Lue keskustelun säännöt.
Mikä järki Speden mustamaalaamisessa?
12.03.2022 |
MIes on ollut kuollut yli 20 vuotta ja väitetyistä tapahtumista on yli 30 vuotta. Miksi juuri nyt ja kannattaisko asia hoitaa silloin, kun se on tapahtunut eikä 50 vuotta myöhemmin?
Kommentit (1289)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.
Mikä rikosnimike? Airisto ei ole tehnyt rikosilmoitusta vaan kirjoittanut elämäkerran. Silloinkaan kun rikosilmoitus tehdään, ei asianomistaja päätä rikosnimikettä. Airisto ei syytä Pasasta rikoksesta vaan kuvaa oman elämänsä tapahtumaa nimellä, jota kuvatusta tilanteesta tyypillisesti käytetään.
Airisto väittää Speden syyllistyneen tekoon käyttäen teosta sellaista termiä, joka tarkoittaa tietynlaista rikosta. Tietenkään asianomistaja ei päätä rikosnimikettä, ja sen takia onkin vähän merkillistä että Airisto asettaa tässä itsensä syyttäjän asemaan väittämällä toisen ihmisen tehneen tietyn rikoksen, jonka tunnusmerkkejä kyseinen teko ei edes täytä.
Sanoja käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Tässä tapauksessa ei ole mitään väärinymmärryksen vaaraa, sillä Airisto kuvaa tapahtumat täsmällisesti. Semanttinen pohdintasi ei vie keskustelua eteenpäin. Lapsensa väkivallan seurauksena menettänyt vanhempi saattaa sanoa, kuinka hänen "lapsensa on murhattu", eikä tätä aleta ojentaa, kuinka kyseessä ei ollut murha vaan syyntakeettomana tehty tappo tai mikä hyvänsä varsinainen rikosnimike olikaan.
Vaikkei vanhempaa ojennettaisikaan, se ei poistaisi sitä faktaa, että hän on käyttänyt tapahtuneesta väärää termiä.
Tämä voi olla vähän henkilökohtainen kysymys, enkä odota, että välttämättä vastaat, mutta osuinko oikeaan sanoessani viestinnässäsi olevan neuroepätyypillisille ominaisia piirteitä? Onko sinulla epäilty tai todettu autismin kirjon häiriötä? Minua kiinnostaa lähinnä ammatillisesti se, pystyykö tällaisen tunnistamaan pelkästä kirjoitustyylistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.
Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui.
Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.
Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Koko tilannetta ei olisi syntynyt muutamalla pienellä sanalla: ei Spede, ei.
Se toimi kun muut sanoivat niin, miksi hän olisi ollut poikkeus?
Meinaatko ettei sanonut "Ei"? Aika selvää normaaliälyiselle miehelle, jos nainen rimpuilee ja estelee molemmin käsin, ja lopuksi potkaisee kulkusille, että se on sama kuin ei. Mutta jos tuosta unohtuu erikseen kieltosana, niin silloin pitää antaa suosiolla rskata?
Ja ketkä muut ovat sanoneet ei? Kuka on tullut kertomaan muuta kuin ehdotuksista? Kata nyt ainakin sanoi, ja juoksi pois, kun pääsi.
Ei se mitään rimpuillut.
En nyt muista kuka oli kyseessä, joku kertoi kuinka Spede oli ehdotellut jotain ja hän oli todennut tiukasti ettei ole kiinnostunut ja asia jäi siihen. Ei vaikuttanut töihin.
Hassua... Siis voiko olla niin että naiset vain pelkäävät etukäteen että sanomalla "ei" voisi olla jotain vaikutusta uraan? Silläkään asialla ei tarvitse olla mitään perusteita? Mies voisi käyttää "valtaansa" joten on parempi antaa persettä kuin kertoa ettei ole kiinnostunut? Ja sitten 30 vuotta myöhemmin voi kertoa kuinka naista niin pelotti (aiheetta) ja mies joka halusi häntä oli rikollinen.
Jokainen tilanne ja ihminen on eri. Jos mies uskoo kerran, ei se merkitse sitä, että uskoo myös jatkossakin.
Miksi osallistut keskusteluun, kun ei ole muuta antia kuin epäsuora huorrittelu?
Ja jo "antaa prsettä" kertoo millainen olet. Halventavaa puhetta. Et edes pysty asialliseen keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.
Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui.
Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.
Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?
Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.
2022 ja naisviha elää ja voi hyvin. Irvokas vanha setä (tykkäsin lapsena todella paljon Uuno-elokuvista ja jo tuolloin koin Speden hahmon vastenmielisenä hipelöijänä) on jumala, jonka teoista ei saisi puhua.
Muistakaahan kaikki, että nämäkin naiset ovat jonkun tyttäriä, äitejä, siskoja, tätejä tai ystäviä. Jokaisen lähipiiristä löytyy nainen, johon on kajottu tai tullaan kajoamaan jollain tapaa. Sen sijaan, että vihaatte näin kovasti uhreja, niin pitäisikö kokeilla empatiaa?
Onneksi nykypäivän nuorilla naisilla on aivot. Vielä on olemassa toivoa siitä, että naisviha - varsinkin naisten harjoittama - laantuu ja naiset ja naisoletetut osaavat olla aidosti toisiensa puolella. Ei vastaan.
Sillä välin höpeän kaikkien niiden naisten puolelta, jotka kohtelevat toisiaan tällä tapaa. Tiedät kyllä, jos tarkoitan juuri SINUA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.
Mikä rikosnimike? Airisto ei ole tehnyt rikosilmoitusta vaan kirjoittanut elämäkerran. Silloinkaan kun rikosilmoitus tehdään, ei asianomistaja päätä rikosnimikettä. Airisto ei syytä Pasasta rikoksesta vaan kuvaa oman elämänsä tapahtumaa nimellä, jota kuvatusta tilanteesta tyypillisesti käytetään.
Airisto väittää Speden syyllistyneen tekoon käyttäen teosta sellaista termiä, joka tarkoittaa tietynlaista rikosta. Tietenkään asianomistaja ei päätä rikosnimikettä, ja sen takia onkin vähän merkillistä että Airisto asettaa tässä itsensä syyttäjän asemaan väittämällä toisen ihmisen tehneen tietyn rikoksen, jonka tunnusmerkkejä kyseinen teko ei edes täytä.
Sanoja käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Tässä tapauksessa ei ole mitään väärinymmärryksen vaaraa, sillä Airisto kuvaa tapahtumat täsmällisesti. Semanttinen pohdintasi ei vie keskustelua eteenpäin. Lapsensa väkivallan seurauksena menettänyt vanhempi saattaa sanoa, kuinka hänen "lapsensa on murhattu", eikä tätä aleta ojentaa, kuinka kyseessä ei ollut murha vaan syyntakeettomana tehty tappo tai mikä hyvänsä varsinainen rikosnimike olikaan.
Vaikkei vanhempaa ojennettaisikaan, se ei poistaisi sitä faktaa, että hän on käyttänyt tapahtuneesta väärää termiä.
Tämä voi olla vähän henkilökohtainen kysymys, enkä odota, että välttämättä vastaat, mutta osuinko oikeaan sanoessani viestinnässäsi olevan neuroepätyypillisille ominaisia piirteitä? Onko sinulla epäilty tai todettu autismin kirjon häiriötä? Minua kiinnostaa lähinnä ammatillisesti se, pystyykö tällaisen tunnistamaan pelkästä kirjoitustyylistä.
Lapsuudessa jonkin verran asperger-tyyppisiä piirteitä, joista osa säilynyt näin aikuisiällekin. Diagnoosia ei ole, mutta uskon edelleen täyttäväni ainakin suurimmalta osin diagnostiset kriteerit. Kirjoittaessani näille palstoille tarkoituksellisesti korostan näitä piirteitä osittain provosointimielessä, osittain osoittaakseni ihmisille esimerkiksi, että jotkut asiat ovat faktoja eikä mielipidekysymyksiä tai muita vastaavia päivänselvyyksiä, jotka on joillekin äärimmäisen vaikeita tajuta. Kyse on siis enimmäkseen tarkoituksellisesta kärjistämisestä, joten kai tämä on aika helpolla pääteltävissä kirjoitustyylistäkin. Siihen ainakin itse pyrin. Halutessani voin kyllä sulkea nämä piirteet kokonaan pois teksteistäni, mutta tällä tavalla koen saavani enemmän keskustelua aikaiseksi ja joissain tapauksissa ohjattua sitä haluamaani suuntaan. Joskus saatan ottaa samaan asiaan kantaa sekä puolesta että vastaan torpatakseni kummankin kannan typerimpien edustajien idioottimaisimpia ja perustelemattomimpia mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä Aikristojutussa taitaa olla kyse siitä, että jotain on tapahtunut, mutta on pistetty paljon Lapin lisää päälle.
