Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhemmat jotka lupailevat antavansa kaikkea, mutta eivät annakaan
12.03.2022 |
Jatkuvasti puhutaan kuinka he voisivat lahjoittaa lapsille sitä sun tätä, mutta eivät koskaan anna mitään muuta kuin jotain ihan täysin turhaa. Puhuvat että voisivat antaa lapselle esim polkupyörän, mutta sitten kun siitä tulee puhetta, niin eivät kuitenkaan ole aikeissakaan antaa. Ovat myös puhuneet että voisivat antaa ennakkoperintöä tietyn summan joka vuosi meille, mutta mitään ei ole koskaan saatu. Ja korostan että mitään ei olla pyydetty, paitsi tuosta polkupyörästä oli puhetta, kun itse ehdottivat sitä, mutta sitten se jotenkin jännästi unohtui.. Voisiko joku kertoa mikä idea tällaisessa ”lahjomisessa” on??
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Ap: miksi olet hankkinut lapsia jos sulla itelläs ei ole varaa elättää heitä?
Ennakkoperinnön vaatiminen vanhemmiltasi on todella törkeää käytöstä.
Opettele vinkuiita budjetoimaan ja ennakoimaan ja tulemaan toimeen omillasi. Eli: kasvata omia tulojasi tai lopeta väninä. Sun vanhemmat eivät ole velvollisia auttamaan sua taloudellisesti. Ite olet oman soppasi keittänyt.
No mutta, miksi sinä näin kauniina kevät päivänä muuntelet totuutta?
Onko sinulla lukihäiriö? VAi tahallasiko provoat?
-ohis-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairasta käytöstähän tuo on. Itse varmaan sanoisin, että ei tartte kuule hankkia, kun ette aiempiakaan lupauksia ole pitäneet. Aikuisena saa päättää minkälaisten ihmisten kanssa viettää aikaa, sukulaisuus ei ole mikään syy nähdä vain velvollisuudentunteesta
Anoppi kysyi jouluna pidänkö taiteesta, kun sanoin pitäväni niin veti tauluun. Ensi viikolla synttärit ja kysyi pidänkö ruuanlaitosta. Pelottaa jo valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi kysyi jouluna pidänkö taiteesta, kun sanoin pitäväni niin veti tauluun. Ensi viikolla synttärit ja kysyi pidänkö ruuanlaitosta. Pelottaa jo valmiiksi.
Meillä anoppi teki itse ”taulun”.
Isovanhemmat ovat jo menetetty tapaus tässä ap:n tapauksessa. Ei ne muutu ikäihmiset miksikään.
Helpota elämääsi siten, että vietät aikaa ihmisten kanssa, jotka tuntuu hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo isovanhemmat elää ihan omassa todellisuudessa. Meilläkin jutut on aina tasoa "suunnittelin et hankitaan paljua ja saunaa ja leikkimökkiä lapsillle ja porukalla vietetään sitte aikaa" yms. Kiva ajatus, mutta todellisuudessa yhdessäoloaika menee isovanhemman kännykällä selailuun ja mitkään kivat yhteiset jutut ei ikinä toteudu. Mutta kaipa ne isot suunnitelmat on heille ele välittämisestä, harmi ettei paljo lasten tai omaa mieltä lämmitä.
Jos sitä aikuisena osaa antaa lupausten mennä korvvastta sisään ja toisesta ulos, niin lapsen ei ole niin helppo tehdä. Jos lapsen kuullen lupailtaisiin, niin pitäisin todella tiukan puhuttelun lapsen kuullen lupailemisesta, niin ei vain tehdä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ei ne enää mitään opi tai tajua.. Moni vanhus on täysin tunnevammainen. Liekö niitä sodan peruja sitten..
Vierailija kirjoitti:
Olen se lapsi, jolle aina luvattiin. Aina piti saada milloin mitäkin, mutta se päättyi aina samaan lauseeseen "voi kyllähän minä ostaisin, mutta kun on niin pieni tämä eläke". Mummo lupasi viedä esim. sirkukseen ja sitten kun sinne oltiin menossa, jäätiinkin teltan ulkopuolelle kuuntelemaan "kun on niin pieni eläke". Sepä oli hauskaa lapselle!
