Minkä ikäinen olet ja minkälaisessa elämäntilanteessa?

-26vuotias, raskaana (esikoinen tulossa)

-avoliitossa, 5vuotta suhdetta takana

-omistusrivari, 3h+ak+s+vh+p+ter, pääkaupunkiseutu

-hyvä auto, autosta ja asunnosta lainaa yht. alle 80 000e

-koira ja kaksi kissaa

-molemmilla vakityö (ei korkeakoulututkintoja), tienataan verojen jälkeen yht. noin 5000e/kk

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 10:42"][quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 10:31"]

Ja tuo "miten voitte olla 25 veenä perheenäitejä?" On niin kuultu! Miten sinä jaksat bilettää? Itse biletin 16-18 veenä niin paljon, etten enää käynyt 19 veenä ollenkaan baareissa vaan teen töitä ja ylitöitä, sillä muutin jo 16-vuotiaana pois kotoa! :D Me muut olemme syystä tai toisesta joutuneet ottamaan enemmän vastuuta nuorena. Itse muutin pois kotoa siksi, koska asuin yksin äitini omakotitalossa sen ryypätessä muualla ja mulla ei ollut ruokaa koko talossa. Mulla ei ollut rahaa eikä aikaa kantaa siitä äidistäni huolta, niinpä elin omaa elämääni ja hyvin varhain. Valmistuin 19-vuotiaana.

[/quote]

Alkoholin haitat ovat paljon suuremmat alaikäiselle, oikeastaan vielä alle 20-vuotiaalle, koska aivot kehittyvät vielä silloin. 23-vuotiaasta eteenpäin aivot rupeavat surkastumaan hitaasti. On todella suruullista jos juhlit noin nuorena, ehkä siksikin jäit lähihoitajaksi tmv? 

On normaalia ruveta juhlimaan vasta kun on yliopistossa opiskelemassa, sitten kun valmistuu 23-25-vuotiaana voi ruveta nauttimaan matkustelusta, kun on rahaa. 30-vuotiaana on pitkälle maksetut asuntolainat, on juhlittu, laajat ystäväpiirit, kierretty maapallo kolmesti, varallisuutta, oikeat työpaikat, SILLOIN kunnolliset ihmiset rupeavat miettimään jälkikasvun hankkimista.
[/quote] minä olen 26mutta jos nyt raskaaksi tulisin olisin 27.mirs 31.Olen matkustellut pienestä pitäen paljon ja on koluttu maita etelä amerikkaa pitkin.Varmasti matkustaa voisi sen yhden lapsenkin kanssa? Innokkaita mummoloita olusi tarjolka ihan naapurissa jopa 3kpl!:D Molemmilla valityöt ja vuokralla asutaan,vasta vuoden maisterin tutkinnon jälkeen olen ollut vakityössä. BILETTÄNYT olen 16v asti...en oikein jaksa enää valvia yli 01.00.:D mietin jokohan sitä voisi koittaa kepillä jäätä ja jättää ehkäisyn ja tulee jos on tullakseen! Apua pelottaa ehkä odotan vielä vuoden?

44 v, kolme kouluikäistä lasta. Naimisissa. Vakityö, talosta suurin osa edelleen pankin omistuksessa.

27v, vakituinen työpaikka, toistaiseksi asun vielä vuokralla. Oman asunnon etsiminen käynnissä. Seurustelen, avoliittoon muutto edessä todennäköisesti loppuvuodesta. 

31 v lapseton naimisissa oleva nainen. Oma yritys kukoistaa ja olen juuri löytänyt elämäni harrastuksen, golfin :) velkainen rivarinpätkä ja haave omakotitalosta.

26-vuotias, avoliitossa elävä nainen. Koira löytyy. Opiskelen yliopistossa, ja syyskuussa alkaa kandivuosi. Käyn myös töissä osa-aikaisesti koulun ohella. Mies vakiduunissa esimiesasemassa, palkka hyvä.
Haaveilemme miehen kanssa asosta tai omistusasunnosta. Nyt asumme kerrostalokolmiossa (en viihdy kerrostalossa, mutta tällä hetkellä tämä on edullinen ja sijainniltaan erinomainen).
Lapsia ei ole suunnitelmissa vielä. En ole oikein koskaan pitänyt lapsista, mutta viime aikoina olen huomannut hymyileväni lapsille (esim. kaupassa) ihan vilpittömästi ja ajatellut "sitten kun minullakin on.." Saas nyt sitten nähdä, miten käy. :D Kuitenkin haluamme nähdä maailmaa ennen perheen perustamista.

26 v sinkku, ilmeisesti "vela" kun en lapsia halua enkä välttämättä edes naimisiin. 2 kissaa löytyy, joista toinen kylläkin eksän mutta toistaiseksi mun luona. Työtön enkä tiedä tulevaisuudestani mitään... odottelen parempia aikoja. 

