Mikä järki Speden mustamaalaamisessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

Nykyaika on yhtä valittamista, hyvesignalointia, maalittamista yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

En tunne 1980-luvun lainsäädäntöä niin tarkkaan, että osaisin tähän satavarmaa vastausta antaa. Käsittääkseni silloin tuomittiin vastaavan kaltaisista rikoksista esimerkiksi rikosnimikkeellä pahoinpitely.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

Ei tästä teosta ketään olla tuomitsemassakaan, sillä epäilty tekijä on jo vainaja.

Vierailija kirjoitti:

Siis onko nämä kommentit täällä oikeasti naisten kirjoittamia????!!!! "Vainajasta ei saa puhua pahaa"??????? Kertokaapas sitten viisaat, mihin se raja vedetään? Jos kerran ahdisteluista, kiinni käymisistä ja jopa raiskausyrityksistä ei saa puhua kun vainajaa sellainen niin kovasti loukkaa, niin mitenkäs esim.pedofiliaan syyllistyneet? Saako heidän tekojaan tuoda julki kuoleman jälkeen? Entä murhaajan tekoset, saako niistä puhua jos on tietoa tapauksesta? Tai vielä parempaa, kansanmurhan ja holokaustin aiheuttaja, saako hänen piiloon jääneitä tekojaan tuoda julkisuuteen?

Vähän valoja päälle ihmiset. Se, että joku on KUOLLUT ei tarkoita sitä, että hän olisi jotenkin pyhä ja pahoista teoistaan vapautunut. Kyllä istuu tässä maassa (ja varmaan monessa muussakin) tiukassa se ajatismaailma, että seksuaalisen häirinnän tai raiskauksen uhri on itse syyllinen. Ei ole. Tekijä on.

Rajan voi vetää tähän hetkeen. Se mitä tapahtuu nyt.  Vanhoja asioita käytetään tässä vain varoittavina  esimerkkeinä.  Eikö eilen tai tänään sattunut mitään, vai onko oikeuskäsittelyt kesken?  Nimien esiintuomiseen en ole perehtynyt, mutta juristi neuvoo.  Häirintä pyyhitään pois päiväjärjestyksestä nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

Ei tästä teosta ketään olla tuomitsemassakaan, sillä epäilty tekijä on jo vainaja.

Mistä teosta? Kuka epäilee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2022 ja naisviha elää ja voi hyvin. Irvokas vanha setä (tykkäsin lapsena todella paljon Uuno-elokuvista ja jo tuolloin koin Speden hahmon vastenmielisenä hipelöijänä) on jumala, jonka teoista ei saisi puhua.

Muistakaahan kaikki, että nämäkin naiset ovat jonkun tyttäriä, äitejä, siskoja, tätejä tai ystäviä. Jokaisen lähipiiristä löytyy nainen, johon on kajottu tai tullaan kajoamaan jollain tapaa. Sen sijaan, että vihaatte näin kovasti uhreja, niin pitäisikö kokeilla empatiaa?

Onneksi nykypäivän nuorilla naisilla on aivot. Vielä on olemassa toivoa siitä, että naisviha - varsinkin naisten harjoittama - laantuu ja naiset ja naisoletetut osaavat olla aidosti toisiensa puolella. Ei vastaan.

Sillä välin höpeän kaikkien niiden naisten puolelta, jotka kohtelevat toisiaan tällä tapaa. Tiedät kyllä, jos tarkoitan juuri SINUA.

Naisten puolella aina,  muttei vilppiä harjoittaen.  Voi sanoa että tunsin,  että nn halusi tehdä niin ja niin,  mutta ei pidä käyttää rikostermistöä skandaalin omaisesti, varsinkin kun on ollut aikaa rauhoittua eikä tekijä ole sanomassa mitään.

Jos nainen kertoo kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä/väkivallasta tai muusta rajojen ylittämisestä ja sinä sanelee ehtoja siihen, miten asiasta saa puhua, niin et ole ”naisten puolella aina”. Tapasi kontrolloida kertomusta (tositarinaa) on naisvihaa, tykkäisit siitä tai et.