Ex-pääministeri väitti, että häntä oli "kunnolla lyöty" kadulla tai muuta sellaista ja oikeasti oli vain tönäisty. Tämä tapahtui viime vuonna ja ex-pääministeri uskoi ettei jäisi valheesta kiinni.
Aikristos (nimi muutettu) taas ilmeisesti luottaa siihen, että jossakin toisessa ajassa, paikassa ja mielentilassa joku fiksuna pidetty henkilö on päässyt sanomaan, että teko X oli "raiskauksen yritys" ja hän luottaa tähän marginaalimääritelmään- ja kuvaukseen. Se on hänelle turvaverkko, jos jää joskus kiinni tai sitten voi ottaa naisvihakortin tms. esille tai vaikka itkeä.
Vähän samaan tapaan ex-pääministerillä oli yliampuva kuvaus lyömisestä, mutta herran vuonna XXXX Krisantuksen Bysantiinivaltakunnassa lakimies Burlekoks saattoi käyttää tuollaista kuvausta lyömisestä ja sitä paitsi hepreakreikan kielessä 100 vuotta ennen Kristusta sama sana tarkoitti lyömistä ja tönäisyä, joten tästä päästäänkin siihen, että Aikristoksella olikin vain laajempi käsitys raiskauksesta.
Kun asiaa ajatellaan tuolla tavalla, Aikristos voi esittää syytöksensä ilman tunnetta valehtelemisesta ja parhaassa tapauksessa ehkä välttää valehtelemiseen viittaavat kehonkielelliset merkit.
Tässä on kysymys siitäkin, että onko ihmisen reilua venytellä sanoja ja tarttua ikävimpään mahdolliseen tulkintaan siitä, mitä toisella ihmisellä on ollut mielessä? En ole lakimies, mutta ymmärtääkseni käräjät eivät toimi noin. Yksikin lyönti voi tappaa, mutta jos mies lyö toista nuorta miestä baari-illan jälkeen, tätä ei yleensä tutkita tapon yrityksenä, vaan pahoinpitelynä.
Raiskauksen yritys taas viittaa sukupuoliyhteyteen eikä mies voi olla sukupuoliyhteydessä naisen kanssa suutelemalla. Se vaatisi sitä, että miehen sormet tai penis ovat naisen emättimessä tai peräaukossa tai muuta vastaavaa hyvin intiimiä kosketusta tapahtuisi.
Toisaalta tapauksia ilmeisesti on, missä miestä on epäilty raiskauksen yrityksestä vain sen takia, että hän on repinyt naisen vaatteita kadulla. Ympärileikkauksen ja armeijan tapaan tämä on miesten syrjintää, josta myös Aikristos hyötyy, koska hän voi vedota tähän porsaanreikään jäädessään kiinni liioittelusta.
Ihme saivartelua. Millä nimellä Airiston olisi pitänyt tapahtunutta kutsua? Hän kutsuu sitä kirjassaan raiskauksen yritykseksi, ja jokainen lukija saa olla asiasta samaa tai eri mieltä. Tuon aikaisen oikeuskäytännön mukaan sammuneen raiskaaminenkaan ei ollut raiskaus vaan seksuaalinen hyväksikäyttö. Myöskään aviomies ei voinut raiskata vaimoaan. Eiköhän aika moni sammunut tai aviomiehensä raiskaamaksi joutunut uhri ole kuitenkin sitä mieltä, että kyse oli raiskauksesta.
Väkisin suuteleminen ei täytä vielä tänä päivänäkään raiskauksen tai sen yrityksen kriteerejä. Eivät ne ole mielipideasioita, joista jokainen voi olla sitä mieltä mitä haluaa vaan juuri sen takia kriteerit on säädetty, että olisi yksimielisyys siitä, mikä teko täyttää minkäkin rikoksen tunnusmerkit.