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 10:00"]Mä en tajua miten täällä kaikki on jotain 25v
omistusasunnossa asuvia perheenäitejä... ??? Itse olen saman ikäinen ja elän parasta hurvitteluvaihetta. Haaveilen matkustelusta ja nautin vapaudesta. Opinnot on kesken ja valmistun ehkä 28-29 vuotiaana :D erinäisiä töitä tosin olen tehnyt koko opintoajan. Tällä hetkellä mietin lähdenkö palkattomaan työharjoitteluun ulkomaille silläkin uhalla, että
se hidastaa opintoja ja rahallisesti köyhdyttää
enemmän kuin rikastaa... vai olenko
kunnollinen aikuinen ja jään Suomeen
palkalliseen harjoitteluun ja saan jalan
järkevästi oven väliin. Taidan kallistua
ulkomaille lähdön puoleen, koska mikään ei
kalva enempää kuin elämättä jäänyt elämä ja
jossittelu. Välillä vaan koen painetta siitä, että olenko jotenkin epäonnistunut ja jäänyt junasta...
[/quote]

Ovat maalta

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 10:31"]Ja tuo "miten voitte olla 25 veenä perheenäitejä?" On niin kuultu! Miten sinä jaksat bilettää? Itse biletin 16-18 veenä niin paljon, etten enää käynyt 19 veenä ollenkaan baareissa vaan teen töitä ja ylitöitä, sillä muutin jo 16-vuotiaana pois kotoa! :D Me muut olemme syystä tai toisesta joutuneet ottamaan enemmän vastuuta nuorena. Itse muutin pois kotoa siksi, koska asuin yksin äitini omakotitalossa sen ryypätessä muualla ja mulla ei ollut ruokaa koko talossa. Mulla ei ollut rahaa eikä aikaa kantaa siitä äidistäni huolta, niinpä elin omaa elämääni ja hyvin varhain. Valmistuin 19-vuotiaana.
[/quote]

Meitä on moneen junaan eikä voida sanoa minkään elämänpolun olevan toista oikeampi. Minulla taas ei ollut 18-vuotiaana mahdollisuutta bilettää tai elää nuoruutta, koska elämä oli minullakin melko rankkaa silloin ja sen takia koen menettäneeni paljon kokemuksia ja mahdollisuuksia. Kaikkea muuta kuin helppoa ja kevyttä oli elämä silloin. Vasta myöhemmin koin saavani mahdollisuuden oikeasti ELÄÄ. Siksi jaksan vieläkin bilettää ja nauttia vapaudesta. Koen, että jos eläisin nyt perhe-elämää, multa olisi jäänyt kokematta paljon ja se olisi taatusti vaivannut. En siis ihmetellyt näitä 25v perheenäitejä mitenkään pahalla, olen aidosti sitä mieltä että ei elämässä ole mitään ohjekirjaa siitä miten pitää edetä. Ketjun lukeminen vaan tuntuu hassulta siksi, koska ei munkaan kavereista kuin ehkä yksi ole vakiintuneessa elämäntilanteessa... tosin veikkaampa, että kovin moni mun elämäntilanteessa oleva ei välttämättä surffaile vauvapalstalla vastailemassa näihin ketjuihin... :D

Olen 29-vuotias, naimisissa, yksi lapsi, oma rivariasunto ja vakkari työpäikka.

37v, naimisissa, 10 ja 8v lapset. Pitkällä sairaslomalla tapaturman vuoksi enkä tiedä pystynkö tekemään koskaan enää koulutustani vastaavaa työtä joten mietiskelen uutta ammattia. Velkaa vaan on joten ei olisi varaa olla opintotuella :(. Hyvin stressaava elämäntilanne siis meneillään, toista oli vuosi sitten...

Ikää 44 ja juniori lähtee nyt lukiooon.

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 10:00"]

Mä en tajua miten täällä kaikki on jotain 25v omistusasunnossa asuvia perheenäitejä... ???  Itse olen saman ikäinen ja elän parasta hurvitteluvaihetta.

[/quote]

Todenäköisesti siksi, että siinä elämäntilanteessa oleva helpommin tulee av:lle. Ei siksi, että heitä olisi enemmistö sinun ikäisistäsi. Joten ole huoleti, olet ihan tavallinen nuori aikuinen :).

57: Niin, kukas se kissan hännän nostaisi, ellei kissa itse.

21v avioliitossa, yhteisiä vuosia 8 ja luonnollisesti asumme yhdessä. Ei lapsia, ei tulossa ainakaan lähiaikoina. 

Olen 38 vuotias sinkkumies ja asun vanhempieni kanssa ja käyn töissä . jos joku haluaa tutustua minuun tämän kautta niin mailini on humanoid11001@gmail.com

[quote author="Vierailija" time="09.08.2015 klo 10:31"]

Itse biletin 16-18 veenä niin paljon, etten enää käynyt 19 veenä ollenkaan baareissa

muutin jo 16-vuotiaana pois kotoa

asuin yksin äitini omakotitalossa sen ryypätessä muualla

[/quote]

Eli kun muutit kotoa, ryhdyit ryyppäämään ja bilettämään kuten äitisi, jota et arvosta?

26v, syyskuussa aloitan toisen tutkinnon opiskelut. Asun vuokralla kihlatun kanssa. Häistä, lapsista ja omasta asunnosta on puhuttu, mutta ne saa odottaa vielä muutaman vuoden..halu ois edetä nopeemmin, mutta opiskelut ja rahan puute sotkee tilannetta. Toisaalta elämä on ihan hyvää näinki <3

29 vuotta. Sinkku. 10 vuotta takanapäin jolloin sain toteuttaa itseäni kaikin tavoin uralla ja matkustellen. Nyt alan katsella hyvää kumppania jonka kanssa perustaa perheen. Ehkä omakotitalo olis kiva :) Tykkään työstäni ja minulla on paljon ystäviä ja hyviä harrastuksia. Kaikki on hyvin tässä ja nyt. Jos en koskaan saa lapsia, ei se mun venettä keikuta. Tuokoot elämä mitä tuo. Mulla on kyllä aina hyviä suunnitelmia :) Puolet maailmastakin vielä matkustamatta.

25v. opiskelija avoliitossa, ei lapsia tai lemmikkejä.