Erityisherkkyys ja parisuhde
Onko paikalla erityisherkkiä (HSP) ihmisiä? Täällä yksi kaipailisi neuvoja parisuhdeasioihin.. En nyt vielä ala tähän selostamaan omaa tarinaani vaan jään hetkeksi odottelemaan tuleeko muilta kokemuksia! :-)
Miten erityisherkkyys ja parisuhde on toiminut? Hyvät ja huonot puolet?
Kommentit (38)
Olen vasta viime aikoina alkanyt ymmärtää että olen erityisherkkä, siis aistin ihmisten tunnetilat vahvasti. Jos joku on ärtynyt lähelläni niin se tekee minulle huonon olon, yms. Entinen mieheni ei ollut lainkaan herkkä, eikä ymmärtänyt minua lainkaan. Kyllä se parisuhde niihin ristiriitoihin kaatui. Nykyinen mieheni on tunneherkkä myös, ja me ymmärrämme hyvin toisiamme ja keskustelemme tunteista paljon.
ap: 20, kuulostaa tutulta! Äitini on sanonut minulle usein, että minun täytyisi olla enemmän itsekäs ja olla huomioimatta muiden pahantuulisuutta ym. Niin inhottavaa, jos olet hyvällä tuulella ja toinen noussut väärällä jalalla sängystä niin eiköhän mene oma päiväsikin pilalle.. Olisi ihana voida sanoa, että hei, mä oon onnellinen parisuhteessani. Mutta kun ei, aina tuntuu olevan jotain huonoa sanottavaa mielen päällä..
Kun ei tiennyt, mistä tilanteissa on kysymys, niin ei myöskään osannut toimia parisuhdetilanteissa. Erimielisyydet ja riidat syntyivät hyvin herkästi, kun tilanteista aisti milloin minkäkinlaisia tunteita hyvin voimakkaana.
M39
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 20:41"]
Minulla erityisherkkyys näkyy mm. siten, että aistin kumppanin tunnemuutokset todella helposti. Tunnen ihan fyysistä ahdistusta, jos mieheni ärsyyntyy tai on turhautunut jostakin. Tämä ominaisuus on vaatinut pitkiä keskusteluja ja ymmärrystä myös mieheltä, mutta onnekseni tällä kertaa kumppanivalinta sattui menemään nappiin. Aiemmat suhteeni kaatuivat juuri siihen, etteivät miehet (enkä kyllä vielä itsekään) täysin ymmärtänyt herkkyyttäni. Tarvitsen paljon omaa tilaa ja hiljaisuutta, joten aiemmin olen vain ahdistunut suunnattomasti, kun miehet eivät ole sitä ymmärtäneet antaa. Eksäni kuvailikin minua häkkiin teljetyksi linnuksi, mutta nykyisessä parisuhteessani tällaista tunnetta ei ole ollut. Myös mieheni on tavallista herkempi, joten ehkä hän siksi ymmärtää minuakin paremmin. Summa summarum: Ymmärrä itseäsi ensin ja etsi sitten kumppani, joka ymmärtää sinua myös. Silloin parisuhde voi olla erityisherkällekin hyvin antoisa. :)
[/quote]
Mä oon just samanlainen. Vuosia oon ollut saman miehen kanssa ja riidat toistui samanlaisina. Usein ongelma on mun tunteissa mut silti syyttänyt miestä kaikesta. Nyt vasta ymmärrän itseäni ja osaan olla hiljaa ja vetäytyä omaan rauhaan, jotten aiheuta turhia riitoja. Onhan tässä itsensä kestämistä tai etenkin niiden kaikkien tunnetilojen, mut helpompaa on nyt kun vaan ymmärtää itseään ja hyväksyy tämän ominaisuuden. Kaikki eletään täysillä, hyvät ja huonot hetket. Lisäksi valot, äänet, hajut, kosketus...kaikki aiheuttaa tunteita, kuluttavia tai palkitsevia.
Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä
Oikein hyvin. Parisuhde on tärkeimpiä asioita elämässäni.