Vetää todella surulliseksi tämä keskustelu. Miten ihmiset voivatkin olla toisilleen näin julmia ja ymmärtämättömiä. Spede ei voi enää puolustaa itseään, mutta se ei tee hänen tekojaan tekemättömäksi. Miksi edes pitäisi tehdä?

Ymmärrän kyllä, että tällainen aihe pelottaa ja tulee lähelle, kun tekijä on oma kotimainen hassunhauska Spede. Pelon taustalla on ajatus, että itsekin voisi olla uhri. Tässä keskustelussa tämä pelko kanavoidaan syyllistämiseen ja vihaan sen sijaan, että näitä uhreja kuunneltaisiin ja kohdattaisiin empatialla ja uskolla.

Koko tämä kansakunta tarvitsisi terapiaa ja tunnekasvatusta ihan uudenlaisissa sfääreissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

En tunne 1980-luvun lainsäädäntöä niin tarkkaan, että osaisin tähän satavarmaa vastausta antaa. Käsittääkseni silloin tuomittiin vastaavan kaltaisista rikoksista esimerkiksi rikosnimikkeellä pahoinpitely.

Suutelu on siis pahoinpitely?

AI nyt tajuan, se munille potkaisu? Totta, tuo hullu nainen on väkivaltarikollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

Ei tästä teosta ketään olla tuomitsemassakaan, sillä epäilty tekijä on jo vainaja.

Mistä teosta? Kuka epäilee?

Olof Palmen henkirikoksesta. Stasi ja KGB epäilee.

Hullu ukko ei käyttänyt eläessään maskia, nyt mummoni makaa teho-osastolla hänen takiaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2022 ja naisviha elää ja voi hyvin. Irvokas vanha setä (tykkäsin lapsena todella paljon Uuno-elokuvista ja jo tuolloin koin Speden hahmon vastenmielisenä hipelöijänä) on jumala, jonka teoista ei saisi puhua.

Muistakaahan kaikki, että nämäkin naiset ovat jonkun tyttäriä, äitejä, siskoja, tätejä tai ystäviä. Jokaisen lähipiiristä löytyy nainen, johon on kajottu tai tullaan kajoamaan jollain tapaa. Sen sijaan, että vihaatte näin kovasti uhreja, niin pitäisikö kokeilla empatiaa?

Onneksi nykypäivän nuorilla naisilla on aivot. Vielä on olemassa toivoa siitä, että naisviha - varsinkin naisten harjoittama - laantuu ja naiset ja naisoletetut osaavat olla aidosti toisiensa puolella. Ei vastaan.

Sillä välin höpeän kaikkien niiden naisten puolelta, jotka kohtelevat toisiaan tällä tapaa. Tiedät kyllä, jos tarkoitan juuri SINUA.

Naisten puolella aina,  muttei vilppiä harjoittaen.  Voi sanoa että tunsin,  että nn halusi tehdä niin ja niin,  mutta ei pidä käyttää rikostermistöä skandaalin omaisesti, varsinkin kun on ollut aikaa rauhoittua eikä tekijä ole sanomassa mitään.

Jos nainen kertoo kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä/väkivallasta tai muusta rajojen ylittämisestä ja sinä sanelee ehtoja siihen, miten asiasta saa puhua, niin et ole ”naisten puolella aina”. Tapasi kontrolloida kertomusta (tositarinaa) on naisvihaa, tykkäisit siitä tai et.

Vetää todella surulliseksi tämä keskustelu. Miten ihmiset voivatkin olla toisilleen näin julmia ja ymmärtämättömiä. Spede ei voi enää puolustaa itseään, mutta se ei tee hänen tekojaan tekemättömäksi. Miksi edes pitäisi tehdä?

Ymmärrän kyllä, että tällainen aihe pelottaa ja tulee lähelle, kun tekijä on oma kotimainen hassunhauska Spede. Pelon taustalla on ajatus, että itsekin voisi olla uhri. Tässä keskustelussa tämä pelko kanavoidaan syyllistämiseen ja vihaan sen sijaan, että näitä uhreja kuunneltaisiin ja kohdattaisiin empatialla ja uskolla.

