Toimistokoirat ja lapset työpaikalla - olenko ainoa, joka ei ymmärrä tätä ilmiötä?
Minusta kenenkään lemmikit eivätkä lapset kuulu työpaikalle. Toki ymmärrän, että joskus voi tulla yksittäinen hätätilanne, jolloin on pakko ottaa lemmikki tai lapsi mukaan töihin. En kuitenkaan tajua näitä, jotka viikoittain tai jopa päivittäin ottavat koiransa tai lapsensa mukaan töihin. Joku voi olla allerginen (joko työntekijä tai asiakas) tai pelätä koiria, mutta ei kehtaa esimerkiksi kertoa koirapelostaan ääneen. Lapsi puolestaan herkästi häiritsee työntekoa, ellei ole hiljaa läksyjä puurtava koululainen.
Kommentit (347)
Olen jättänyt hakematta niihin firmoihin, joiden henkilöstössä on ihan kuva koirasta tittelillä ”toimistokoira Jopi.” Olen allerginen, joten pakko valita, kenelle asiantuntemukseni myyn. Ihan hyvä, että kuitenkin on mainittu, että tässä paikassa on allergeeneja ilmassa.
Minulla on ollut pari kertaa pieni koira mukana toimistolla, kun sitä ei ole syystä tai toisesta voinut jättää kotiin. Olen varmistanut asian etukäteen, ja aina koira on saanut iloisen vastaanoton. Monet työkaverit myös kyselevät, milloin "Jeppe" on taas tulossa. Meillä on pari allergikkoa, mutta nämäkin ovat todenneet pärjäävänsä koiran kanssa, jos eivät mene sen kanssa pieneen tilaan tai eivät rapsuttele koiraa. He myös pyrkivät tekemään etätöitä, jos koira on tulossa.
Tästä huolimatta minua väkisinkin mietityttää, onko joillakin kollegoilla jotakin toimistokoiraa vastaan. Haluaisin ihan mielelläni kuulla, jos jotakuta koira ärsyttää, pelottaa tai muuten vain häiritsee koiran läsnäolo. Se on ihan validi syy, mutta sitä ei voi tietää, jos asiasta ei sano suoraan vaan kyräilee jossakin vauvapalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli työpaikalla yhteisesti asiasta sovitaan, on käytäntö mielestäni täysin OK.
Jos aikuinen ihminen ei kehtaa kertoa mielipidettään (vaikka edes jälkikäteen sähköpostilla), on tilanne kyllä hieman hankala.
Kuka kehtaa oikeasti kertoa vaikka pelkäävänsä työkaverin parin kilon painoista pikkukoiraa? :D Heti oltaisiin naureskelemassa, että tämä Rekku on niin söpö eikä tekisi pahaa kärpäsellekään. Vähäteltäisiin toisen pelkoa ja jankattaisiin, että kyllä muutat mielesi, kun tapaat Rekun.
Ihan oikeasti nyt, kuka voi pelätä parin kilon painoista pikkukoiraa 😂? Minä ymmärrän hyvin, jos joku pelkää tai ei ainakaan halua lähestyä omaa 40 kg saksanpaimenurostani, mutta mitä pelkäämistä pikkukoirassa on?
Yksikään koiranomistaja ei viitsi opettaa koiraa olemaan hyppimättä ja räksyttämättä. Inhoan päälle hyppiviä koiria. Ne sotkee ja repii vaatteet, kuka ne korvaa?
Tuo nyt ei pidä paikkaansa. Normaali koiranomistaja ei päästä koiraansa hyppimään kenenkään päälle, samoin kuin kouluttaa koiransa. Mutta koulutus ei käy sormia napsauttamalla ja etenkin nuoret koirat ei yleensä vielä ole ”yhteiskuntakelpoisia” niin, etteivät koskaan perseilisi. Mutta omistajan vastuulla on silloinkin estää kaikki hyppimiset ja ei-toivotut kontaktit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo joku muija toisi koiransa meidän toimistolle, niin se hurtta lentäisi heti ulos, kun olen allerginen. Se olen joko minä tai koira. M26
Se olisit sinä, jos ollaan samassa työpaikassa.
Allergiaan on lääkkeitä.Allergialääkkeiden tarkoitus ei ole se, että niitä syödään jatkuvasti jotta voidaan altistua vältettävissä olevalle allergeenille.
Lisäksi minua antihistamiini väsyttää. Et kivaa työpäivää siinä sitten.
No jos jonkun hajuvedenkatku häiritsee muita, niin eiköhän se koirankin haju ja karvat häiritse? Vaikkei olisikaan allerginen, niin tuskin ketään muutakaan kiinnostaa joku pöydän alla haaroja nuuskiva otus?
Ellei työpaikka ole joku eläinkauppa, niin ei kiitos eläimille.
Et ole, koirat haisee kamalalle, kuolaa, hyppii, kerjää ja levittää karvaa. En todellakaan nauti toimistokoirista
Yksikään koiranomistaja ei viitsi opettaa koiraa olemaan hyppimättä ja räksyttämättä. Inhoan päälle hyppiviä koiria. Ne sotkee ja repii vaatteet, kuka ne korvaa?