Olen parin nuoruuden kokeilun jälkeen päättänyt elää ilman parisuhteita. Kestän aika vähän ärsykkeitä, ja saan niitä töissä sen verran kuin pystyn kestämään. Vapaa-aikana minun on saatava olla hiljaisuudessa ja rauhassa ja vailla toisten ihmisten olojen ja mielialojen aistimista.
t. 41 v erityisherkkä
Itse erityisherkkänä/herkkänä seurustelen toisen erityisherkän/herkän kanssa ja tämä toimii! Kummatkin ovat intuitiivisia, rakentavaan sopuun pyrkiviä ja ymmärrämme toisiamme todella hyvin. On jotenkin hienoa, että toinen aidosti kokee samoja asioita kuin itsekin ja voi jakaa asiat sekä sisällöllisesti että tunnetasolla.
.
Eksäni taas ei ymmärtänyt tätä puolta minussa ja lyttäsi, oli kärsimätön ja ei yhtään pystynyt eläytymään, kun oli itse niin lukossa ja vältteli kontaktia omien tunteidensa kanssa. En voinut hyvin suhteessa hänen kanssaan, hän oli liian yksisilmäinen ja pyrki vaikuttamaan kokemusmaailmaani puhumalla mustaa valkoiseksi.
.
Minäkin rakastuin eksässäni hänen vastakohtiin, kun taas nykyiseni kanssa olen kokenut sellaista rauhaa, autuutta, syvää kiintymystä ja rakkautta, että oksat pois. Onneksi myös muut osa-alueet kuten libido ja seksi yleensäkin toimivat nykyisen kanssa, en voisi olla onnellisempi tai löytää toista minulle paremmin sopivaa.
.
Ehdottomasti suosittelen muita herkkiä etsimään kumppani, jolla on syvä ja rikas kokemusmaailma, intuitiivisuutta ja ymmärtäväisyyttä ainakin, siihen ei tarvita välttämättä erityisherkkyyttä.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 23:11"]Olen parin nuoruuden kokeilun jälkeen päättänyt elää ilman parisuhteita. Kestän aika vähän ärsykkeitä, ja saan niitä töissä sen verran kuin pystyn kestämään. Vapaa-aikana minun on saatava olla hiljaisuudessa ja rauhassa ja vailla toisten ihmisten olojen ja mielialojen aistimista.
t. 41 v erityisherkkä
[/quote]
Älä vielä luovuta! Itse myös ärsyynnyn helposti muista ihmisistä kuten myös nykyiseni, mutta toisiamme kestämme ilman kitkan häivääkään! Totta kai joskus harvoin nousee kummallakin hetkeksi temperamenttisuus pintaan, mutta minuuteissa olemme jo taas lähentyneet ja sulassa sovussa ja harmoniassa.
.
Annamme toisillemme myös omaa tilaa ja rauhaa, voimme vain olla vierekkäin silitellen toista/samassa huoneessa hiljaa erillään ilman ongelmia. Kodin ulkopuolella pienetkin asiat ärsyttävät minua helposti, mutta puolisoni ei taas ikinä. Hänellä on ihanat lehmänhermot ja on sopivasti viilipytty olematta kuitenkaan särmätön tai karismaton. Hänen seuraansa jaksan päivästä toiseen ja saan häneltä energiaa jaksaa muita. :) Ja hän kokee minut samanlaisena energianlähteenä hänelle.
.
Parasta suhteessamme on keskinäinen kunnioitus, hyvinvointi ja tasapainoisuus! Rakkautta, leikkisyyttä, pilkettä silmäkulmassa, välittämistä ja sanoja ja tekoja riittää yllinkyllin.
.
-27
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 19:10"]
Mua niin huvittaa tämä uusi nimitys persoonallisuushäiriölle...
