Olen ”salaa” varakas, mutta olen huomannut vetäväni puoleeni varattomia miehiä
Olen 35-vuotias ja minulla on sijoitusten ja saamani perinnön vuoksi omaisuutta 230 000. Nyt aina kun alan puhua miesten kanssa, käy ilmi, että ovat täysin varattomia. On ex-muusikkoa, joka siirtynyt nyt rakennushommiin ja säästöjä 0 e. Tai toinen oli tehnyt hotelli- ja ravintola-alan töitä ja vasta nyt 34-vuotiaana itseopiskellut koodariksi, säästöjä samaten 0 e. Minulla on siis paljon antaa myös taloudellisesti ja toivoisin, että miehelläkin olisi. Pitääkö minun alkaa näyttää jollakin tavalla rikkaalta?
Kommentit (86)
Aika vähäiset varat, eihän tuolla saa edes kunnon taloa Etelä-Suomesta. Mutta joo köyhät haistaa rahatilanteen. Itse kun olin työelämässä ja tienasin keskitasoa paremmin juuri 2015, jouduin väistelemään pakolaismiehiä jotka kuvittelivat iskevänsä suunnilleen kävelemällä ohi vierestä. Ilman hyviä tuloja ei ole samaa ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja asun siis pienessä vuokra-asunnossa, koska haluaisin ostaa asunnon vasta sitten miehen kanssa yhdessä. Eli kylään tullessa asunnostanikaan ei näe, että minulla olisi oikeasti varaa enempään.
Yli 200000 euroa on hyvä puskurirahasto, joka mahdollistaa sen että ei ole suoraan riippuvainen tilipäivistä vaan maksaa aina laskut ajallaan ja tehdä haluamiaan hankintoja käteisellä ilman kulutusluottoja. Myös vuokra-asunnossa voi panostaa asumiseen huonekalujen ja muun sisustamisen kautta ja hankki juuri niin hyvän television, tietokoneen ja muita kodin laitteita kun kokee tarpeellisiksi. Ruokakaupassakin voi ostaa juuri semmoista ruokaa mitä tekee mieli. Tuo on minusta aivan järkevää rahankäyttöä, joka tekee siitä arkisesta elämästä mukavampaa.
Kyllä minulla onkin muutama design-huonekalu ja -valaisin, mutta ei niitäkään välttämättä asiaa tuntematon erota, että ovat arvokkaampia. TV:tä tai tietokonetta (työläppäriä lukuun ottamatta) minulla ei ole, koska en tarvitse niitä, ja ovat mielestäni esineinä niin rumia.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Hyvin pienellä vähemmistöllä noin kolmekymppisistä on kovinkaan merkittävästi omaisuutta. Nelikymppisistä jo isommalla osalla. Ja joo, mieti onko miesmakusi jotenkin semmoinen ettei ne varakkaan oloiset kiinnosta, vai onko oma tyylisi jotenkin boheemi niin että vaikutelma on enemmän köyhä kuin varakas. Ehkä kannattaa miettiä deittipalstan profiilia jotenkin uusiksi, jos varakkuus on olennainen kriteeri, sitten et tuhlaa kenenkään aikaa. Ja lakkaa elämästä sitku-elämää, osta itsellesi kiva asunto, sen voi kyllä myydä tai jättää vaikkapa sijoitusasunnoksi! Ei muutenkaan kannata ostaa yhteistä kotia kenenkään miehen kanssa ennen kuin olette tutustuneet kunnolla, eli hyvinkin ehdit vähintään pari vuotta asua omassasi vielä.
