Ruoan omavaraisuus. Mitä lannoitteita Suomi pystyy tuottamaan itse?
Mistä muista maista kuin Venäjältä niitä tuodaan? Voitaisiiko ryhtyä syömään enemmän sitä mikä tarvitsee vähemmän lannoitusta? Mitä nämä ravintokasvit ovat?
Kalkkia ainakin saadaan pelloille ja kalkki auttaa kasveja vaikeammin liukoisten aineiden käyttöönotossa maaperästä. Maaperä parempaan kuntoon.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläinten ulosteissa on vain niitä ravinteita, joita niiden ruoassa on ollut. Jos kaliumista on puutetta rehussa, ei sitä ole ulosteissakaan.
Suomi käytännössä antoi ilmaiseksi norjalaisille miljardien arvoiset lannoitevarat.
Mikäs tää nyt on, siis toi norjajuttu?
https://yle.fi/uutiset/3-5787950
Olen itse käynyt typpitehtaalla Oulussa silloin, kun sen omisti suomalaiset, joten se raaka-aine tuli suoraan ilmasta eikä tarvinnut tuoda ulkomailta.
Kaikkia lannotteita pystytään tuottamaan Suomessa, mutta hinta voi olla huikea ja määrät vähäisiä.
Luetellaanpas nyt mitä kaikkia yrityksiä on myyty ulkomaalaisomistukseen. Että jos nämä yritykset olisivat vielä Suomessa suomalaisten/Suomen omistuksessa, niin ei olisi hätäpäivää.
Paskaa syntyy joka päivä. Sitähän pelloille on ennenkin ajettu.
Vierailija kirjoitti:
Apulanta? Mistä se tuli?
Heinolasta kai? Pitäiskohän ne levittää pellolle?
Eikö lannoitteita tehdä muualla kuin venäjällä? Vaikka hinta olisi korkeampi, nyt on aika ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö lannoitteita tehdä muualla kuin venäjällä? Vaikka hinta olisi korkeampi, nyt on aika ostaa.
Tehdään, mutta raaka-aineet tulee pääosin Venäjältä. Tehtaasta ei ole hyötyä ilman sitä raaka-ainetta. Suomesa toimiva Yara taisi laittaa juuri tuotannon seis, kun eivät vielä tiedä mistä sitä nyt saisi.
Vierailija kirjoitti:
Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi tuottaa ruokakriisin: "kustannukset tulevat räjähtämään”
Teppo Ovaskainen10.3.2022
Sota Ukrainassa, Euroopan ja monien Afrikan maiden ”vilja-aitassa”, on myös globaali katastrofi. Molemmat osapuolet ovat ruoantuotannon suurvaltoja. Venäjä on jo alkanut rajoittaa myös lannoitevientiään.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/venajan-hyokkays-ukrainaan-voi-t…
Venäjä pyrkii käyttämään nälkää aseena
Putin yrittää horjuttaa lännen yhtenäisyyttä ajamalla pakolaisvirrat uudelleen liikkeelle.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1833274
Vierailija kirjoitti:
Paska on hyvä lannoite. Tosin kompostoidut tuotteet on turvallisempia tautien leviämisen kannalta.
Kai makkilannan (eli huussijätteen) käsittely- ja sekoitusohjeet nyt on aika monen yleistietoa. Kaikissa vanhemmissa viljelyoppaissa nämä on.
Mut oikeasti hevosenlannan polttaminen (ellei ole lukijalle tuttu termi, sen annetaan siis vaan vähän ikääntyä, ei sytytetä tuleen) on helpompaa ja materiaalia on paljon. Hevonkakkavuoret on olleet ongelmana jo vuosia, siitä on on ollut tiedotusvälineissä paljon juttua.
Ne nyt eka käyttöön.
Ja toki, kansallisessa huoltovarmuudessa on siemenviljan ja lannoitteiden varastointivelvolliset tahot. Ne varat käyttöön ekalle kaudelle, niin on aikaa laittaa tuotantoa käyntiin.
