Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mistä asioista sinulle on oltu kateellisia?
Mistä asioista sinulle on oltu niin kateellisia, että olet huomannut toisten katkeruuden?
Minulla ainakin nämä:
- koulu- ja opiskelumenestys
- viulunsoittotaito
- tanssitaito
- seurustelusuhteeni (josta tuli myöhemmin avioliitto)
- hyvä työpaikka
- saavutukseni erään yhdistyksen toiminnassa
Kateus on tullut esiin piikittelynä/haukkumisena, saavutusten vähättelynä, syrjintänä ja porukasta ulkopuolelle jättämisenä. Itse en ole ikinä tuntenut kateutta toisten saavutuksista, niin minusta on erittäin outoa ollut aina, että tällaiset tunteet ovat niin tavallisia ja että monet eivät pysty näitä tunteita yhtään hallitsemaan.
Kaikki näistä asioista (paitsi seurustelusuhteen löytyminen) ovat asioita, joiden eteen olen tehnyt paljon töitä ja uskoisin olevan jokaisen saavutettavissa. On vissiin vain helpompi sorsia muita kuin kääriä omat hihat...
Kommentit (1120)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutin 90 luvun puolivälissä maakuntakaupungista pks alueelle työn peräsä. Suuri osa ystävistä jäi alkuperäiseen paikkaan, tekevät hyvin peruspalkkaisia töitä.
Pääsin urallani hyvin etenemään ihan omilla avuilla, kukaan ei ole auttanut.
Minulla ei ole paljoa omaisuutta, mutta kaikki mitä minulla on olen repinyt omasta selkänahasta, en ole saanut vanhemmiltani koskan mitään taloudellisia puskureita ja tehnyt muun elämän kustannuksellä 10 tuntisia työpäiviä + viikonloppuisin ja lomillanikin satunnaisesti jotain ja ollut ns työnantajan tavoitettavissa. Tästä saanut myös keskituloista hiukan parempaa palkkaa. Vähän jäänyt säästöönkin, koska en tuhlaa mihinkään humpuukiin.
Tämä on vaatinut myös veronsa.
En tiedä liekö ystäväni nyt 25 v kuluessa menettäneet puheen suodatuskyvyn tai hyvät käytöstavat vai onko korona aika tyhmentänyt heidät ja ilkeä perusluonne tuleekin nyt esille.
Huomaan nyt poikkeuksellisen paljon erilaista naljailua varallisuudestani (ilmeisesti johtuen uudehkosta autostani jonka hankin hiljattain), siitä että mulla on kiva ja nykyaikaisesti sisustettu koti uudehkossa talossa (ei edes omakotitalo vaan ihan tavallinen kerrostalokaksio). Ja muutamista muista jutuista, pääpaino rahassa.
Olen ihan hölmistynyt koska en ole koskaan ollut ns itseni kehuja enkä korostaja. Pikemminkin vähättelijä. En pidä itseäni mitenkään varakkaana.
En enää puhu mitään jos olen ostanut jotain uutta. Huomaan että alan tahattomattanikin näiden ihmisten seurassa vähättelemään itseäni ja kertomaan vain negatiivisia asioita itsestäni että heille ei tule vaikutelmaa siitä että kehuisin itseäni ja saisivat ehkä kokea tasavertaisuutta kanssani.
Eli en saa olla oma itseni kateellisten seurassa, jotta säilytän muuten mukavat kaverit.
Joskus kai luonteestani; olen nöyrä, vaatimaton ja työteliäs enkä niin valita ja puhu pahaa muista.
Lähipiiriin kuuluva on ollut jostakin epämääräisestä kateellinen vuosikymmeniä. Selvästi oli keksinyt päässään jotain ihme kuvitelmia esim. asuinmuodostani jne. Olipa jännä katsoa ilmeitä kun hokasi ettei asiat ole ihan niin kuin oli kuvitellut.
Myös vapaudestani, lapsettomuudesta jne on oltu kateellisia.
Itse olen ollut lapsena kateellinen niille kavereille joilla on tasapainoiset kodit. En tarkoita rikkauksia mutta että on molemmat vanhemmat jotka välittävät lapsistaan ja kotona on turvallista elää. Lisäksi olen ollut kateellinen kahdelle naisystävälle jotka molemmat ovat varakkaista perheistä, kauniita, supliikkeja ja suosittuja ja joiden elämä on edennyt kuin juna raiteilla eli ei ole ollut juurikaan mitään vaikeuksia elämässään. Eikä taida olla tänäkään päivänä.
