olemme olleet yhdessä päälle vuosikymmenen. Olemme olleet viimeiset vuodet samalla viivalla lapsiasioista: niitä saisi kyllä tulla, mutta ei ihan vielä. Aiempina vuosinamme minä olen ollut selkeästi lapsettomuuden kannalla, mieheni on puolestaan aina toivonut kahta. Hän on myös useamman kerran sanonut, ettei ole olemassa "oikeaa aikaa" lapsen saamiselle.
Olemme olleet jonkin aikaa tietoisesti ilman ehkäisyä. Kun lopetin pillerit kerroin siitä miehelle ja vielä varmistin, että kai hän tietää, mitä se voi tarkoittaa. Mies tiesi, kondomit jäivät kaupan hyllylle ja seksielämä jatkui entistä aktiivisempana kiitos hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen.
Nyt raskaustestissä on plussa, ja mies haluaa keskeytyksen. Hänen puheistaan paistaa pelko katumuksesta ja siitä, ettei hän pitäisi lapsestaan tai perhe-elämästä. Hän puhuu paljon siitä, ettei voi varmuudella sanoa, että hän olisi onnellinen saadessaan lapsia tai että hän haluaisi/jaksaisi yrittää jatkaa parisuhdetta, jos minä päätän lapsen pitää. Myös ajatus täydestä lapsettomuudesta on ensi kertaa pinnalla koko tämän +10v aikana. Mies on luvannut tukea minua abortin jälkeisissä ajoissa myös silloin, jos emme enempää lapsia saisi. Häntä lainaten "sitten varmaan vähän vituttaa, mutta se on sen ajan murhe". Samalla hän kuitenkin kertoo, ettei varmaan pystyisi kylmästi jättämään minua totaali yh-äidiksi, vaikka minua vihaisikin elämänsä pilaamisesta.
Ja sitten olen minä. Plussa kusisessa tikussa, itkuherkkänä, vatsa kipeänä ja gradu esitarkastuksen kynnyksellä. Enkä tiedä mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä.
Minä haluan lapsia ja tiedän, ettei tässä iässä enää hirveästi arvota, jos niitä meinaa tehdä. Olemme olleet tietoisesti ilman ehkäisyä, joten keskeyttäminen tuntuisi väärältä valinnalta siinä mielessä. Mutta niin tuntuisi miehen pakottaminen isän rooliin, johon hän ei omien sanojensa mukaan lainkaan halua.
Olemme miehen kanssa puhuneet paljon lapsista. Olemme suunnitelleet seuraavan asunnon ostamista lapsinäkökulmasta, puhuneet nimistä, kasvatusnäkemyksistä ja siitä, miten vanhempainvapaat käyttäisimme. Omassa mielessäni ideaalinen aika lapselle olisi ollut 1-2 vuoden päästä, mutta eipä se vuosi paljoa tässä painaisi.
Kokemuksia tai ajatuksia? Neuvoja siitä, mitä pitäisi tehdä? Neuvolaan on aika varattu, siihen on muutama viikko aikaa. Raskaus on hyvin varhaisessa vaiheessa (hedelmöityksestä on max. 3 viikkoa).
Kommentit (126)
Sinusta tulee äiti, onneksi olkoon! Miehen käsket nyt ryhdistäytyä ja lopettaa ininänsä, pistä pihalle jos ei muu auta, pärjäät kyllä ilman miestäkin.
Älä vaan keskeytä miehen takia. Moni on tehnyt niin ja katunut katkerasti. Mies on sit saattanut jättää silti, ja sit olet ilman lasta ja miestä.
Äitinä sanon sulle että oma lapsi on 100 000 x tärkeämpi kuin mies. Ei tarvi sekuntiakaan miettiä kumpi on arvokkkaampi. Oma lapsi on niin hieno asia että sun tapauksessa pitäisin lapsen. Mies saisi lentävät lähdöt ikkunan läpi karmit kaulassa. Typerä ukko, et tee tuollaisella mitään.
Onnea sinulle, sinusta tulee äiti! Hienoin asia elämässäsi!
a) se alkupanikoi - menee ohi
b) ei haluakaan lapsia
c) haluaa lapsia joskus, mutta ei sinun kanssasi, koska odottaa löytävänsä paremman
d) on jo löytänyt seuraajasi, muttei tiedä, miten saisi sanotuksi
Syntymä on kuolemantuomio. Suurinta rakkautta mitä voi kenellekään tehdä on jättää hänet tekemättä.