Olen 35. Varmaan on juurikin noin, etten kiinnostu selvästi varakkaan näköisistä miehistä. Kerran seurustelin miehen kanssa, jolla palkka oli 28-vuotiaana n. 6000 e kuussa. Sitä ei nähnyt hänestä ulkoa, koska käytti vain jotakin bändi-t-paitoja ja mustia farkkuja ja kotiakaan ei ollut mitenkään sisustanut, vaan siellä oli vuokranantajan jättämät vanhat huonekalut. Ja oma elämäntyylini on tosiaan vähän boheemin oloinen myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Hyvin pienellä vähemmistöllä noin kolmekymppisistä on kovinkaan merkittävästi omaisuutta. Nelikymppisistä jo isommalla osalla. Ja joo, mieti onko miesmakusi jotenkin semmoinen ettei ne varakkaan oloiset kiinnosta, vai onko oma tyylisi jotenkin boheemi niin että vaikutelma on enemmän köyhä kuin varakas. Ehkä kannattaa miettiä deittipalstan profiilia jotenkin uusiksi, jos varakkuus on olennainen kriteeri, sitten et tuhlaa kenenkään aikaa. Ja lakkaa elämästä sitku-elämää, osta itsellesi kiva asunto, sen voi kyllä myydä tai jättää vaikkapa sijoitusasunnoksi! Ei muutenkaan kannata ostaa yhteistä kotia kenenkään miehen kanssa ennen kuin olette tutustuneet kunnolla, eli hyvinkin ehdit vähintään pari vuotta asua omassasi vielä.
Olen 35. Varmaan on juurikin noin, etten kiinnostu selvästi varakkaan näköisistä miehistä. Kerran seurustelin miehen kanssa, jolla palkka oli 28-vuotiaana n. 6000 e kuussa. Sitä ei nähnyt hänestä ulkoa, koska käytti vain jotakin bändi-t-paitoja ja mustia farkkuja ja kotiakaan ei ollut mitenkään sisustanut, vaan siellä oli vuokranantajan jättämät vanhat huonekalut. Ja oma elämäntyylini on tosiaan vähän boheemin oloinen myös.
Se on kyllä harhaa, että kaikki varakkaat näyttäisivät varakkailta. Sanoisin niin päin ennemmin, että varakkuuttaan kovasti esittelevät eivät ehkä sitä ole.
Varakkuus näkyy asuinalueissa, kulutustottumuksissa, arvoissa ja asenteissa enemmän. Itse olen varakkaasta taustasta ja varakas myös nykyään. Hieman paremmat autot, asuinalueeni on tunnettu varakkaista ihmisistä, mutta en useimmiten käytä mitään superkalliita luksusvaatteita. Laukut on ainoita kalliimpia, koska ne kestävät. Nuorempana olin itsekin ennemmin boheemin kuin varakkaan näköinen.
Panosta siihen, että teillä on samat arvot ja näkemykset, mikä usein tulee taustasta käsin. Näkyy siinäkin, että vaurastuneet duunariyrittäjät harvemmin ovat naimisissa akateemisen uratykkinaisen kanssa, he valitsevat samantasoisesti koulutetun ja duunaritaustaisen vaimon. Tärkeintä on, että yhteisiä kiinnostuksia ja tekemisiä on, ei raha. Sitä voi aina hankkia lisää niin kuin koulutustakin.
Olet saanut varallisuutesi perintönä eli vähän kuin sattumalta. Liikut oman tasoisiesi miesten kanssa ja vain tuurilla sinulla on rahaa. Menestyvät jotka ovat tehneet itse rahansa eivät ole feministi piireissä.
Ja edelleen ..sun varallisuutes on tasoa 10v vanha yksiö helsingistä. Et ole rikas. Olet tyhhjäpää jolla on vähän massia.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla sinkulla on säästöjä/omaisuutta. Jos on, niin se vaatii myös tietynlaista luonnetta josta et välttämättä pidä. Syntymävarakkaille sinä taas olet varaton.
Saiskos lähteen tutkimukselle, jonka perusteella "aika harvalla sinkulla on säästöjä".
Vierailija kirjoitti:
Viestistä päätellen raha on ainoa asia mitä sulla on suhteeseen tuoda.
Se on paljon enemmän mitä noilla miehillä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 33-vuotias, ja perintöjen takia omaisuutta minulla on yli miljoonan edestä. Kun tapasin puolisoni, eli hän silloin työttömyystuella ja ei todellakaan varakkaasta perheestä. Ei kyllä vaikuttanut itseeni millään tavalla tämä asia, itselleni toisen ihmisen varallisuus on täysin toissijainen asia kumppanin valinnassa.
Mä mietin tätä myös. Meillä mies on varakkaasta taustasta ja minä vähävaraisesta. Minulla ei tavatessamme ollut mitään omaisuutta. Nykyään on, ihan omista palkoista säästettyä ja sijoitettua ja asuntokauppojen kautta hankittua. Miehen rahoista en ole koskaan ollut kiinnostunut enkä niitä halaja. Tällä ap:n logiikalla miehen olisi pitänyt antaa minulle pakit ihan vain tuon varattoman taustani takia. Mutta siis miksi?