Saivartelusi vain jatkuu. Logiikallasi sellaista asiaa kuin "raiskauksen yritys" ei ole olemassa, koska teon jäädessä yritykseksi uhrin päästyä pakoon ei synny varmuutta siitä, olisiko tekijä tehnyt lopulta teon vai ei. Airisto kuvaa tapahtuneen tarkasti alusta loppuun ja kuvaa sitä omasta näkökulmastaan raiskauksen yritykseksi. Sillä, mikä rikosnimike olisi tapahtuneelle annettu, jos mitään, ei ole tässä yhteydessä merkitystä.
Niinhän se jatkuu. Kyse ei ole minun logiikastani vaan lainsäädännön logiikasta. Jos Airisto kutsuu tekoa raiskauksen yritykseksi, niin hän on yksinkertaisesti väärässä. Jos minä lyön naapurin Pekan nyrkillä tajuttomaksi ja itse kutsun sitä vaikka hipaisemiseksi, se ei tee teosta rikosoikeudellisesti silti pelkkää hipaisemista. Nämä asiat eivät ole näkökulmakysymyksiä, vaan jokaiselle rikosnimikkeelle on laissa omat määrittelynsä. Muutenhan kuka tahansa voisi kutsua mitä tahansa tekoa millä tahansa rikosoikeudellisella termillä näkökulmaan vedoten
Ja näinhän ihmiset juuri toimivat! Asioita kuvataan omasta näkökulmasta, käyttäen kieltä, joka omasta mielestä kuvaa tapahtunutta parhaiten. Aika monissa elämänkerroissa puhutaan esimerkiksi vanhempien tai entisen puolison harjoittamasta henkisestä tai fyysisestä väkivallasta ilman, että olisi tehty rikosilmoitusta ja siten varmistettu, mikä on oikea rikosoikeudellinen termi kuvaamaan tapahtunutta.
Tunnut sekoittavan arkitodellisuuden ja oikeussalin keskenään. Oikeudessa punnitaan rikosnimikettä, jotta tuomio suhteuttaisiin oikein tehtyyn tekoon nähden. Nyt ei kuitenkaan olla siellä oikeussalissa. Arkipuheessa ihmiset tosiaan saattavat käyttävät epätarkkaa tai jopa harhaanjohtavaa kieltä, mutta Airiston tapauksessa ei ole edes kyse tästä, sillä hänhän kertoo täsmällisesti, mitä tapahtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös Speden tekemisistä noussut kohu, kun pari Pasasen naispuolista ystävää riensi mitätöimään toisen naisen kokemuksen sanomalla ettei meidän Pertti sellaista.
Ja tämä herätti muutkin seksuaalista ahdistelua kokeneet kertomaan omat kokemuksensa, että kyllä vaan, se sama Pertti..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.
Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui.
Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.
Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?
Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.
Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Koko tilannetta ei olisi syntynyt muutamalla pienellä sanalla: ei Spede, ei.
Se toimi kun muut sanoivat niin, miksi hän olisi ollut poikkeus?
Meinaatko ettei sanonut "Ei"? Aika selvää normaaliälyiselle miehelle, jos nainen rimpuilee ja estelee molemmin käsin, ja lopuksi potkaisee kulkusille, että se on sama kuin ei. Mutta jos tuosta unohtuu erikseen kieltosana, niin silloin pitää antaa suosiolla rskata?
Ja ketkä muut ovat sanoneet ei? Kuka on tullut kertomaan muuta kuin ehdotuksista? Kata nyt ainakin sanoi, ja juoksi pois, kun pääsi.
Ei se mitään rimpuillut.
En nyt muista kuka oli kyseessä, joku kertoi kuinka Spede oli ehdotellut jotain ja hän oli todennut tiukasti ettei ole kiinnostunut ja asia jäi siihen. Ei vaikuttanut töihin.
Hassua... Siis voiko olla niin että naiset vain pelkäävät etukäteen että sanomalla "ei" voisi olla jotain vaikutusta uraan? Silläkään asialla ei tarvitse olla mitään perusteita? Mies voisi käyttää "valtaansa" joten on parempi antaa persettä kuin kertoa ettei ole kiinnostunut? Ja sitten 30 vuotta myöhemmin voi kertoa kuinka naista niin pelotti (aiheetta) ja mies joka halusi häntä oli rikollinen.
No ihan varmasti on rimpuillut miehen alta pois, kun kerran potkaisikin. Jos olisi hiljaa maannut ja antanut kaverin touhuta, niin tuskin olisi kertonut asiasta julkisesti. Miten se sitten oikein meni, jos ei pistänyt hanttiin?