Lapsen etu menee oman lisääntymistarpeen edelle.
Paniikki tulee usein molemmille jossain kohtaa raskautta. Se on normaali tunne, koska muutos on iso ja tuntuu pelottavan lopulliselle. Ei ainakaan kannata tehdä hätäistä päätöstä. Lapselle ei ole olemassa mitään oikeaa aikaa. Jos sitä jää odottamaan, voi olla, että tunne tulee vasta, kun on liian myöhäistä.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4236741/ketju/kova_vauvakuume_mutta_mies...
https://www.terve.fi/artikkelit/vauvakuumeeni-vie-kaikki-ajatukseni-mutt...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/10993412/viela-yksi-mutta-mies-ei-halua!!!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/945927/kun-mies-ei-halua-lasta
https://www.vau.fi/perhe/parisuhde/kuinka-tartuttaa-vauvakuume-mieheen/
https://kaksplus.fi/perhe/parisuhde/haluan-lapsen-puolisoni-ei-erotako-v...
https://www.vauva.fi/keskustelu/2440246/mies_ei_halua_vielakaan_yrittaa_...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/9051902/vauvakuumetta-mina-haluan-lapsen...
Oikeasti mitä v****a. Mitä se mies kuvitteli, kun ehkäisy jätettiin pois? Vai tätäkö hän nimenomaan halusi, että pääsee satuttamaan sinua?
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/4236741/ketju/kova_vauvakuume_mutta_mies...
https://www.terve.fi/artikkelit/vauvakuumeeni-vie-kaikki-ajatukseni-mutt...
https://keskustelu.suomi24.fi/t/10993412/viela-yksi-mutta-mies-ei-halua!!!
https://keskustelu.suomi24.fi/t/945927/kun-mies-ei-halua-lasta
Mikäli mies ei olisi lasta missään vaiheessa sanonut haluavansa tai käyttäytynyt, kuin sellaisen haluaisin, emme olisi tässä tilanteessa. Olisin pitänyt itse huolen siitä, etten voi tulla raskaaksi jos olisin tiennyt, ettei lasta toivota molemmilta suunnilta.
AP
Eihän miehen mielipide tässä asiassa vaikuta mitään kun sinähän teet juuri niin kuin itse haluat ja miehen on vain hyväksyttävä se
Vierailija kirjoitti:
Paniikki tulee usein molemmille jossain kohtaa raskautta. Se on normaali tunne, koska muutos on iso ja tuntuu pelottavan lopulliselle. Ei ainakaan kannata tehdä hätäistä päätöstä. Lapselle ei ole olemassa mitään oikeaa aikaa. Jos sitä jää odottamaan, voi olla, että tunne tulee vasta, kun on liian myöhäistä.
Ei se minusta kovin normaalilta kuulosta, että jätetään tarkoituksella ehkäisy pois ja sitten, kun tapahtuu mitä yhteistuumin ollaan haluttu, niin toinen alkaa painostamaan aborttiin. Hyi hitto! Ymmärtäisin paniikin, jos käy vahinko.
Se oma lapsi tulee olemaan sulle kaikki kaikessa ja mies tuntuu aivan toissijaiselta. Tulet vielä joskus miettimään, että miten edes harkitsit keskeyttäväsi raskauden moisen päättämättömän Penan takia. Elämä ei lopu äitiyteen, vaan alkaa. T: äiti
Vierailija kirjoitti:
Sinusta tulee äiti, onneksi olkoon! Miehen käsket nyt ryhdistäytyä ja lopettaa ininänsä, pistä pihalle jos ei muu auta, pärjäät kyllä ilman miestäkin.
Yksin jääminen pelottaa, en tiedä onko minusta siihen. Haluaisin lapsen juuri tähän suhteeseen juuri tämän miehen kanssa. Siksi se pitämisen päätöskin kai tuntuu niin vaikealta - olin kuvitellut olevani ihan toisenlaisessa suhteessa, kuin sitten lopulta olinkaan...
AP
Mies vaikuttaa tuuliviiriltä, joten hänen ajatuksiaan on turha kuunnella, koska kohta voi taas mielipide olla toinen. Sinä et tosiaankaan voi hänen elämäänsä pilata, mies on ihan itse syyllinen sekoiluunsa.
Mieti mitä itse haluat.