Minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa?

42v maanviljelijämies. Uusiosinkku. "Vela" ja kohtapuoliin myös velaton (jee!). Hiljaksiin elelen kissan kanssa. Naisseurasta ei tietoakaan. En käy oikeastaan missään koska olen varsin introvertti ja kännääminen ei kiehdo, töissä tapaan todennäköisemmin kurjen tai metsäkauriin. Näillä nyt kuitenkin mennään. Epäonnellisuus johtuu halusta sanoi eräs viisas Siddhartha Gautama aikoinaan. Olen lukenut tuon rivien välistä niin että kannattaa haluta vain sellaisia asioita joita voi realistisesti saada niin on vähemmän epäonnellisuutta ja enemmän onnellisuutta. Rintava, hyväperseinen helvetin rikas vähän nuupahtaneen kartanon juuri perinyt 35nen suomenruotsalainen yh-mamma olisi toki ihan kiva mutta tyydyn haluamaan itsetehtyä lasagnea koska sen onnistun saamaan aikaan eikä universumi menee siitä raiteiltaan.

37 v. Parisuhteessa kohta 10 vuotta. Ei lapsia. Tasapainoinen elämä. Riittävät tulot ja onni rinnassa.

23v nainen, avoliitossa. Minä opiskelen ja mies suorittaa sivaria (näin myöhään, koska opiskellut aiemmin). Valmistun unelma-ammattiini vuoden päästä. Haaveilen häistä ja kotiäitiydestä, mutta taloudellinen tilanteemme ei anna vielä periksi..

22v nainen, koira, 29v avomies ja vakiduuni vaikka nyt olenkin äitiyslomalla. Vedet meni muutama tunti sitten että kohta synnärille esikoista puskemaan pihalle :)

23v nainen. Opiskelen AMK:ssa ja valmistun toivottavasti 1,5v päästä. Naimisiin menossa mieheni kanssa ensi vuonna. Asumme asokodissa ja toiveena oma asunto muutaman vuoden päästä. Opiskelujen ohella osa-aika töitä ja kaiken keskellä jää aikaa harrastaa ja touhuta. Ympärillä ihmisiä joilla on jo lapsia. Oma vauvakuume nostelee hieman päätään mutta antaa sen kasvaa rauhassa. Toiveena kaksi lasta tulevaisuudessa. Elämä on mukavaa :)

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 09:44"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 08:44"]

Kysyy 25v. naimisissa oleva, esikoistaan odottava nainen.

[/quote]

Mikä on koulutuksesi, onko vakityö ja muutenkin rahaa tarjota lapselle kunnollinen lapsuus?
[/quote]

Olen koulutukseltani lähihoitaja ja minulla on vakituinen työsuhde päiväkodissa. Rahaa on kylliksi tarjota lapselle kunnollinen lapsuus, mitä se kenellekin sitten merkitsee.

Ap

19v, asun avomieheni kanssa toista vuotta yhdessä, molemmat ollaan työssäkäyviä. Nautin tästä todella,loma parhaillaan meneillään ja kivat suunnitelmat edessä.

32v, poika 8v. Nuoruuteni meni siis sekä kotiäiteillessä, että toisaalta matkustellessa, sillä työni ja jaettu huoltajuus tarjosivat siihen mahdollisuuden. Kouluja en peruskoulun lisäksi käynyt, mutta työllistin itse itseni, ja ihan hyvin menee ja on mennyt. Pari vuotta sitten nousin nykyisen mieheni kautta pienituloisesta keskiluokkaiseksi, mutta pidän joka päivä mielessä miten vähällä sitä on pärjätty, ja tulkaa kun pärjäämään jos elämä yllättää. Tällä hetkellä oma omakotitalo, avioliitto, onnellinen lapsi, läheiset suhteet lapsen isään ja sukulaisiin, hyvä taloudellinen tilanne, ja mahdollisuus tehdä sitä mitä rakastan. Ehkä 10:n vuoden kuluttua alamme seikkailla maailmalla enemmänkin, jos emmersimerkiksi menetä työkykyisyyttämme. Siitä haaveilen, sekä kesäasunnosta, vaikka matkustelu on vieläkin harrastukseni.

17v, ensi tiistaina abivuoden aloittava lukiolainen. Tällä hetkellä valmistaudun syksyn yo-kirjoituksiin (suurella menestyksellä ilmeisesti, kun löysin itseni av:lta). Abivuoden jälkeen tarkoitus olisi jatkaa yliopistoon ja muuttaa suht. kauas omalta paikkakunnalta, mikä harmittaa. Mutta toisaalta tulevaisuus jännittää myös hyvällä tavalla. Poikaystävää ei ole, mutta muuten elämä hymyilee kaikin mahdollisin tavoin :) 

28v nainen. Lapsia on kolme joista vanhin koululainen. Kymmenen vuotta oltu miehen kanssa yhdessä. Asutaan omakotitalossa. Vakituinen työpaikka on molemmilla.

31v
naimisissa. 3lasta:nuorin 5v, keskimmäinen 8v ja vanhin 9v.
Vakituisessa työssä.

29 vuotta, 3 kouluikäistä lasta, asumuserossa, vakituinen työpaikka oman alan työpaikka. Hyvin menee!

Ilmeisesti Suomessa ei olekaan taantumaa, kun tämän ketjun perusteella lähes kaikilla on vakipaikka ja runsaasti omaisuutta :D

17v yksinasuva lukio-opiskelija, valmistaudun syksyn kirjoituksiin (biologia ja A-tason englanti) ja ahdistun tulevaisuudesta.

23 v. Naimisissa, 2-vuotias poika. Asutaan vuokralla, suunnitteilla oma talo. Mies valmistuu ensi keväänä, minulla määräaikainen työ nyt toista vuotta.

18-vuotias, tällä hetkellä ulkomailla. Asustelen poikaystäväni kanssa, jonka kanssa ollaan oltu yhdessä yli 2 vuotta. Opiskelemaan en päässyt, joten vietän välivuotta ja käyn töissä.

37v, kolme lasta (9v, 12v ja 14v), eronnut neljä vuotta sitten, kihloissa elämäni rakkauden kanssa... Miehellä aikuiset lapset, ikää hieman enemmän kuin itselläni.

24 täyttänyt, omistusasunto, kihloissa, lähdössä reissuun 4 kuukaudeksi, ei lapsia vielä, määräaikainen työ. Aion nauttia vielä tästä ajasta kun ei ole lapsia ja nauttia siitä ajasta sit kun omistan lapsia

31v., vakituinen osa-aikainen työ, yliopisto-opinnot roikkuu ajan ja energian puutteen takia viitä vaille valmiina. Asun yksin. Seurustelen samanikäisen miehen kanssa, joka ei luultavasti koskaan halua sitoutua minuun tämän enempää.

Aika surkea tilanne siis, mutta ehkä jollekin tuo lohtua lukea, että minulla asiat on vielä huonommin kuin itsellä.

33-vuotias nainen, miesystävä, ei lapsia. Olen viimeinkin selvinnyt miltei 20 vuotta kestäneestä vaikeasta psykoottisesta masennuksesta ja nyt koitan saada elämääni järjestykseen ja olen aloittanut aikuisopinnot.