Ihan vain siitä, että olen aina uskaltanut olla mitä haluan. Se on ollut jopa omasta mielestään "menestyjille" kova paikka kestää. :)
Monestakin asiasta. Yleensä on ollut kyse työkavereista. Näyttävät sen ilkeilyllään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkäaikainen ystävättäreni tuntee selvästi kateutta eräästä sellaisesta minulle koituneesta mahdollisuudesta josta minun ei ole tarvinnut juurikaan maksaa kuin ehkä vähän.
Tämä asia ei liity häneen vaan on minun ja toisen kaverini kahden välinen asia
En viitsi kuvata tarkemmin koska kyseessa henkilökohtainen juttu.
Olen kuullut nyt parin vuoden sisällä useita kertoja jotain naljailua, rivien välisä vihjailua, kyseenalaistamista tms ylipäätään kommentointia tästä.
En voi vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin senettä hän on kateellinen a) tästä järjetelystä b) siitä että olen saanut jotain melkein ilmaiseksi tai ainakin ienillä kustannuksilla.
Onkohan olemassa jotain tutkimusta eri maista miten paljon koetaan missäkin päin maailmaa kateellisuutta?
Ollaanko me Suomalaiset ( tai esim vaika pojoisilla leveysasteilla asuvat) keskiverrosti kateellisempia kuin muut.jotenkin tuntuu että tää on jo kansantauti joka aiheuttaa paljon negatiivisuutta jo entudestaan niin pessimistiselle luontenlaadullemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se taitaa olla tuo raha joka pääasiassa aihuttaa kateellisutta.
Kuten kauneus ja elämässä menestyminen myös.
Onan se totta että varmasti on harvassa niitä jotka kieltäytyisi olemaan edes vähän paremmin taloudellisesti toimeentuleva ja edes vähän kivemman ulkmuodon omaava.
Se on ihan normaalia!
Ja huom. En tarkoita ääripäästä toiseen menemistä.
-ulkonäkö (tää on yleisin)
-tanssitaito
-taiteelliset lahjat
-urheilullinen lahjakkuus
-isopalkkaiset vanhemmat
-perintö
-paljasjalkainen hkiläinen
-elämänilo
-hyvä tyylitaju tms
-luonne
-koulutukset
-ulkomailla asuminen
-varmaan kaikki 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se tuntuu aiheuttavan kateutta yhä edelleen, että lapsuuteni lähtökohdista ja kouluaikaisiin menestymisiini nähden olen päässyt varsin pitkälle elämässäni. En itsekään meinaa uskoa.
Se kaikki hyvä mitä tämä on tuonut mukanaan aiheuttaa kateutta.
Kaikista tuntemistani ihmisistä vain muutama on sanonut minulle tästä mitään positiivista.
Tämä ilmenee eri tilanteissa esim erilaisena rahasta tai elämäntavastani kuittailuna tai ystävieni ylikorostuneena ja jopa ihan hassuna / silmiinpistävänä itsensä vähättelynä ja aliarvioimisena seurassani.
Eräskin tuttuni joka ei ole koskaan leuhkinut millään eikä tehnyt itsestään mitään numeroa on nyt ihan äskettäin alkanut kertomaan minulle oikein ylevällä (siis normaalista poikkeavalla) äänensävyllä mitä kaikkea tavaraa, harrastusvälineitä, piilossa olevaa varallisuuta ym ym heillä on.
Kehaisee myös sillä miten miehellään näkyy olevan rahaa tilillä. Tämä saattaa tapahtua ihan sellaisessa tilanteessa jossa se ei liity mitenkään asiayhteyteen.
Itselle tulee vaan lähinnä kiusaantunut olo enkä oikein tiedä miten tähän nyt kuuluisi sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raha ja sen käyttö aiheuttaa ateutta jopa ihan absurdilla tavalla.
-ajoin 12 v samalla autolla joka hajoili vähän väliä. Ostin 3v vanhan auton. Ystävä ei sanonut mitään positiivista, alkaa samantien vähätellä itseään miten me ajetaan edelleen sillä vanhalla ruppanalla, se on niin hyvä eikä me tarvita muuta. Tosin eihän meillä ole varaakaan ku on isot talolainat maksettavana ja mökki ja se venekin vielä ja koko perheen ulkomaan matkakin just hankitiin.