Koko tämä kansakunta tarvitsisi terapiaa ja tunnekasvatusta ihan uudenlaisissa sfääreissä.

Mistä häirinnästä?

Tuossa tarinassa ainoa uhri on Spede, väkivaltarikollinen potki häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Yhden ja saman asian voi tulkita eri tavoin. Meillä ei nyt ole muuta kuin kyseisen kirjan kirjoittajan oma henkilökohtainen tulkinta hänelle tapahtuneesta asiasta.

Kukaan meistä ei voi kertoa mitä lakitermiä tulee tapahtumasta käyttää, koska emme olleet paikalla. Meillä on ainoastaan naisen kuvaus miehen tekemisistä. Hän ei myöskään ole lainoppinut, vaan sanankäyttö on maallikolle ominaista.

Koska tilanne on tämä, lienee turhaa edes miettiä mahdollista "oikeaa" lakitermiä. Sen takia kannattaa keskittyä asianomaisen tunnetilan omaan kuvaukseen.

Lähtökohta on se, että hän ei edes ole väittänyt tulleensa rskatuksi. Tuolle "melkein" -tilanteelle, joka ei eskaloitunut asianosaisen toimenpiteiden johdosta, voi kukin itse asettaa oman määritelmänsä, sellaisen palstalle sopivan, kun ei olla nyt siellä oikeussalissa.

Turhaa hiusten halkomista jankata samasta asiasta, mistä ei päästä oikeiden lakimiesten päätöstä koskaan kuulemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

Ei tästä teosta ketään olla tuomitsemassakaan, sillä epäilty tekijä on jo vainaja.

Mistä teosta? Kuka epäilee?

Olof Palmen henkirikoksesta. Stasi ja KGB epäilee.

Epäilee Airistoa? Mielenkiintoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Yhden ja saman asian voi tulkita eri tavoin. Meillä ei nyt ole muuta kuin kyseisen kirjan kirjoittajan oma henkilökohtainen tulkinta hänelle tapahtuneesta asiasta.

Kukaan meistä ei voi kertoa mitä lakitermiä tulee tapahtumasta käyttää, koska emme olleet paikalla. Meillä on ainoastaan naisen kuvaus miehen tekemisistä. Hän ei myöskään ole lainoppinut, vaan sanankäyttö on maallikolle ominaista.

Koska tilanne on tämä, lienee turhaa edes miettiä mahdollista "oikeaa" lakitermiä. Sen takia kannattaa keskittyä asianomaisen tunnetilan omaan kuvaukseen.

Lähtökohta on se, että hän ei edes ole väittänyt tulleensa rskatuksi. Tuolle "melkein" -tilanteelle, joka ei eskaloitunut asianosaisen toimenpiteiden johdosta, voi kukin itse asettaa oman määritelmänsä, sellaisen palstalle sopivan, kun ei olla nyt siellä oikeussalissa.

Turhaa hiusten halkomista jankata samasta asiasta, mistä ei päästä oikeiden lakimiesten päätöstä koskaan kuulemaan.

Jos tarinan (joka se on koska ketään ei ole tuomittu mistään) pilkkoo osiin niin:

1. mies suuteli naista. EI laitonta

2. nainen käytti väkivaltaa miestä kohtaan. Laitonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis onko nämä kommentit täällä oikeasti naisten kirjoittamia????!!!! "Vainajasta ei saa puhua pahaa"??????? Kertokaapas sitten viisaat, mihin se raja vedetään? Jos kerran ahdisteluista, kiinni käymisistä ja jopa raiskausyrityksistä ei saa puhua kun vainajaa sellainen niin kovasti loukkaa, niin mitenkäs esim.pedofiliaan syyllistyneet? Saako heidän tekojaan tuoda julki kuoleman jälkeen? Entä murhaajan tekoset, saako niistä puhua jos on tietoa tapauksesta? Tai vielä parempaa, kansanmurhan ja holokaustin aiheuttaja, saako hänen piiloon jääneitä tekojaan tuoda julkisuuteen?

