Ruoan omavaraisuus. Mitä lannoitteita Suomi pystyy tuottamaan itse?
Mistä muista maista kuin Venäjältä niitä tuodaan? Voitaisiiko ryhtyä syömään enemmän sitä mikä tarvitsee vähemmän lannoitusta? Mitä nämä ravintokasvit ovat?
Kalkkia ainakin saadaan pelloille ja kalkki auttaa kasveja vaikeammin liukoisten aineiden käyttöönotossa maaperästä. Maaperä parempaan kuntoon.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroviljely käyttöön laajalti. Palkokasveja joka peltoon parin vuoden välein sitomaan typpeä.
Tämä. Tosin näin kolmasosa pelloista ei ole tuotantokäytössä vaan levossa - ellei meillä sitten ryhdytä syöttämään apilaa ja herneenversoja ihmisille suoraa pellosta.
Herneenversoja syödään jo. Apilasta osaava elintarviketeollisuutemme kehittelee tiedenaisten ja -miesten tutkimustyön tuloksena maittavaa "nyhtöapilaa" tms. Syön itse kesäisin apilanlehtiä ja -kukkia salaateissa. Hyvän makuisia.
Tuota... kun se idea on nimenomaan se, että satoa ei korjata. Herneen ja apilan juuristo toimii omalla tavallaan, juurinystyihin kertyy typpeä tai juuristo kuohkeuttaa maata, mutta kasvustoa ei ole tarkoitus korjata syötäväksi, vaan se muokataan maahan. Vuoroviljelyssä ei joka vuosi saada satoa, pellon pitää saada levätä.
Mutta moni suomainen on kerännyt kehoonsa "huoltovarmuutta". Helposti pärjäävät jonkin aikaa vähän vähemmälläkin ruualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroviljely käyttöön laajalti. Palkokasveja joka peltoon parin vuoden välein sitomaan typpeä.
Tämä. Tosin näin kolmasosa pelloista ei ole tuotantokäytössä vaan levossa - ellei meillä sitten ryhdytä syöttämään apilaa ja herneenversoja ihmisille suoraa pellosta.
Juureksia, enemmän juureksia. Niissä on hyvä satoisuus.
porkkana: kesäporkkana 30 000 kg/ha
talviporkkana 60 000 kg/ha
lanttu 60 000 kg/ha
punajuuri 45 000 kg/ha
mukulaselleri 25 000 kg /ha
nauris 25 000 kg/ha
Peruna 25000-45000 kg/ha.
Viljoissa jokin 4000 kg/ha on varmaan lähellä keskiarvoa.
Ruista lukuun ottamatta tarvitaan viljakasveilla yli 5 tonnin hehtaarisato, syysvehnällä jopa yli 6 tonnia, ennen kuin viljely on kannattavaa. Öljykasveilla vaaditaan vastaavasti 2 tonnin sato. Satotasot huomioiden kumina on ollut kannattavin viljelykasvi. Kannattavuutta tarkasteltaessa kannattaa vielä kiinnittää huomio kuminan ja erityisesti syysrapsin hyvään esikasviarvoon.
Vierailija kirjoitti:
Keskisarja: Punainen nälkä ja toukokuun kihlaus
”Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä”, kirjoittaa Teemu Keskisarja Aarteen kolumnissaan.
"Ruokapula ja ennennäkemätön maailmanmarkkinahintojen nousu on todennäköistä. Pian yllätymme tästäkin onnettomuudesta. Vaikka se tuli kello kaulassa."
Pikkunen ruoan puute tekee hyvää suomalaisille, totuttu liian hyvään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroviljely käyttöön laajalti. Palkokasveja joka peltoon parin vuoden välein sitomaan typpeä.
Tämä. Tosin näin kolmasosa pelloista ei ole tuotantokäytössä vaan levossa - ellei meillä sitten ryhdytä syöttämään apilaa ja herneenversoja ihmisille suoraa pellosta.
Juureksia, enemmän juureksia. Niissä on hyvä satoisuus.
porkkana: kesäporkkana 30 000 kg/ha
talviporkkana 60 000 kg/ha
lanttu 60 000 kg/ha
punajuuri 45 000 kg/ha
mukulaselleri 25 000 kg /ha
nauris 25 000 kg/ha
Peruna 25000-45000 kg/ha.Viljoissa jokin 4000 kg/ha on varmaan lähellä keskiarvoa.
Ruista lukuun ottamatta tarvitaan viljakasveilla yli 5 tonnin hehtaarisato, syysvehnällä jopa yli 6 tonnia, ennen kuin viljely on kannattavaa. Öljykasveilla vaaditaan vastaavasti 2 tonnin sato. Satotasot huomioiden kumina on ollut kannattavin viljelykasvi. Kannattavuutta tarkasteltaessa kannattaa vielä kiinnittää huomio kuminan ja erityisesti syysrapsin hyvään esikasviarvoon.
Juuresten viljelyssä on myös huomattavasti enemmän työtä, tarvitaan erikoiskoneita - samoilla kylvökoneella asetuksilla ei kylvetä porkkanaa ja vehnää, juuresten nosto tehdään erityislaitteilla ja siilon sijaan tarvitaan isot viileät tilat.
Vierailija kirjoitti:
Kusta ja paskaa
Tätä oikeesti sinne peltoon.
Paska on hyvä lannoite. Tosin kompostoidut tuotteet on turvallisempia tautien leviämisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroviljely käyttöön laajalti. Palkokasveja joka peltoon parin vuoden välein sitomaan typpeä.
Tämä. Tosin näin kolmasosa pelloista ei ole tuotantokäytössä vaan levossa - ellei meillä sitten ryhdytä syöttämään apilaa ja herneenversoja ihmisille suoraa pellosta.