Miten mikä meni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä Aikristojutussa taitaa olla kyse siitä, että jotain on tapahtunut, mutta on pistetty paljon Lapin lisää päälle.
Ex-pääministeri väitti, että häntä oli "kunnolla lyöty" kadulla tai muuta sellaista ja oikeasti oli vain tönäisty. Tämä tapahtui viime vuonna ja ex-pääministeri uskoi ettei jäisi valheesta kiinni.
Aikristos (nimi muutettu) taas ilmeisesti luottaa siihen, että jossakin toisessa ajassa, paikassa ja mielentilassa joku fiksuna pidetty henkilö on päässyt sanomaan, että teko X oli "raiskauksen yritys" ja hän luottaa tähän marginaalimääritelmään- ja kuvaukseen. Se on hänelle turvaverkko, jos jää joskus kiinni tai sitten voi ottaa naisvihakortin tms. esille tai vaikka itkeä.
Vähän samaan tapaan ex-pääministerillä oli yliampuva kuvaus lyömisestä, mutta herran vuonna XXXX Krisantuksen Bysantiinivaltakunnassa lakimies Burlekoks saattoi käyttää tuollaista kuvausta lyömisestä ja sitä paitsi hepreakreikan kielessä 100 vuotta ennen Kristusta sama sana tarkoitti lyömistä ja tönäisyä, joten tästä päästäänkin siihen, että Aikristoksella olikin vain laajempi käsitys raiskauksesta.
Kun asiaa ajatellaan tuolla tavalla, Aikristos voi esittää syytöksensä ilman tunnetta valehtelemisesta ja parhaassa tapauksessa ehkä välttää valehtelemiseen viittaavat kehonkielelliset merkit.
Tässä on kysymys siitäkin, että onko ihmisen reilua venytellä sanoja ja tarttua ikävimpään mahdolliseen tulkintaan siitä, mitä toisella ihmisellä on ollut mielessä? En ole lakimies, mutta ymmärtääkseni käräjät eivät toimi noin. Yksikin lyönti voi tappaa, mutta jos mies lyö toista nuorta miestä baari-illan jälkeen, tätä ei yleensä tutkita tapon yrityksenä, vaan pahoinpitelynä.
Raiskauksen yritys taas viittaa sukupuoliyhteyteen eikä mies voi olla sukupuoliyhteydessä naisen kanssa suutelemalla. Se vaatisi sitä, että miehen sormet tai penis ovat naisen emättimessä tai peräaukossa tai muuta vastaavaa hyvin intiimiä kosketusta tapahtuisi.
Toisaalta tapauksia ilmeisesti on, missä miestä on epäilty raiskauksen yrityksestä vain sen takia, että hän on repinyt naisen vaatteita kadulla. Ympärileikkauksen ja armeijan tapaan tämä on miesten syrjintää, josta myös Aikristos hyötyy, koska hän voi vedota tähän porsaanreikään jäädessään kiinni liioittelusta.
Ihme saivartelua. Millä nimellä Airiston olisi pitänyt tapahtunutta kutsua? Hän kutsuu sitä kirjassaan raiskauksen yritykseksi, ja jokainen lukija saa olla asiasta samaa tai eri mieltä. Tuon aikaisen oikeuskäytännön mukaan sammuneen raiskaaminenkaan ei ollut raiskaus vaan seksuaalinen hyväksikäyttö. Myöskään aviomies ei voinut raiskata vaimoaan. Eiköhän aika moni sammunut tai aviomiehensä raiskaamaksi joutunut uhri ole kuitenkin sitä mieltä, että kyse oli raiskauksesta.
Väkisin suuteleminen ei täytä vielä tänä päivänäkään raiskauksen tai sen yrityksen kriteerejä. Eivät ne ole mielipideasioita, joista jokainen voi olla sitä mieltä mitä haluaa vaan juuri sen takia kriteerit on säädetty, että olisi yksimielisyys siitä, mikä teko täyttää minkäkin rikoksen tunnusmerkit.
Saivartelusi vain jatkuu. Logiikallasi sellaista asiaa kuin "raiskauksen yritys" ei ole olemassa, koska teon jäädessä yritykseksi uhrin päästyä pakoon ei synny varmuutta siitä, olisiko tekijä tehnyt lopulta teon vai ei. Airisto kuvaa tapahtuneen tarkasti alusta loppuun ja kuvaa sitä omasta näkökulmastaan raiskauksen yritykseksi. Sillä, mikä rikosnimike olisi tapahtuneelle annettu, jos mitään, ei ole tässä yhteydessä merkitystä.