Turha varmaan mainita, että se eläke riitti kyllä matkusteluun ja muuhun. Hirveä mummo.
Nää on varmaan niitä samoja ihmisiä jotka facekirppuksellä haluavat ostaa esim. 3e paidan. Sitten alkaa vitkuttelu ja vatkuttelu, "sori palkka tuleekin vasta tiistaina" "ei mul olekaan nyt rahaa, kauheen kallis paita" "voitko varata, kysyn ensin koirani mielipiteen".
Jotain tyydytystä kai tuostakin saa, toisen ajan hukkaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen se lapsi, jolle aina luvattiin. Aina piti saada milloin mitäkin, mutta se päättyi aina samaan lauseeseen "voi kyllähän minä ostaisin, mutta kun on niin pieni tämä eläke". Mummo lupasi viedä esim. sirkukseen ja sitten kun sinne oltiin menossa, jäätiinkin teltan ulkopuolelle kuuntelemaan "kun on niin pieni eläke". Sepä oli hauskaa lapselle!
Turha varmaan mainita, että se eläke riitti kyllä matkusteluun ja muuhun. Hirveä mummo.
Nää on varmaan niitä samoja ihmisiä jotka facekirppuksellä haluavat ostaa esim. 3e paidan. Sitten alkaa vitkuttelu ja vatkuttelu, "sori palkka tuleekin vasta tiistaina" "ei mul olekaan nyt rahaa, kauheen kallis paita" "voitko varata, kysyn ensin koirani mielipiteen".
Jotain tyydytystä kai tuostakin saa, toisen ajan hukkaamisesta.
Olen samaa mieltä.
Miksi edes aikoo, kun ei ole millä maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia sanotaan indian givereiksi.
Käännös suomeksi:
Intialainen antaja on halventava amerikkalainen ilmaisu, jota käytetään kuvaamaan henkilöä, joka antaa "lahjan" ja haluaa sen myöhemmin takaisin tai joka odottaa jotain vastaavan arvoista vastineeksi esineestä.
Tuossa viitataan intiaaniin , ei intialaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on tämmönen. Lupailee millon mitäkin katteetonta. Olen jo oppinut olemaan välittämättä puheista, toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos. Parempi, että itse hoitaa asiat, niin tulee hoidetuksi.
Saattaa kuitenkin myöhemmin puhua, miten hän on ostanut pyörän lapselle. Inttämällä inttää muuta perhettä vastaan. Joo, osti, ensimmäisen pyörän apupyörällisen jälkeen, ei kuitenkaan enää siitä seuraavaa kokoa, eikä sitä seuraavaa.
Viimeksi lupasi, että hoitaa lapselle synttärilahjaksi puhelimen. Moneen kertaan kysyin ja varmistin. Kun oston aika tuli, olikin rahat tiukilla ja kauhee kiukuttelu asiasta. Minähän olin tähän osannut jo kokemuksen kautta varautua, ja ostin sitten itse.
Varmaan taas inttää ostaneensa sen puhelimen, joskus parin vuoden päästä, kun on seuraavan puhelimen aika.
Sinun tapaukseesi siis sanoisin, että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Varaudut vain itse hoitamaan kaiken. Jos joskus jotain sattuisivat oikeasti antamaan, sehän on sitten vain iloinen yllätys.
Inhottavaa. Kyllähän sitä aina kuitenkin pienesti toivoo, että jospa kuitenkin pitäisivät mitä lupailevat
Alue: Aihe vapaa
Kun tekee lapsia,ei niitä tehdä isovanhemille.On itse kyettävä kantaa heistä vastuu.Isovanhemmat ovat hommansa tehneet,kun heidän lapset ovat täysi ikäisiä,perustanet omat perhensä. Oikeus isovanhemilla tehdä omilla rahoilla ja omaisuudellaan, ihan mitä haluavat.