Olen ”salaa” varakas, mutta olen huomannut vetäväni puoleeni varattomia miehiä
Olen 35-vuotias ja minulla on sijoitusten ja saamani perinnön vuoksi omaisuutta 230 000. Nyt aina kun alan puhua miesten kanssa, käy ilmi, että ovat täysin varattomia. On ex-muusikkoa, joka siirtynyt nyt rakennushommiin ja säästöjä 0 e. Tai toinen oli tehnyt hotelli- ja ravintola-alan töitä ja vasta nyt 34-vuotiaana itseopiskellut koodariksi, säästöjä samaten 0 e. Minulla on siis paljon antaa myös taloudellisesti ja toivoisin, että miehelläkin olisi. Pitääkö minun alkaa näyttää jollakin tavalla rikkaalta?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja asun siis pienessä vuokra-asunnossa, koska haluaisin ostaa asunnon vasta sitten miehen kanssa yhdessä. Eli kylään tullessa asunnostanikaan ei näe, että minulla olisi oikeasti varaa enempään.
Oikeesti?
Onko sinun elämäsi päätarkoitus mies? Alat elää vasta sitten kun löydät sen miehen?
Mitäs jos alkaisit elää ihan omannäköistä elämää, mies löytyy tai on löytymättä.
Elämäni päätarkoitus on rakkaus.
Ok. Entäs jos sitä ei löydy?
Sitten valjastan rakkauden taiteeseen ja seilaan vapaana maailmalla katsellen kauniita maisemia ja uneksien.
Minkä ikäinen olet? Hyvin pienellä vähemmistöllä noin kolmekymppisistä on kovinkaan merkittävästi omaisuutta. Nelikymppisistä jo isommalla osalla. Ja joo, mieti onko miesmakusi jotenkin semmoinen ettei ne varakkaan oloiset kiinnosta, vai onko oma tyylisi jotenkin boheemi niin että vaikutelma on enemmän köyhä kuin varakas. Ehkä kannattaa miettiä deittipalstan profiilia jotenkin uusiksi, jos varakkuus on olennainen kriteeri, sitten et tuhlaa kenenkään aikaa. Ja lakkaa elämästä sitku-elämää, osta itsellesi kiva asunto, sen voi kyllä myydä tai jättää vaikkapa sijoitusasunnoksi! Ei muutenkaan kannata ostaa yhteistä kotia kenenkään miehen kanssa ennen kuin olette tutustuneet kunnolla, eli hyvinkin ehdit vähintään pari vuotta asua omassasi vielä.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla sinkulla on säästöjä/omaisuutta. Jos on, niin se vaatii myös tietynlaista luonnetta josta et välttämättä pidä. Syntymävarakkaille sinä taas olet varaton.
Mitä hittoa?? Itse olen sinkkuna aina saanut helposti rahaa säästöön, kunnes ne sitten palavat pikku hiljaa kun olen joko taloudellisesti holtittoman miehen kanssa tai sitten sellaisen jolla on parempi elintaso mutta vaatii että kaikki maksetaan 50/50.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa tämän ajan miehet on vain varattomia. Siinä syy. Työssä käyvää ja jotain muuta kuin pelikoneen omistavaa miestä on aika vaikea enää tavata.
Ite olen ollut duunissa 9e tunti palkalla 12 vuotta. Oman alan hommia ei ole ollut. Aloitin 7e tunti palkalla. Nyt säästöjä kertynyt 2300e. Ei tuolla vielä pääse autokouluunkaan. Ikää kohta 40v. Varmasti kaikille on selvää että en sodan tullen osallistu mitenkään vaan lähden maisteria jonnekin muuhun maahan riistettäväksi kenties paremmalla palkalla jopa. Tosi vaikeaa lähteä naisen kanssa kahville, kun pelkkä kahvi ja leivos yhdelle maksaa helposti sen 3h tuntipalkan verran. Noloa on myös istua pelkän vesilain kanssa treffeillä. Parturissa käynnistäkin saa säästää. Onko kerran vuodessa siisti kampaus noin 3kk ajan vai näyttääkö vaan suosiolla heavymieheltä aina ja aina vaan? Säästyy vuodessa noin 10-50e. Ukon että tää maa on jo venäläisten hallussa koska työelämä ei tunnu reilulta ja suomalaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla sinkulla on säästöjä/omaisuutta. Jos on, niin se vaatii myös tietynlaista luonnetta josta et välttämättä pidä. Syntymävarakkaille sinä taas olet varaton.