Niinhän se jatkuu. Kyse ei ole minun logiikastani vaan lainsäädännön logiikasta. Jos Airisto kutsuu tekoa raiskauksen yritykseksi, niin hän on yksinkertaisesti väärässä. Jos minä lyön naapurin Pekan nyrkillä tajuttomaksi ja itse kutsun sitä vaikka hipaisemiseksi, se ei tee teosta rikosoikeudellisesti silti pelkkää hipaisemista. Nämä asiat eivät ole näkökulmakysymyksiä, vaan jokaiselle rikosnimikkeelle on laissa omat määrittelynsä. Muutenhan kuka tahansa voisi kutsua mitä tahansa tekoa millä tahansa rikosoikeudellisella termillä näkökulmaan vedoten
Ja näinhän ihmiset juuri toimivat! Asioita kuvataan omasta näkökulmasta, käyttäen kieltä, joka omasta mielestä kuvaa tapahtunutta parhaiten. Aika monissa elämänkerroissa puhutaan esimerkiksi vanhempien tai entisen puolison harjoittamasta henkisestä tai fyysisestä väkivallasta ilman, että olisi tehty rikosilmoitusta ja siten varmistettu, mikä on oikea rikosoikeudellinen termi kuvaamaan tapahtunutta.
Tunnut sekoittavan arkitodellisuuden ja oikeussalin keskenään. Oikeudessa punnitaan rikosnimikettä, jotta tuomio suhteuttaisiin oikein tehtyyn tekoon nähden. Nyt ei kuitenkaan olla siellä oikeussalissa. Arkipuheessa ihmiset tosiaan saattavat käyttävät epätarkkaa tai jopa harhaanjohtavaa kieltä, mutta Airiston tapauksessa ei ole edes kyse tästä, sillä hänhän kertoo täsmällisesti, mitä tapahtui.
Jos syytetään toista henkilöä rikoksesta, niin kyllä siinä väistämättä menee hieman päällekkäin oikeusoppi ja arkitodellisuus. Eivätkä ne mitenkään ole toisensa poissulkevia asioita, oikeusoppihan on osalle ihmisistä arkitodellisuutta, joillekin enemmän, joillekin vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.
Mikä rikosnimike? Airisto ei ole tehnyt rikosilmoitusta vaan kirjoittanut elämäkerran. Silloinkaan kun rikosilmoitus tehdään, ei asianomistaja päätä rikosnimikettä. Airisto ei syytä Pasasta rikoksesta vaan kuvaa oman elämänsä tapahtumaa nimellä, jota kuvatusta tilanteesta tyypillisesti käytetään.
Airisto väittää Speden syyllistyneen tekoon käyttäen teosta sellaista termiä, joka tarkoittaa tietynlaista rikosta. Tietenkään asianomistaja ei päätä rikosnimikettä, ja sen takia onkin vähän merkillistä että Airisto asettaa tässä itsensä syyttäjän asemaan väittämällä toisen ihmisen tehneen tietyn rikoksen, jonka tunnusmerkkejä kyseinen teko ei edes täytä.
Sanoja käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Tässä tapauksessa ei ole mitään väärinymmärryksen vaaraa, sillä Airisto kuvaa tapahtumat täsmällisesti. Semanttinen pohdintasi ei vie keskustelua eteenpäin. Lapsensa väkivallan seurauksena menettänyt vanhempi saattaa sanoa, kuinka hänen "lapsensa on murhattu", eikä tätä aleta ojentaa, kuinka kyseessä ei ollut murha vaan syyntakeettomana tehty tappo tai mikä hyvänsä varsinainen rikosnimike olikaan.
Vaikkei vanhempaa ojennettaisikaan, se ei poistaisi sitä faktaa, että hän on käyttänyt tapahtuneesta väärää termiä.
Tämä voi olla vähän henkilökohtainen kysymys, enkä odota, että välttämättä vastaat, mutta osuinko oikeaan sanoessani viestinnässäsi olevan neuroepätyypillisille ominaisia piirteitä? Onko sinulla epäilty tai todettu autismin kirjon häiriötä? Minua kiinnostaa lähinnä ammatillisesti se, pystyykö tällaisen tunnistamaan pelkästä kirjoitustyylistä.