Vähän valoja päälle ihmiset. Se, että joku on KUOLLUT ei tarkoita sitä, että hän olisi jotenkin pyhä ja pahoista teoistaan vapautunut. Kyllä istuu tässä maassa (ja varmaan monessa muussakin) tiukassa se ajatismaailma, että seksuaalisen häirinnän tai raiskauksen uhri on itse syyllinen. Ei ole. Tekijä on.

Rajan voi vetää tähän hetkeen. Se mitä tapahtuu nyt.  Vanhoja asioita käytetään tässä vain varoittavina  esimerkkeinä.  Eikö eilen tai tänään sattunut mitään, vai onko oikeuskäsittelyt kesken?  Nimien esiintuomiseen en ole perehtynyt, mutta juristi neuvoo.  Häirintä pyyhitään pois päiväjärjestyksestä nyt. 

Ihanan naiivi ajatusmaailma. Jos r**iskaus siis tapahtui eilen, niin siitä ei tarvitse enää puhua?

Jos tyttäresi kertoisi sinulle, että naapurin edesmennyt setä ”vähän leikki tytöllä” 15 vuotta sitten kolmen vuoden ajan, niin sanoisitko omalle lapsellesi, että ”menneet on menneitä ja sitä tikulla silmään, joka…”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

En tunne 1980-luvun lainsäädäntöä niin tarkkaan, että osaisin tähän satavarmaa vastausta antaa. Käsittääkseni silloin tuomittiin vastaavan kaltaisista rikoksista esimerkiksi rikosnimikkeellä pahoinpitely.

Suutelu on siis pahoinpitely?

AI nyt tajuan, se munille potkaisu? Totta, tuo hullu nainen on väkivaltarikollinen.

Väkisin suuteleminen ja sohvalle itsensä alle sulkeminen siten, ettei toinen pääse tilanteesta pois ovat henkilön fyysistä itsemääräämisoikeutta rajoittavia tekoja. Kyseisen kaltaisista teoista on toisinaan tuomittu rikosnimikkeellä pahoinpitely. Pahoinpitely on hyvin laaja käsite, se ei tarkoita pelkästään lyömistä ja potkimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

En tunne 1980-luvun lainsäädäntöä niin tarkkaan, että osaisin tähän satavarmaa vastausta antaa. Käsittääkseni silloin tuomittiin vastaavan kaltaisista rikoksista esimerkiksi rikosnimikkeellä pahoinpitely.

Suutelu on siis pahoinpitely?

AI nyt tajuan, se munille potkaisu? Totta, tuo hullu nainen on väkivaltarikollinen.

Väkisin suuteleminen ja sohvalle itsensä alle sulkeminen siten, ettei toinen pääse tilanteesta pois ovat henkilön fyysistä itsemääräämisoikeutta rajoittavia tekoja. Kyseisen kaltaisista teoista on toisinaan tuomittu rikosnimikkeellä pahoinpitely. Pahoinpitely on hyvin laaja käsite, se ei tarkoita pelkästään lyömistä ja potkimista.

Ei ole todistettavasti tapahtunut mitään väkisin suutelua tai muuta rikollista.

Ainoa rikokseen viittaava teko on Airiston käyttämä väkivalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Airisto puhuu totta, niin sehän todistaa ainoastaan sen, että Spede yritti suudella häntä väkisin. Se on väärin enkä millään tavalla tuota tekoa tahdo puolustella, mutta ei se silti mikään raiskaus tai edes raiskauksen yritys vielä ole. Se, että Spede olisi seuraavaksi edennyt tilanteessa raiskauksen yritykseen, oli ainoastaan Airiston subjektiivinen arvio. Spede oli ällöttävä limanuljaska, mutta raiskauksesta häntä ei ole kenenkään kohdalla tuomittu eikä käsittääkseni kukaan edes väitä joutuneensa Speden raiskaamaksi. Joten vaikka Spede kuinka vastenmielinen noissa teoissaan olikin, on täysin liioiteltua luonnehtia häntä raiskaajaksi tai edes raiskauksen yrittäjäksi, kun käsittääkseni yksikään teko ei siihen pisteeseen asti edennyt. Spede oli kuvottava väkisinsuutelija, mutta ei sen enempää.