[/quote]
Voihan se näinkin olla useissa tapauksissa. Miksi tarvitsisi kiistää.
ap: 27, kuvailit juuri parisuhteen, jonka toivoisin itsekin saavani! Usein olen puhunut ystävieni kanssa tilanteestani, jossa toisinaan on onnellinen, mutta usein onneton, eikä syytä tähän löydy kovinkaan usein.. On vaan sellainen onneton olo suhteessa yleisellä tasolla. Useimmat sanovat, että täytyy yrittää vaan jaksaa, muun muassa vauvan takia ja niin on varmasti monella muullakin. Haluaisin voida sanoa, että kumppanini antaa voimaa enemmän kuin kuluttaa sitä.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 07:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 23:11"]Olen parin nuoruuden kokeilun jälkeen päättänyt elää ilman parisuhteita. Kestän aika vähän ärsykkeitä, ja saan niitä töissä sen verran kuin pystyn kestämään. Vapaa-aikana minun on saatava olla hiljaisuudessa ja rauhassa ja vailla toisten ihmisten olojen ja mielialojen aistimista. t. 41 v erityisherkkä [/quote] Älä vielä luovuta! Itse myös ärsyynnyn helposti muista ihmisistä kuten myös nykyiseni, mutta toisiamme kestämme ilman kitkan häivääkään! Totta kai joskus harvoin nousee kummallakin hetkeksi temperamenttisuus pintaan, mutta minuuteissa olemme jo taas lähentyneet ja sulassa sovussa ja harmoniassa. . Annamme toisillemme myös omaa tilaa ja rauhaa, voimme vain olla vierekkäin silitellen toista/samassa huoneessa hiljaa erillään ilman ongelmia. Kodin ulkopuolella pienetkin asiat ärsyttävät minua helposti, mutta puolisoni ei taas ikinä. Hänellä on ihanat lehmänhermot ja on sopivasti viilipytty olematta kuitenkaan särmätön tai karismaton. Hänen seuraansa jaksan päivästä toiseen ja saan häneltä energiaa jaksaa muita. :) Ja hän kokee minut samanlaisena energianlähteenä hänelle. . Parasta suhteessamme on keskinäinen kunnioitus, hyvinvointi ja tasapainoisuus! Rakkautta, leikkisyyttä, pilkettä silmäkulmassa, välittämistä ja sanoja ja tekoja riittää yllinkyllin. . -27
[/quote]
Vaikutat todella vaikealta ihmiseltä. Koulutus on antanut sinulle valmiudet olla ylivoimaisen veemäinen ihminen.
Se kuka tunnistaa itsessään ainoastaan erityisherkkyyden ns. hyvät puolet, ei ole erityisherkkä ollenkaan. Tähän ominaisuuteen kuuluu itseasiassa älyttömästi epämiellyttäviä ja ei toivottuja piirteitä, kuten ääni- ja tuntoyliherkkyys, autonomisen hermoston yliaktiivisuutta, unettomuutta jne. Pahimmillaan em. ominaisuudet johtavat stressiin, uupumukseen, ahdistukseen, paniikki- ym. mielenterveyshäiriöihin. Siihen päälle ärtyneen suolen oireyhtymä, krooninen väsymysoireyhtymä ja fibromyalgia niin jo alkaa hymy hyytyä. Mediassa annetaan aivan liian ruusuinen ja helppo kuva erityisherkkyydestä. Se ei palvele ketään. Kaikkein vähiten aidosti erityisherkkiä.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 10:34"][quote author="Vierailija" time="10.08.2015 klo 07:17"]
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 23:11"]Olen parin nuoruuden kokeilun jälkeen päättänyt elää ilman parisuhteita. Kestän aika vähän ärsykkeitä, ja saan niitä töissä sen verran kuin pystyn kestämään. Vapaa-aikana minun on saatava olla hiljaisuudessa ja rauhassa ja vailla toisten ihmisten olojen ja mielialojen aistimista. t. 41 v erityisherkkä [/quote] Älä vielä luovuta! Itse myös ärsyynnyn helposti muista ihmisistä kuten myös nykyiseni, mutta toisiamme kestämme ilman kitkan häivääkään! Totta kai joskus harvoin nousee kummallakin hetkeksi temperamenttisuus pintaan, mutta minuuteissa olemme jo taas lähentyneet ja sulassa sovussa ja harmoniassa. . Annamme toisillemme myös omaa tilaa ja rauhaa, voimme vain olla vierekkäin silitellen toista/samassa huoneessa hiljaa erillään ilman ongelmia. Kodin ulkopuolella pienetkin asiat ärsyttävät minua helposti, mutta puolisoni ei taas ikinä. Hänellä on ihanat lehmänhermot ja on sopivasti viilipytty olematta kuitenkaan särmätön tai karismaton. Hänen seuraansa jaksan päivästä toiseen ja saan häneltä energiaa jaksaa muita. :) Ja hän kokee minut samanlaisena energianlähteenä hänelle. . Parasta suhteessamme on keskinäinen kunnioitus, hyvinvointi ja tasapainoisuus! Rakkautta, leikkisyyttä, pilkettä silmäkulmassa, välittämistä ja sanoja ja tekoja riittää yllinkyllin. . -27
[/quote]
Vaikutat todella vaikealta ihmiseltä. Koulutus on antanut sinulle valmiudet olla ylivoimaisen veemäinen ihminen.