Lapsuudessa jonkin verran asperger-tyyppisiä piirteitä, joista osa säilynyt näin aikuisiällekin. Diagnoosia ei ole, mutta uskon edelleen täyttäväni ainakin suurimmalta osin diagnostiset kriteerit. Kirjoittaessani näille palstoille tarkoituksellisesti korostan näitä piirteitä osittain provosointimielessä, osittain osoittaakseni ihmisille esimerkiksi, että jotkut asiat ovat faktoja eikä mielipidekysymyksiä tai muita vastaavia päivänselvyyksiä, jotka on joillekin äärimmäisen vaikeita tajuta. Kyse on siis enimmäkseen tarkoituksellisesta kärjistämisestä, joten kai tämä on aika helpolla pääteltävissä kirjoitustyylistäkin. Siihen ainakin itse pyrin. Halutessani voin kyllä sulkea nämä piirteet kokonaan pois teksteistäni, mutta tällä tavalla koen saavani enemmän keskustelua aikaiseksi ja joissain tapauksissa ohjattua sitä haluamaani suuntaan. Joskus saatan ottaa samaan asiaan kantaa sekä puolesta että vastaan torpatakseni kummankin kannan typerimpien edustajien idioottimaisimpia ja perustelemattomimpia mielipiteitä.
Kiitos avoimesta vastauksestasi! Mainitsemasi piirteet erottuvat viesteistäsi. Lienee toisaalta palkitsevaa, toisaalta raskasta kokea olevansa logiikaltaan ja älyltään muiden yläpuolella.
Ettei olisi ollut toisinpäin, että Lenita riehakkaalla päällä olisi yrittänyt Spedeä ja käänsi kirjassaan asian toisinpäin. Kaikki Lenitan kirjathan sisältään jonkun kohun tai skandaalin. Ja yrittihän joku korkea-arvoinen italialainen ministeriön virkamies parkkipaikalla rai..ata Lenitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä aivottomat pimatsut tarjosivat itseään Spedelle julkisuudenkipeydessään niin innokkaasti, että mieheltä pääsi unohtumaan, miten käyttäydytään fiksujen naisten kanssa.
Niin, jotenkin teidän nyt täytyy saada se käännettyä naisten syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.
Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui.
Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.
Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?
Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.
Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.
Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?
Vierailija kirjoitti:
2022 ja naisviha elää ja voi hyvin. Irvokas vanha setä (tykkäsin lapsena todella paljon Uuno-elokuvista ja jo tuolloin koin Speden hahmon vastenmielisenä hipelöijänä) on jumala, jonka teoista ei saisi puhua.
Muistakaahan kaikki, että nämäkin naiset ovat jonkun tyttäriä, äitejä, siskoja, tätejä tai ystäviä. Jokaisen lähipiiristä löytyy nainen, johon on kajottu tai tullaan kajoamaan jollain tapaa. Sen sijaan, että vihaatte näin kovasti uhreja, niin pitäisikö kokeilla empatiaa?
Onneksi nykypäivän nuorilla naisilla on aivot. Vielä on olemassa toivoa siitä, että naisviha - varsinkin naisten harjoittama - laantuu ja naiset ja naisoletetut osaavat olla aidosti toisiensa puolella. Ei vastaan.
Sillä välin höpeän kaikkien niiden naisten puolelta, jotka kohtelevat toisiaan tällä tapaa. Tiedät kyllä, jos tarkoitan juuri SINUA.
Naisten puolella aina, muttei vilppiä harjoittaen. Voi sanoa että tunsin, että nn halusi tehdä niin ja niin, mutta ei pidä käyttää rikostermistöä skandaalin omaisesti, varsinkin kun on ollut aikaa rauhoittua eikä tekijä ole sanomassa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Eikös Speden tekemisistä noussut kohu, kun pari Pasasen naispuolista ystävää riensi mitätöimään toisen naisen kokemuksen sanomalla ettei meidän Pertti sellaista.
Ja tämä herätti muutkin seksuaalista ahdistelua kokeneet kertomaan omat kokemuksensa, että kyllä vaan, se sama Pertti..
Mitä seksuaalista ahdistelua.
Sehän on rikos, eikä Spedeä ole tuomittu asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.
Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?
Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.
Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.
En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.
Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.
Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.
Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri
Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.
Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.
Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.
Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.
Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.
Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.
Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.
Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?
Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.
Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?
Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia... eri
Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.
Mikä rikosnimike? Airisto ei ole tehnyt rikosilmoitusta vaan kirjoittanut elämäkerran. Silloinkaan kun rikosilmoitus tehdään, ei asianomistaja päätä rikosnimikettä. Airisto ei syytä Pasasta rikoksesta vaan kuvaa oman elämänsä tapahtumaa nimellä, jota kuvatusta tilanteesta tyypillisesti käytetään.
Airisto väittää Speden syyllistyneen tekoon käyttäen teosta sellaista termiä, joka tarkoittaa tietynlaista rikosta. Tietenkään asianomistaja ei päätä rikosnimikettä, ja sen takia onkin vähän merkillistä että Airisto asettaa tässä itsensä syyttäjän asemaan väittämällä toisen ihmisen tehneen tietyn rikoksen, jonka tunnusmerkkejä kyseinen teko ei edes täytä.
Sanoja käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Tässä tapauksessa ei ole mitään väärinymmärryksen vaaraa, sillä Airisto kuvaa tapahtumat täsmällisesti. Semanttinen pohdintasi ei vie keskustelua eteenpäin. Lapsensa väkivallan seurauksena menettänyt vanhempi saattaa sanoa, kuinka hänen "lapsensa on murhattu", eikä tätä aleta ojentaa, kuinka kyseessä ei ollut murha vaan syyntakeettomana tehty tappo tai mikä hyvänsä varsinainen rikosnimike olikaan.
Vaikkei vanhempaa ojennettaisikaan, se ei poistaisi sitä faktaa, että hän on käyttänyt tapahtuneesta väärää termiä.
Tämä voi olla vähän henkilökohtainen kysymys, enkä odota, että välttämättä vastaat, mutta osuinko oikeaan sanoessani viestinnässäsi olevan neuroepätyypillisille ominaisia piirteitä? Onko sinulla epäilty tai todettu autismin kirjon häiriötä? Minua kiinnostaa lähinnä ammatillisesti se, pystyykö tällaisen tunnistamaan pelkästä kirjoitustyylistä.
Lapsuudessa jonkin verran asperger-tyyppisiä piirteitä, joista osa säilynyt näin aikuisiällekin. Diagnoosia ei ole, mutta uskon edelleen täyttäväni ainakin suurimmalta osin diagnostiset kriteerit. Kirjoittaessani näille palstoille tarkoituksellisesti korostan näitä piirteitä osittain provosointimielessä, osittain osoittaakseni ihmisille esimerkiksi, että jotkut asiat ovat faktoja eikä mielipidekysymyksiä tai muita vastaavia päivänselvyyksiä, jotka on joillekin äärimmäisen vaikeita tajuta. Kyse on siis enimmäkseen tarkoituksellisesta kärjistämisestä, joten kai tämä on aika helpolla pääteltävissä kirjoitustyylistäkin. Siihen ainakin itse pyrin. Halutessani voin kyllä sulkea nämä piirteet kokonaan pois teksteistäni, mutta tällä tavalla koen saavani enemmän keskustelua aikaiseksi ja joissain tapauksissa ohjattua sitä haluamaani suuntaan. Joskus saatan ottaa samaan asiaan kantaa sekä puolesta että vastaan torpatakseni kummankin kannan typerimpien edustajien idioottimaisimpia ja perustelemattomimpia mielipiteitä.
Kiitos avoimesta vastauksestasi! Mainitsemasi piirteet erottuvat viesteistäsi. Lienee toisaalta palkitsevaa, toisaalta raskasta kokea olevansa logiikaltaan ja älyltään muiden yläpuolella.
Näinhän se on toisinaan, toisaalta se riippuu paljon aihealueestakin. Joissain asioissa ja aihepiireissä tunnen olevani muita tyhmempi ja osaamattomampi, joten keskimäärin en koe olevani juurikaan muita huonompi tai parempi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen sanottiin ettei vainajasta saa pahaa puhua.
Ehkä nykyään ollaan viisaampia? Ei kuoleminen kenestäkään pyhimystä tee.
No ihan varmasti on rimpuillut miehen alta pois, kun kerran potkaisikin. Jos olisi hiljaa maannut ja antanut kaverin touhuta, niin tuskin olisi kertonut asiasta julkisesti. Miten se sitten oikein meni, jos ei pistänyt hanttiin?