Ai että jos mies kaataa sut ähisten koko voimallaan alleen sohvalle ja työntää väkisin kieltään suuhusi, niin se ei ole raiskauksen yritys? Milloin se muuttuu raiskauksen yritykseksi?

Airistohan sanoi itsekin, että ellei olisi potkaissut Spedeä niin tilanne olisi edennyt raiskauksen yritykseksi. Eli hän siis sanoo toisin sanoen itsekin, ettei tilanne edennyt siihen pisteeseen asti, että se olisi raiskauksen yritys. Spede ei tilanteessa yrittänyt yhtyä Airistoon eikä kosketella Airiston erogeenisia alueita (ainakaan Airisto ei mistään tällaisesta maininnut), joten juridisesti kyseessä ei ollut raiskauksen yritys. Tilanne olisi saattanut edetä raiskauksen yritykseksi tai olla etenemättä, mutta tuollaisenaan tilanne oli vain päällä makaaminen ja väkisinsuutelu, joka ei siis täytä raiskauksen yrityksen kriteereitä.

Keksitkö tuon päästäsi? Raiskauksen yritys on määritelmällisesti tilanne, jossa on vaara raiskauksen toteutumisesta. En minä tiedä mihin se vedetään, mutta päällä makaaminen ähisten ja kielen työntäminen väkisin suuhun tuntuisi minusta kyllä aika lailla tilanteelta, jossa on raiskauksen vaaran tuntua. Toki hyvä, jos Airistosta tilanne ei ole ollut niin uhkaava.

En keksinyt päästäni vaan ihan lainsäädännöstä tuon tarkistin. Se kuitenkin on asiassa puolueettomampi taho arvioimaan että mikä on raiskauksen yritys ja mikä ei kuin jonkun yksittäisen palstakirjoittelijan subjektiivinen näkemys. Sitäpaitsi määritelmäsi on väärä, pelkkä vaara raiskauksen tapahtumisesta ei ole raiskauksen yritys vaan kyseinen teko vaatii nimensä mukaan jonkinlaista yritystä raiskaukseen. Koska tilanne ei pidemmälle edennyt, on pelkkää spekulaatiota mitä olisi voinut seuraavaksi tapahtua.

Kyllä se suutelu vastoin tahtoa nyt vaan on siellä rikoslaissa määritelty seksuaaliseksi ahdisteluksi. Ja raiskauksen yritys on nimenomaan tilanne, jossa on raiskauksen vaara. Vai luuletko että lainsäädäntöön olisi kirjattu , että raiskauksen yritys on tilanne, jossa yritetään raiskata 😂😂😂.

Ensimmäinen lauseesi on aivan totta, tuota asiaa en ole kiistänytkään. Mikäli Airiston kertomus on totta, Spede on syyllistynyt tilanteessa seksuaaliseen ahdisteluun. Raiskauksen vaarahan on jo siinäkin, jos naishenkilö kävelee yksin pimeällä humalassa tai siinä jos istuu iltaa raiskauksiin taipuvaisen henkilön kanssa, joten tuo pelkkä vaara on jo sinällään melko subjektiivinen käsite. Raiskauksen yritykseen kuitenkin vaaditaan, että syytetty henkilö selkeästi yrittää suorittaa raiskauksen kriteerit täyttävän teon. Väkisin suutelu ei noita kriteerejä vielä täytä, vaan se on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys. Ketään ei tuomita sillä perusteella, mitä seuraavaksi olisi voinut tapahtua. Tilanne olisi voinut edetä raiskauksen yritykseksi tai jopa raiskaukseksi, mutta ei kuitenkaan edennyt.

Ihan turhaan saivartelet siellä. Jo sohvalle alleen painaminen ja väkisin suuteleminen on itsessään todella ahdistavaa, ja antaa naiselle ihan varmasti aiheen olettaa, että tässä ollaan etenemässä siihen tiettyyn suuntaan. On Lenitakin varmaan kieltänyt, mutta koska joutui potkaisemaan, puolustautumaan ja taistelemaan itsensä pois alta, on kyseessä ollut taatusti tarkoitus muutakin kuin vain söpösti suuteloida. Naurettavaa tämä "jos ei raiskausta tapahtunut, ei se siis ollut sellaisen yrityskään" Joten älä viitsi. -eri

Varmasti on ahdistavaa, mutta silti kyseessä on juridisesti seksuaalinen ahdistelu, ei raiskauksen yritys.