[/quote]
Ai minä vai, joka kirjoitin tuon pidemmän tekstin? :D Itse asiassa minulla on paljon kavereita ja ystäviä, olen sosiaalinen, menevä ja heittäytyvä ja rohkea myös. Väsyn vain sosiaalisissa tilanteissa enemmän tai vähemmän. Mistäköhän kiskaisit tuon kouluttautuneisuuden esiin ja mitenköhän se asiaan liittyy? Olen kyllä opiskellut opettajaksi ja olen hyvä työssäni ja pidetty niin kollegoiden kuin opiskelijoiden keskuudessa. Koen tosin työn aika rankaksi, kun eläydyn niin vahvasti tilanteisiin ja olenkin työpäivän jälkeen todella väsynyt henkisesti.
.
Se, että ihmiset ärsyttävät minua herkästi, ei kuitenkaan tee minusta heitä kohtaan töykeitä tai ylimielisiä. Tiedostan, että ihmiset eivät välttämättä ole ärsyttäviä tarkoituksella tai tahalteen, vaan se kumpuaa vain keskinäisestä erilaisisuudesta. Erityisen lyhyt pinna minulla on oman sukuni kanssa, kun jokainen tuijottaa niin tiukasti omaan napaansa ja kellään ei riitä ymmärrystä ajatella asioita kokonaisuuksissa.
.
Kumppanini taas onkin todellinen löytö, sillä hän ei ärsytä minua oikeastaan muulloin kuin joskus tilanteissa, kun hänen temperamenttisuutensa nousee ja hänestä tulee itsepäinen ja joustamaton, vaikka pitäisi keskittyä ratkaisuja nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen (esim päiväsuunnitelmat tai jokin muu muutos). Mutta kuten sanottua, parissa minuutissa hän on taas kuin itse tyyneys ja pahoittelee käytöstään, vaikka ei edes tarvitsisi. Itse oikeastaan vain pidän siitä, että hänellä on tarvittaessa kykyä ottaa härkää sarvista ja pitää puolensa.
[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 23:05"]
Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä Erityisherkkä
[/quote]
I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora.I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora. I am Fedora.
ap: Meillä juttelut usein päätyvät joko riitaan tai siihen, että mieheni kääntää asiat aina jollain tapaa itseensä ja se oikea asia jää käsittelemättä.. Omaa arkeani kuormittaa ehkä sekin, ettei sitä omaa aikaa ole lähes yhtään kun mies tekee pitkiä päiviä töissä. Ei ole hetkeä, jolloin voisi täysin rauhoittua vaan kokoajan tuntuu käyvän ylikierroksilla ja seuraavaksi mies tulee töistä kotiin huudattamaan musiikkia tai tekemään muita omia hommia, eikä ymmärrä antaa minulle hengähdystaukoa.
Puolisoni kanssa olemme hyvin erilaisia, ehkä ne vastakohdat juuri alunperin saikin kiinnostumaan toisesta. Rakastan häntä, enkä ketään toista haluaisi.. Siksi nämä ahdistusajat ovatkin todella inhottavia! Minä ratkon asiat puhumalla ja jakamalla tuntemani, hän taas työstää ne yksin omissa ajatuksissaan.
Herkkyyteni on avautunut ihan uudella tapaa itsellenikin vauvan syntymän jälkeen ja on vielä totuttelua itsellänikin. Siihen vielä päälle yleinen vauva-ajan väsymys niin huhpuh!