Herneenversoja syödään jo. Apilasta osaava elintarviketeollisuutemme kehittelee tiedenaisten ja -miesten tutkimustyön tuloksena maittavaa "nyhtöapilaa" tms. Syön itse kesäisin apilanlehtiä ja -kukkia salaateissa. Hyvän makuisia.
Tuota... kun se idea on nimenomaan se, että satoa ei korjata. Herneen ja apilan juuristo toimii omalla tavallaan, juurinystyihin kertyy typpeä tai juuristo kuohkeuttaa maata, mutta kasvustoa ei ole tarkoitus korjata syötäväksi, vaan se muokataan maahan. Vuoroviljelyssä ei joka vuosi saada satoa, pellon pitää saada levätä.
Tiedän, mutta apilaa voidaan niittää ja se jatkaa kasvuaan. Herneenversot eivät nouse uudelleen, mutta juuret on keränneet maahan typpeä ja niittokoneen leikkauskorkeus on säädettävissä. Ei korjata satoa maan pintaa myöten, vaan korkeammalta leikaten.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi tuottaa ruokakriisin: "kustannukset tulevat räjähtämään”
Teppo Ovaskainen10.3.2022
Sota Ukrainassa, Euroopan ja monien Afrikan maiden ”vilja-aitassa”, on myös globaali katastrofi. Molemmat osapuolet ovat ruoantuotannon suurvaltoja. Venäjä on jo alkanut rajoittaa myös lannoitevientiään.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/venajan-hyokkays-ukrainaan-voi-t…
Voitaisiinhan ihmisten ulosteet kompostoida lannoiteeksi. Permafarmingia. Ihan älytöntä huuhtoa ne puhtaaseen veteen.
Ei voi käyttää ihmiskakkaa/koirankakkaa tms lannotteena, laki kieltää.
Ei voi käyttää jätevesiä lannoitteena, laki kieltää.
Ei voi kastella viljelyksiä järvi/joki/suovedellä, laki kieltää. Pakko antaa kasvien kuolla helteeseen ja katsoa vierestä.
Ei voi viljellä pellolla mitä haluaa, laki kieltää tai ainakin menetät EU-tuet.
Ei saa käyttää turvetta lannoitteena/kuivikkeena tai energiantuotantoon, kohta ei saa polttaa puitakaan.
Kaikki on rajoitettu ja/tai kielletty mikä edistäisi Suomen hyvinvointia tai olisi kannattavaa täällä. Mutta mitään sellaista ei saa rajoittaa tai kieltää, millä muut maat voivat hyötyä Suomesta jollain tavoin.
Suomen omavaraisuutta myydään ja lahjoitetaan muille maille koko ajan ja uskotellaan, että hätätilan tullen ostammme muualta tarvitsemamme. Uskooko joku oikeasti, että esim viljapulan tullessa ruokitaan eurooppalaisella viljalla ensin suomalaiset ja sitten vasta saksalaiset, italialaiset ja ranskalaiset. En minä ainakaan usko.
Isot herrat neuvottelevat kamsallisomaisuuksien ja suomalaisten tehtaiden myynnnit siten, että ne itse tai oma suku tienaa tai hyötyy kaupasta mahdollisimman paljon, muusta viis.
”Puolet maailman väestöstä saa ruokansa lannoitteiden ansiosta"
Luomuviljely. Sadot ovat ensin aika pieniä mutta muutaman vuoden jälkeen alkavat kasvaa kun pellon viljavuus paranee.
Nyt olisi luomutuotannon iskun paikka.
Vierailija kirjoitti:
Mutta moni suomainen on kerännyt kehoonsa "huoltovarmuutta". Helposti pärjäävät jonkin aikaa vähän vähemmälläkin ruualla.
No todellakin. Ylipainoisille ruokaan rajoitukset. Koronapassin tilalle voisi tulla ylipaino passi. Kaupan kassalla se piipattaisiin ja huutaisi punaista jos lihava ostaa vääriä tuotteita. Osalla suomalaisista on noin 50kg ylipainoa; voisivat olla koko vuoden esim. Ongella onkimiensa kalojen ja kasvattamiensa perunoiden varassa. Eli nämä henkilöt eivät saisi kaupasta ostettua mitään.
Vierailija kirjoitti:
”Puolet maailman väestöstä saa ruokansa lannoitteiden ansiosta"
Pitäisi sanoa että keinolannoitteiden. Tämä on se, mitä 99% ihmisistä ei tajua. Tämä 1900-luvun väestöräjähdys on yksinomaan keinolannoitteiden ansiota. Ilman niitä ei ruokaa pystytä tuottamaan kuin 1800-luvun väestön tarpeisiin.
Juuri näin! Kiitos Teemu Keskisarja, otetaan oppia historiasta jo tänä keväänä.
"Maatalouden alasajautuminen tuhoaa huoltovarmuuden. Valtiovalta välittäköön kaupoille ja tiloille toukokuun kihlauksen. Tarkoitan kansallista takuuhintaa ”kannattamattomien” peltojen, kanaloiden, sikaloiden ja navettojen tuotteista. Jokainen siemen omaan maahan. Siis tilanteessa, jossa kansainväliset toimitussopimukset ovat korkeintaan Mäntän tehtaan hyvän vessapaperin arvoisia."
Keskisarja: Punainen nälkä ja toukokuun kihlaus
”Vuonna 2022 sota tuli yllätyksenä suomalaisille ja muillekin. Edellinen jymy-yllätys oli tauti. Paholaisen käsikirjoituksen kolmas sivu on helppo arvata: nälkä”, kirjoittaa Teemu Keskisarja Aarteen kolumnissaan.
https://www.aarrelehti.fi/kolumnit/artikkeli-1.1828761