Mulla alkoi rahaa säästyä eron jälkeen. Innostuin nyt vasta sijoittamaan, kun halvalla saa. Sijoitan vielä enemmän, jos kurssit kunnolla romahtaa.
Ap, mulle tulee mieleen, että käytkö liian aikaisin tutstuessa näitä rahakeskusteluja. Oletko noiden keskustelujen yhteydessä tuonut esille oman varakkuutesi? Tiedätkö, että miehet eivät myös ole piilovarakkaita, ja eivät vian halua paljastaa kaikkea heti.
toisena tulee mieleen vetovoiman laki. Jos elät kuin varaton, niin jollain tavalla se sinusta varmasti huokuu ulospäin, vaikket itse asiaa tajuaisi. Ehkä sun kannattaisi alkaa viettää aikaa osakepiireissä, niin tarttuisi sinuun sopivaa tähtipölyä sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ja asun siis pienessä vuokra-asunnossa, koska haluaisin ostaa asunnon vasta sitten miehen kanssa yhdessä. Eli kylään tullessa asunnostanikaan ei näe, että minulla olisi oikeasti varaa enempään.
Yli 200000 euroa on hyvä puskurirahasto, joka mahdollistaa sen että ei ole suoraan riippuvainen tilipäivistä vaan maksaa aina laskut ajallaan ja tehdä haluamiaan hankintoja käteisellä ilman kulutusluottoja. Myös vuokra-asunnossa voi panostaa asumiseen huonekalujen ja muun sisustamisen kautta ja hankki juuri niin hyvän television, tietokoneen ja muita kodin laitteita kun kokee tarpeellisiksi. Ruokakaupassakin voi ostaa juuri semmoista ruokaa mitä tekee mieli. Tuo on minusta aivan järkevää rahankäyttöä, joka tekee siitä arkisesta elämästä mukavampaa.
Jos puhutaan 35+ ikäluokasta, niin suurin osa sen ikäisistä miehistä ja naisista seurustelee ja aika monilla on myös lapsia. Myös pk-seudulla. Ja koska perhekeskeiset ihmiset ovat yleensä myös hyvissä ammateissa ja päämäärätietoisia, ei sellaisia miehiä ole niin paljon vapaana. Lisäksi pk-seudulla on muutenkin naisista ylitarjontaa hyvin toimeentuleville miehille. Maaseudulla taas päinvastoin eli yksi mahdollisuus on etsiä maakunnista sopivaa miestä, jolla on varallisuutta. Jos se kerran itsellesi on tärkeää, että miehellä olisi myös varallisuutta.
Olet saanut varasi perintönä eli vanhempasi tai toinen heistä ovat ilmeisesti kuolleet. Moni muu menettää vanhempansa vasta paljon myöhemmin ja perii, joten tilanne tasoittuu myöhemmin. Itse olin jo parikymppisenä varakas ja pariuduin vastaavanlaisen miehen kanssa. Kieltämättä se yhdistää muussakin kun rahan määrässä, koska taustat ovat samanlaiset. Sinuna kiinnittäisin tuohon huomiota enemmän kuin rahan määrään. Sehän voi lisääntyä vaikka kuinka paljon, jos ammatti ja asenne ovat sen mukaisia. Tärkempää on kuitenkin suhtautua rahankäyttöön ja muihin keskeisiin asioihin samalla tavalla.
Älä leveile rahoillasi tai saat perääsi miespuolisia golddiggreitä. Nuo summat ovat vielä aika pieniä esimerkiksi asunnon ostamista ajatellen (saat kaksion kivalta alueelta, mutta remonttiin rahat eivät enää riitä), sinuna tekisin sijoituksia ja panisin rahan poikimaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan 35+ ikäluokasta, niin suurin osa sen ikäisistä miehistä ja naisista seurustelee ja aika monilla on myös lapsia. Myös pk-seudulla. Ja koska perhekeskeiset ihmiset ovat yleensä myös hyvissä ammateissa ja päämäärätietoisia, ei sellaisia miehiä ole niin paljon vapaana. Lisäksi pk-seudulla on muutenkin naisista ylitarjontaa hyvin toimeentuleville miehille. Maaseudulla taas päinvastoin eli yksi mahdollisuus on etsiä maakunnista sopivaa miestä, jolla on varallisuutta. Jos se kerran itsellesi on tärkeää, että miehellä olisi myös varallisuutta.