Lannoitepula oli nähtävissä jo pari vuotta sitten. Turha luulla, ettei työkseen niitä seuraavat olisi huomanneet, ja tehneet asioita. Näistä ei vaan uutisoida, eikä kuulukaan. Opsec, juu nou.
Bolsonaro ei peitellyt syytä Moskovan mielistelyyn. Hänen mukaansa Venäjän ärsyttämisestä voisi tulla ongelmia, koska Brasilian maatalous on riippuvainen Venäjältä tuotavista lannoitteista. https://yle.fi/uutiset/3-12337982
Biolanin kompostoiva huussi pihanowrälle ja avot alkaa ravitsevaa maanparannusainetta syntyä.
Pissa talteen ja imeytys biohiileen.
Pelloille paju kasvamaan ja siitä biohiiltä.
Pelloilla tuotetaan suora kasvisravinto ihmiselle, niin pajukot saa tilaa ja kestämätön ja tuonnista (polttoaine, lannoitteet, soijarehu) riippuvainen lihantuotanto seis.
Nyt on aika aloittaa uusi suhtautuminen ruuantuotantoon. Jos ruuantuotanto ei ole omavaraista niin silloin se ei ole kestävää nykytilanteessa. Lihantuotanto vaatii järkyttäviä polttoainemääriä, paljon pinta-alaa, lannoitteita ja rehuja ulkomailta. Se ei siit toimi enää. Siinä sivussa ilmasto kiittää ja maailma pelastuu lapsillemme.
Harmi vaan, että maanviljelijät ja karjatalous itse vastustaa kehitystä ja jarruttaa kaikin keinoin. Siksi kyykkäämme, ruoka loppuu ja armeija kyykkää, kun valtion rahat menee rintaman sijaan hyötysuhteeltaan lähes nollaarvoiselle lihantyotannolle. Naudan ravintoarvo on 10% siihen työnnetyistä resursseista. 90% haihtuu ilmaan.
Vierailija kirjoitti:
Biolanin kompostoiva huussi pihanowrälle ja avot alkaa ravitsevaa maanparannusainetta syntyä.
Pissa talteen ja imeytys biohiileen.
Pelloille paju kasvamaan ja siitä biohiiltä.
Pelloilla tuotetaan suora kasvisravinto ihmiselle, niin pajukot saa tilaa ja kestämätön ja tuonnista (polttoaine, lannoitteet, soijarehu) riippuvainen lihantuotanto seis.
Nyt on aika aloittaa uusi suhtautuminen ruuantuotantoon. Jos ruuantuotanto ei ole omavaraista niin silloin se ei ole kestävää nykytilanteessa. Lihantuotanto vaatii järkyttäviä polttoainemääriä, paljon pinta-alaa, lannoitteita ja rehuja ulkomailta. Se ei siit toimi enää. Siinä sivussa ilmasto kiittää ja maailma pelastuu lapsillemme.
Harmi vaan, että maanviljelijät ja karjatalous itse vastustaa kehitystä ja jarruttaa kaikin keinoin. Siksi kyykkäämme, ruoka loppuu ja armeija kyykkää, kun valtion rahat menee rintaman sijaan hyötysuhteeltaan lähes nollaarvoiselle lihantyotannolle. Naudan ravintoarvo on 10% siihen työnnetyistä resursseista. 90% haihtuu ilmaan.
Muistuttaa muuten tosiaan teollistumisen alkuvaiheen ongelmia, kun kutomakoneet tuli ja kutojat jäi työttömiksi. Silti kehitys ei stopannut vaan muutos tuli väkisin. Nyt kutojien tilalla maanviljelijät ja heitä ennen muutoksen kouriin on joutunut lukuisa määrä muiden alojen työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Poltat koivuhalkoja, otat tuhkat talteen, sekoitat ne isoon vesimäärään ja ruiskutat peltoon. Siinä kätevä oma lannoite, jossa liki kaikki alkuaineet.