Vierailija kirjoitti:
Köyhät haistavat varakkuuden.
Jep, jos oikeesti on köyhä ja joutunut miettimään kaikkea pientäkin ostostaan niin huomaa kyllä heti kuka ei mieti.
No koittakaa nyt päättää. Onko siis niin, että minun varallisuuteni ei ole mitään, jos kerta samaan hengenvetoon sanotte, että harvalla 3-kymppisellä on säästöjä tai omaisuutta? Kerroin myös jo aiemmin, että reilut puolet omaisuudestani olen tienannut itse työllä, säästämällä ja sijoittamalla. En ole omasta mielestänikään rikas, mutta onhan 230k nyt jotain verrattuna siihen mitä sanotte ja minkä itsekin olen havainnut, että suurimmalla osalla ei ole mitään tai ehkä muutama tonni säästössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen 33-vuotias, ja perintöjen takia omaisuutta minulla on yli miljoonan edestä. Kun tapasin puolisoni, eli hän silloin työttömyystuella ja ei todellakaan varakkaasta perheestä. Ei kyllä vaikuttanut itseeni millään tavalla tämä asia, itselleni toisen ihmisen varallisuus on täysin toissijainen asia kumppanin valinnassa.
Mä mietin tätä myös. Meillä mies on varakkaasta taustasta ja minä vähävaraisesta. Minulla ei tavatessamme ollut mitään omaisuutta. Nykyään on, ihan omista palkoista säästettyä ja sijoitettua ja asuntokauppojen kautta hankittua. Miehen rahoista en ole koskaan ollut kiinnostunut enkä niitä halaja. Tällä ap:n logiikalla miehen olisi pitänyt antaa minulle pakit ihan vain tuon varattoman taustani takia. Mutta siis miksi?
Varaton mies on keskimäärin enemmän turn off kuin varaton nainen.
Ikävä juttu mutta kaltaiset löytävät itsensä kaltaisia. sulla on sitten joku sama juttu kuin näillä varattomilla miehillä
Onhan noita varakkaita vanhojapoikiakin, mutta eivät taida lähiöbaareissa tai Tinderissä pyöriä...
Vierailija kirjoitti:
35-vuotiasta miehistä ne parhaat on jo varattuja ja luuserit jäljellä.
Onko asia todella näin?? Olen kiinnostunut eräästä sinkkumiehestä, 35v ja lapseton. Pari pitkää suhdetta takana mutta nyt 1,5v sinkku. Ihmetyttää jotenkin miksi hyvännäköinen fiksun mies on vapaalla jalalla. Seksiäkin on ollut ja se hyvää, mitään ”outoa” ei ole ilmaantunut. Elämänhallinta kunnossa ja työ on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaa kirjoittava ja kitaraa rämpyttävä taiteilijamies panee parhaiten.
No täytyypä kokeilla tätä kitaristia sitten :D Sovittiin, että soitellaan tänään, niin aion kysyä, ovatko hienomotoriset taidot sovellettavissa myös muille alueille...
Vastaus oli kyllä :)
En nyt pitäisi sinua varakkaana, omavarainen olisi sopiva termi
Älä edes kuvittele mistään kaljakuppilasta löytäväsi kunnon miestä
Vierailija kirjoitti:
En nyt pitäisi sinua varakkaana, omavarainen olisi sopiva termi
Älä edes kuvittele mistään kaljakuppilasta löytäväsi kunnon miestä
Hyväksytään omavarainen. Mistä ehdottaisit, että etsin?
Tekstisi perusteella ap mätsäätte henkisesti, joten mikä ongelma? Eikä parinsadantuhannen omaisuus nyt miksikään varakkaaksi tee, ihan normaali.
Itse olen 33-vuotias, ja perintöjen takia omaisuutta minulla on yli miljoonan edestä. Kun tapasin puolisoni, eli hän silloin työttömyystuella ja ei todellakaan varakkaasta perheestä. Ei kyllä vaikuttanut itseeni millään tavalla tämä asia, itselleni toisen ihmisen varallisuus on täysin toissijainen asia kumppanin valinnassa.