Huomaatte varmaan 3 eri reaktiota:
- ei voi olla iloinen toisen puolesta
- uhriutuu
- tulee puolustautumisreaktio, alkaa kehumaan jotain sellaista mitä minulla ei ole.
Jotenkin hassua mutta toisaalta säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan olemassa jotain tutkimusta eri maista miten paljon koetaan missäkin päin maailmaa kateellisuutta?
Ollaanko me Suomalaiset ( tai esim vaika pojoisilla leveysasteilla asuvat) keskiverrosti kateellisempia kuin muut.jotenkin tuntuu että tää on jo kansantauti joka aiheuttaa paljon negatiivisuutta jo entudestaan niin pessimistiselle luontenlaadullemme.
On kai sitä kateellisuutta kaikkialla, mutta Suomessa on pitkien välimatkojen vuoksi pitkä perinne siitä, että sohvalla naristaan ja ollaan kateellisia muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan omien ystävienikin ajattelutapa ja piilossa oleva kateus yllätti.
Sanon että olen menossa lokakuussa viikoki etelän aurinkoon ja että ostin uuden pyykikoneen ja siihen kuivausrummun.
- leveilen kuullemma rahoillani.
Kerroin vuosia sitten saaneeni ylennyksen ja vähän lisää palkkaa. Joudun matkustamaan työni puitteissa ja sanoin, että no onneks siitä saa ns ylimääräsenä edes päivärahat.
- korostan kuullemma erinomaisuuttani ja leuhkin tuloillani.
Olen kuullemma itsekeskeinen.
(Kuulin nämä kommentit vuosia tapahtuneen jälkeen).
Pitäs kai vaan puhua säästä ja kehua kavereita ettei ois leuhkija ja aiheuttas muille kateutta.
Hokaus.
Siitä että uskalsin muuttaa isommalle paikkakunnalle ja myöhemmin ulkomaille, koska halusin. Eräs sanoi vielä ennen muuttoani ivallisesti että et säkään täältä minnekään lähde. Kysyin häneltä ihmetellen että miksi en lähtisi.
Vierailija kirjoitti:
-ulkonäkö (tää on yleisin)
-tanssitaito
-taiteelliset lahjat
-urheilullinen lahjakkuus
-isopalkkaiset vanhemmat
-perintö
-paljasjalkainen hkiläinen
-elämänilo
-hyvä tyylitaju tms
-luonne
-koulutukset
-ulkomailla asuminen
-varmaan kaikki 😂
Ota tuo luonne pois listasta.
Jo, tutulta kuulostaa tarinat.
Itsellä minua varmasti reippaasti taloudellisesti varakkaampi lapsuudenaikainen ystävä, jolla itsellä elämä ollut varsin malikasta aina, joka ei siedä yhtään että mä kerron ulkomaanmatkoistani tai lähetän hänelle kuvan tai 2 jostain matkakohteesta.
Hän ei ole sitä minulle sanonut suoraan mutta vihjaillut monesti muisa yhteyksissä ettei ymärrä matkusteluilla tai muuten rahoillaan leveilyä ja miks ihmisillä on fb täynnä matkakuvia.
He matkustavat itse vähintänkin saman verran kuin minä, lisäksi hän tiedottaa minua joka hiton ostoksesta mitä heidän huusholliin on tullut (ruohonleikkuria ja obotti-imuria myöten) tai harastusvälineitä tai uusi auto tms.
Että pata kattilaa soimaa.... vai miten se nyt menikään.
Siitä, että olen toistaiseksi kotiäitinä 1,5v esikoisellemme. En elä Kelan tuilla, vaan mieheni rahoilla ja olemme yhdessä sopineet, että näin on hyvä. Ei pitäisi ketään liikuttaa, että meillä toimitaan näin, mutta niin vaan moni on happamana tästä järjestelystä.
En tiennyt, että yksi kaveri oli kateellinen hoikkuudestani ennen kuin lihoin. Olen kyllä edelleen normaalipainoinen. Olin todella hämmästynyt kun tämä kaveri sanoi minulle kiukkuisesti, että vihdoin säkin olet alkanut lihoa, ihan oikein sulle.
On nykyään entinen kaveri.
Alue: Aihe vapaa
Vanhempani murhattiin vierelleni kun olin pieni. Adoptiovanhempani ja valtio kavalsivat perintöni.