Ei kuitenkaan typpeä, joka on tärkein ravinne.
Tuhka myös alentaa pH-arvoa, sopiimonille kasveille, mutta ei kaikille.
Puutuhka sisältää myös merkittävän määrän kadmiumia.
Vierailija kirjoitti:
Eri elukoitten paskaa: kanankakka, hevosenkakka, lehmänkakka ja hätätilassa tarpeeksi kompostoitu oma kakka.
Mihin luulet lehmän, sian- ja kananpaskan menevän?
Peltoon...
Hevosensonnan kohtalosta en tiedä, mutta en oikeinjaksa uskoa, että merkittävää määrää siitäkään hukataan.
Ihmispaska on vajaakäytetty ravinne, mutta siihen on syynsä: elintarviketurvallisuus.
Toki voimme päättää, että esim. kompostoitu tai biokaasumädätetty puhdistamoliete on turvallista ja antaa mennä vaan.
Osan keinolannoitteista voisi korvata puhdistamolietteellä.
Vierailija kirjoitti:
Biolanin kompostoiva huussi pihanowrälle ja avot alkaa ravitsevaa maanparannusainetta syntyä.
Pissa talteen ja imeytys biohiileen.
Pelloille paju kasvamaan ja siitä biohiiltä.
Pelloilla tuotetaan suora kasvisravinto ihmiselle, niin pajukot saa tilaa ja kestämätön ja tuonnista (polttoaine, lannoitteet, soijarehu) riippuvainen lihantuotanto seis.
Nyt on aika aloittaa uusi suhtautuminen ruuantuotantoon. Jos ruuantuotanto ei ole omavaraista niin silloin se ei ole kestävää nykytilanteessa. Lihantuotanto vaatii järkyttäviä polttoainemääriä, paljon pinta-alaa, lannoitteita ja rehuja ulkomailta. Se ei siit toimi enää. Siinä sivussa ilmasto kiittää ja maailma pelastuu lapsillemme.
Harmi vaan, että maanviljelijät ja karjatalous itse vastustaa kehitystä ja jarruttaa kaikin keinoin. Siksi kyykkäämme, ruoka loppuu ja armeija kyykkää, kun valtion rahat menee rintaman sijaan hyötysuhteeltaan lähes nollaarvoiselle lihantyotannolle. Naudan ravintoarvo on 10% siihen työnnetyistä resursseista. 90% haihtuu ilmaan.
Tämä, kasvatetaan Suomen pelloilla seuraavat 10 vuotta pajua ja sitten poltetaan se, juuret kerätään työttömien avulla pois ja kynnetään ravihevosvetoisella auralla maa ja kylvetään todennäköisesti käsin jyvät peltoon.
Tämä on hyvä idea mutta todennäköisesti työttömät ovat kehityksen jarruna.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poltat koivuhalkoja, otat tuhkat talteen, sekoitat ne isoon vesimäärään ja ruiskutat peltoon. Siinä kätevä oma lannoite, jossa liki kaikki alkuaineet.
Ei kuitenkaan typpeä, joka on tärkein ravinne.
Tuhka myös alentaa pH-arvoa, sopiimonille kasveille, mutta ei kaikille.
Puutuhka sisältää myös merkittävän määrän kadmiumia.
Biohiili pissalla ladattuna, järkevä ja suunniteltu kiertoviljely. Hamppu esim ihan äärimmäisen hyvä maanparantaja, hiilensitoja jne.
Harmi kun maanviljelijät eivät taistele hampun tuotannon puolesta. Cbd huipputuote länsimaalaiselle ahdistuneelle, thc kipujen hoitoon taisteluissa haavoittuneelle. Markkinoita piisaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Biolanin kompostoiva huussi pihanowrälle ja avot alkaa ravitsevaa maanparannusainetta syntyä.