Ahdistelu on rikoslain määrittelyn mukaan koskettelua. Alleen kaataminen, päällä ähiseminen ja kieli suussa on raiskauksen yritys.

Plus Airisto itsekin on kertonut joutuneensa kahdesti raiskausyrityksen kohteeksi ja spedestä sanoi, että puuskutuksensa teki selväksi, että tilanne etenisi raiskaukseksi” - ei ”raiskauksen yritykseksi”.

Mutta kun ei edennyt. Jos Airiston subjektiivinen näkemys ja tulkinta tilanteessa olisi ollut, että se tulisi etenemään paloittelumurhaksi, ei kyseessä silti olisi murhan yritys. Siitä tuomitaan mitä on tapahtunut, ei siitä mitä olisi ehkä voinut tapahtua.

Minusta tuntuu, että olet ennenkin osallistunut vastaaviin keskusteluihin täällä. Saivarteleva, yksityiskohtiin, kuten sanamuotoihin, tarttuva ja inttävä tyylisi on tutunoloinen. Siinä on piirteitä neuroepätyypilliselle henkilölle ominaisesta viestinnästä. Haluat selvittää "objektiivisen totuuden", vaadit todisteita ja rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä, jotta jostain asiasta voitaisiin puhua.

Hyvin suuri osa ihmisen toiminnasta menee "harmaalle alueelle". On käytöstä, joka on väärin mutta joka ei täytä rikoksen tuntomerkkejä. Ei tässä olla ketään oikeuteen viemässä, vaan puhutaan yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta: vallankäytöstä viihdebisneksessä. Keskustelun tavoite on muuttaa alan käytäntöjä niin, että uhrit ja kollegat uskaltaisivat puuttua väärinkäytöksiin.

Niin olenkin osallistunut, mitäpä tuota kiistämään. En kiistä, etteikö Airiston jutut voisi aivan hyvin olla totta. En kiistä sitä, etteikö Speden teko olisi tässä tapauksessa tuomittava ja sekä yleisen moraalin että rikoslain silmissä väärin. Mutta kuitenkin kun ihmistä jostain rikoslakiin kuuluvasta asiasta syytellään, pitäisi muistaa, ettei rikosnimike muodostu siltä pohjalta, mitä keskustelupalstoilla asioista vouhkaavat ihmiset asiasta ovat mieltä, vaan sillä perusteella, minkä rikoksen juridiset kriteerit täyttyvät. On hyvä, että asia herättää keskustelua, mutta väärillä rikosnimikkeillä teoista puhuminen ei auta millään tavalla asiaa, kun niistä voisi puhua oikeillakin. Mikäli Spede olisi elossa ja rikos olisi tapahtunut sen verran vasta ettei olisi mennyt vanhaksi ja Airisto tekisi asiasta rikosilmoituksen, nostaisi syyttäjä syytteen seksuaalisesta ahdistelusta, ei raiskauksen yrityksestä. Tämä ei ole mielipideasia vaan rikosten tunnusmerkkien täyttymiseen pohjautuva fakta. Vaikka olisitte asiasta mitä mieltä niin asiassa ratkaisisi syyttäjän objektiivinen näkemys rikosnimikkeestä, ei nettipalstakeskustelijoiden mielipiteet.

Spede on kuollut, joten ei ole minkäänlaista riskiä siitä, että hän joutuisi väärin tuomituksi. Siihen nähden aihe herättää ihmeen vahvoja tunteita. Tuntuu uskomattomalta, että kuolleen miehen kunnia nostetaan elävien naisten oikeuden puhua elämässään tapahtuneista asioista edelle. Jos joutuisin tänään rikoksen uhriksi ja tekijä kuolisi ennen kuin ehtisin tehdä rikosilmoitusta, pitäisikö minun vain vaieta asiasta loppuiäkseni?

