Jos pakenisitte sotaa kaupungista maalle mökille tai evakuointikeskukseen (ulkomaille sodan aikaan ei saa mennä), mitä yekisitte arvotavaroillenne?

Hyvä kysymys.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008671499.html

Minne rakkaat esineet. Minne pöytähopeat?

Minne osakekirjat? Tallelokeron avaimet tärkeimmät valokuva-albumit,

Eniten ihmettelen, miksi ihmiset hylkäävät autonsa, kun rajalle on 20 km jono. Sekin on arvotavara usein.

Konkreettista arvotavaraa ei ole kuin vähät korut, ne menee vaikka taskuun. Mutta jos nyt pitäisi lähteä, niin omaisa autoissa saa toki kuljettaa juuri niin paljon tavaraa kuin kyytiin mahtuu.

Arvokkaimmat tavaramme ovat aika pienikokoisia, joten ne tulisivat mukaan.

Minulla ne on lähinnä koruja niin ne saa helposti mukaan.

Jääkö moni puolustamaan omaisuuttaan.

Aika hankala valinta. Jos ei asu ydinkeskustassa, saattaa talo däästyä, mutta varkaat käydä.

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008671499.html

Minne rakkaat esineet. Minne pöytähopeat?

Minne osakekirjat? Tallelokeron avaimet tärkeimmät valokuva-albumit,

Eniten ihmettelen, miksi ihmiset hylkäävät autonsa, kun rajalle on 20 km jono. Sekin on arvotavara usein.

Käytetty auto on paljon, paljon halvempi kuin oma henkiriepu. Jos rajan yli ei pääse autolla, auto jää.

Mikään muukaan esine ei ole hengen veroinen. Ei varsinkaan pöytähopeat.

Koruissakin se ongelma, että pakenija saatetaan ryöstää. Menee nekin.

"Rajan yli ei saa mennä.

Miksi ei? Entä jos valtio evakoi?

Vierailija kirjoitti:

Jääkö moni puolustamaan omaisuuttaan.

Aika hankala valinta. Jos ei asu ydinkeskustassa, saattaa talo däästyä, mutta varkaat käydä.

Me todennäköisesti jäätäisiin vaikka asutaan rajan pinnassa venäläisten mökkien ympäröimänä.

Maatila ja ei tätä oikein voi jättää eikä ottaa mukaankaan.

Vaikea ajatella, että joutuisi jättämään kaiken.

Mitähän nämä arvotavarat sitten mahtais olla kun ei nyt tule mieleen mitään mitä ois pakko raahata mukana.

Koti täynnä Ikea- kamaa. Osakekirjat on pankissa muutenkin. Perheenjäsenet ja lemmikit on mulle niitä arvokkaimpia.

Veistokset voisin kaivaa maahan tai piilottaa kallionkoloihin, mutta taulut olisi jätettävä häkkikellariin ja toivottava parasta.

Tässähän juuri sanottiin ettei rajan yli pääse sota-aikana. Meillä ei ole muuta arvokasta kuin lp-levyt ja yksi taulu. En siis teksti mitään.

Jos aikoo maasta lähteä se pitää tehdä tässä ihyvinkin piakkoin. Asunto vuokralle tai myyntiin ja irtisanoutuminen töistä, jos ei etätyömahdollisuutta.

Arvokkainta on lapseni ja koirani. Vain niillä on merkitystä. Kaiken maallisen voin jättää taakseni. Rakastan kotiani ja siellä on kauniita ja minulle merkityksellisiä tavaroita. Myös arvokkaita ja perintönä saatuja. Mutta lopulta vain rakkaimmillani on merkitystä. Voin aloittaa alusta ja luoda kaiken uudestaan heidän kanssaan jossain muualla. Tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

"Rajan yli ei saa mennä.

Miksi ei? Entä jos valtio evakoi?

Työikäisillä on maanpuolustusvelvollisuus. Siksi ei ulkomaille pääse.

Kysynkin tilannetta, jossa paetaan maan sisällä pois asutuskeskuksista.

Omat arvotavarani mahtuvat taskuun, paitsi auto jolla toivottavasti olen liikkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Arvokkainta on lapseni ja koirani. Vain niillä on merkitystä. Kaiken maallisen voin jättää taakseni. Rakastan kotiani ja siellä on kauniita ja minulle merkityksellisiä tavaroita. Myös arvokkaita ja perintönä saatuja. Mutta lopulta vain rakkaimmillani on merkitystä. Voin aloittaa alusta ja luoda kaiken uudestaan heidän kanssaan jossain muualla. Tarvittaessa.

Tokko ainakaan suuria koiria voi ottaa yleisiin liikennevälineisiin, kun kerran matkalaukunkin joutuu jättämään.

Kun tässä on pisempään ollut työttömänä, niin on huomannut, että tavaroilla on olemassa oikeastaan vain käyttöarvo. Poikkeusoloissa ei monellakaan esineellä ole edes käyttöä.

Voiko ahneen itsekeskeisyydellä olla mitään rajaa. Toisessa  maassa käydään sotaa ja ensimmäinen asia mikä tulee mieleen että kuinka MINÄ pidän huolen MINUN arvotavaroistani vaikkei täällä edes ole mitään sodan riskiä.