Pissa talteen ja imeytys biohiileen.
Pelloille paju kasvamaan ja siitä biohiiltä.
Pelloilla tuotetaan suora kasvisravinto ihmiselle, niin pajukot saa tilaa ja kestämätön ja tuonnista (polttoaine, lannoitteet, soijarehu) riippuvainen lihantuotanto seis.
Nyt on aika aloittaa uusi suhtautuminen ruuantuotantoon. Jos ruuantuotanto ei ole omavaraista niin silloin se ei ole kestävää nykytilanteessa. Lihantuotanto vaatii järkyttäviä polttoainemääriä, paljon pinta-alaa, lannoitteita ja rehuja ulkomailta. Se ei siit toimi enää. Siinä sivussa ilmasto kiittää ja maailma pelastuu lapsillemme.
Harmi vaan, että maanviljelijät ja karjatalous itse vastustaa kehitystä ja jarruttaa kaikin keinoin. Siksi kyykkäämme, ruoka loppuu ja armeija kyykkää, kun valtion rahat menee rintaman sijaan hyötysuhteeltaan lähes nollaarvoiselle lihantyotannolle. Naudan ravintoarvo on 10% siihen työnnetyistä resursseista. 90% haihtuu ilmaan.
Tämä, kasvatetaan Suomen pelloilla seuraavat 10 vuotta pajua ja sitten poltetaan se, juuret kerätään työttömien avulla pois ja kynnetään ravihevosvetoisella auralla maa ja kylvetään todennäköisesti käsin jyvät peltoon.
Tämä on hyvä idea mutta todennäköisesti työttömät ovat kehityksen jarruna.
Vaikka maanviljelijälle kertoo totuuden ja kestävän vaihtoehdon, hän silti onnettomilla älynlahjoillaan ei suostu tajuamaan lihantuotannon mieletöntä kustannusta yhteiskunnalle.
Huomaa, että tilat periytyy.. Osaavin porukka ei niitä pääse kehittämään kun lantapaakku ei kuuntele muita kuin rehuviljan tuottajakavereitaan.
1800-luvun nälänhädän aikana lehmät olivat elintärkeitä. Pärjäävät tavallisella ruoholla. Tuottavat sekä maitoa että lannoitetta. Hätätilassa voi sitten myös laittaa lihoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuoroviljely käyttöön laajalti. Palkokasveja joka peltoon parin vuoden välein sitomaan typpeä.
Tämä. Tosin näin kolmasosa pelloista ei ole tuotantokäytössä vaan levossa - ellei meillä sitten ryhdytä syöttämään apilaa ja herneenversoja ihmisille suoraa pellosta.
Herneenversoja syödään jo. Apilasta osaava elintarviketeollisuutemme kehittelee tiedenaisten ja -miesten tutkimustyön tuloksena maittavaa "nyhtöapilaa" tms. Syön itse kesäisin apilanlehtiä ja -kukkia salaateissa. Hyvän makuisia.
Tuota... kun se idea on nimenomaan se, että satoa ei korjata. Herneen ja apilan juuristo toimii omalla tavallaan, juurinystyihin kertyy typpeä tai juuristo kuohkeuttaa maata, mutta kasvustoa ei ole tarkoitus korjata syötäväksi, vaan se muokataan maahan. Vuoroviljelyssä ei joka vuosi saada satoa, pellon pitää saada levätä.
Vuoroviljelyssä on Suomessa sellainenkin ongelma, kuin talvi.
Apila/pelkokasvipeltoon seuraavaksi kylvetty vilja saa n. 30kg typpeä esikasvista.
N. 4000kg/ha nykystandardein kauppakelpoiseen ohrasatoon vaaditaan ainakin 80kg typpeä/ha.
Syysviljojen käytöllä voidaan osin ongelmaa helpottaa, mutta Suomen oloissa ne eivät ole aina käyttökelpoisia.
Apulanta? Mistä se tuli?