Ei ole kyse siitä että pitäisi vaieta, vaan siitä että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. Mikäli Airiston kertomat asiat pitävät paikkaansa, on Spede syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun. Kyseinen teko on rikos. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin raiskaus tai raiskauksen yritys. Vähän sama asia kuin jos Spede olisi varastanut lähikaupasta nakkipaketin (rikoslain mukaan näpistys) ja häntä syytettäisiin törkeästä ryöstöstä eli rikoksesta, jonka juridiset tunnusmerkit eivät täyty.

Sinä se vaan jaksat. Eiköhän tuo ole ihan selvä juttu mitä kerrotussa tarinassa oli tapahtumassa ja olisi tapahtunut ilman vastarintaa?

Vai kuulostaako järkeenkäyvältä, että mies kaataa naisen alleen sohvalle, estää huutamisen työntämällä kielen suuhun ja alkaa kopeloida ilman pienintäkään aietta väkisinmakuuseen tai laukeamiseen jollain muulla tavalla? Eli siis nuolee aikansa, puristaa rinnoista, kourii alapäätä ja erektion ollessa huipussaan, nousee pois, kiittää, oikaisee kravattiaan ja menee kaatamaan lisää kahvia...  eri

Ei todennäköiseltä, mutta ei teoriassa eikä käytännössä mahdottomaltakaan. Rikosnimike kuitenkin muodostetaan sen mukaan, mitä todellisuudessa tapahtui eikä sen mukaan, mitä olisi todennäköisesti voinut tapahtua seuraavaksi mutta ei tapahtunut.

Meillä ei ole väliä, vaan sillä miten Aikristos asian käsitti ja miltä hänestä tuntui. 

Lakitermit ei paljon lohduta, kun päälle käydään. Tunne on sama vaikka analysoitaisiin alfasta omegaan ja takaisin.

Auttaako se sitten siihen tunteeseen jotenkin, että tapahtunutta kutsuu eri rikostermillä kuin mikä se oikeasti oli?

Sen tietää vain asianomainen. Jos tunne on tuo, niin sen mukaan ilmaisukin. Pääasiahan on siis, että on loukattu kehorauhaa, käytetään asiasta sitten mitä lakitermiä hyvänsä. Loukkaamisen asteen tietää vain uhri. Ja hänen sanomisistaan täällä keskustellaan. lakitermit on turhia, koska asiaa ei olle käsittelemässä oikeudessa. On vain elämäkertakirja, jossa kerrotaan oman elämän tapahtumista. Siihen kuuluu myös taitelijan ilmaisuvapaus.

Ei ilmaisuvapauden nimissäkään voida käyttää teosta eri termiä kuin mitä se on oikeasti ollut, silloin se on ainoastaan valehtelua. En minäkään voi ilmaisuvapauteen vedoten väittää maitoa leiväksi. Tai no käytännössä voisin, mutta silloin olisin valehtelija.

Mitä tilanteessa siis tapahtui, jos kyse ei mielestäsi ollut raiskauksen yrityksestä?

Nykyisen lainsäädännön mukaan seksuaalinen ahdistelu

Ei tekoja tuomita takautuvasti, vaan sen aikaisen lainsäädännön mukaan.

Ei tästä teosta ketään olla tuomitsemassakaan, sillä epäilty tekijä on jo vainaja.

Mistä teosta? Kuka epäilee?

Olof Palmen henkirikoksesta. Stasi ja KGB epäilee.

Epäilee Airistoa? Mielenkiintoista.

Ainakin siten minä itse tuon asian tulkitsin. Tulkinnan- ja mielipiteenvaraisiahan tässä ketjussa tuntuu kaikki kiistämättömät faktatkin olevan.

Koittakaa jo ymmärtää, että kielen tunkeminen kurkkuun ei ole suutelua! Se on väkivallanteko.

Mulla oli ystävä, joka luuli että sen eka kerta oli raiskauksessa tapahtunut tunkeutuminen ruumiinaukkoon. Ei, se ei ole eka seksikerta vaan yksi väkivallan kohteeksi joutumisen hetki.