Olet saanut varasi perintönä eli vanhempasi tai toinen heistä ovat ilmeisesti kuolleet. Moni muu menettää vanhempansa vasta paljon myöhemmin ja perii, joten tilanne tasoittuu myöhemmin. Itse olin jo parikymppisenä varakas ja pariuduin vastaavanlaisen miehen kanssa. Kieltämättä se yhdistää muussakin kun rahan määrässä, koska taustat ovat samanlaiset. Sinuna kiinnittäisin tuohon huomiota enemmän kuin rahan määrään. Sehän voi lisääntyä vaikka kuinka paljon, jos ammatti ja asenne ovat sen mukaisia. Tärkempää on kuitenkin suhtautua rahankäyttöön ja muihin keskeisiin asioihin samalla tavalla.
Älä leveile rahoillasi tai saat perääsi miespuolisia golddiggreitä. Nuo summat ovat vielä aika pieniä esimerkiksi asunnon ostamista ajatellen (saat kaksion kivalta alueelta, mutta remonttiin rahat eivät enää riitä), sinuna tekisin sijoituksia ja panisin rahan poikimaan.
Ei kai kukaan asuntoa käteisellä osta. Esim. 50 k kaksion käsirahaksi, loput sijoituksiin. Jos haluaa myöhemmin ostaa yhteisen asunnon miehen kanssa, myy kaksion tai laittaa vuokralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan 35+ ikäluokasta, niin suurin osa sen ikäisistä miehistä ja naisista seurustelee ja aika monilla on myös lapsia. Myös pk-seudulla. Ja koska perhekeskeiset ihmiset ovat yleensä myös hyvissä ammateissa ja päämäärätietoisia, ei sellaisia miehiä ole niin paljon vapaana. Lisäksi pk-seudulla on muutenkin naisista ylitarjontaa hyvin toimeentuleville miehille. Maaseudulla taas päinvastoin eli yksi mahdollisuus on etsiä maakunnista sopivaa miestä, jolla on varallisuutta. Jos se kerran itsellesi on tärkeää, että miehellä olisi myös varallisuutta.
Olet saanut varasi perintönä eli vanhempasi tai toinen heistä ovat ilmeisesti kuolleet. Moni muu menettää vanhempansa vasta paljon myöhemmin ja perii, joten tilanne tasoittuu myöhemmin. Itse olin jo parikymppisenä varakas ja pariuduin vastaavanlaisen miehen kanssa. Kieltämättä se yhdistää muussakin kun rahan määrässä, koska taustat ovat samanlaiset. Sinuna kiinnittäisin tuohon huomiota enemmän kuin rahan määrään. Sehän voi lisääntyä vaikka kuinka paljon, jos ammatti ja asenne ovat sen mukaisia. Tärkempää on kuitenkin suhtautua rahankäyttöön ja muihin keskeisiin asioihin samalla tavalla.
Älä leveile rahoillasi tai saat perääsi miespuolisia golddiggreitä. Nuo summat ovat vielä aika pieniä esimerkiksi asunnon ostamista ajatellen (saat kaksion kivalta alueelta, mutta remonttiin rahat eivät enää riitä), sinuna tekisin sijoituksia ja panisin rahan poikimaan.
Ei kai kukaan asuntoa käteisellä osta. Esim. 50 k kaksion käsirahaksi, loput sijoituksiin. Jos haluaa myöhemmin ostaa yhteisen asunnon miehen kanssa, myy kaksion tai laittaa vuokralle.
Jos ei ole muuta rahaa, niin tuskin monikaan ostaa, koska ensiasunnosta saa vielä vähän verohelpotuksia. Sen vuoksi suosittelenkin, ettei tee sijoitusta välttämättä ollenkaan omaan asuntoon.
Jos köyhät miehet etsiytyvät luoksesi noin johdonmukaisesti, niin ehkä he etsivät tietoisesti jotakuta, jolla on rahaa? Sittenhän voit valita tosi komean ja muuten erityisen hyvän miehen, niin olette tasoissa. Kumpikin tuo suhteeseen jotain ja täydentää toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvalla sinkulla on säästöjä/omaisuutta. Jos on, niin se vaatii myös tietynlaista luonnetta josta et välttämättä pidä. Syntymävarakkaille sinä taas olet varaton.
Tämähän nyt on aivan älytön väite. Kaikilla tuntemillani sinkuilla on huomattavasti enemmän varallisuutta kuin perheellisillä ja ovat aloittaneet säästämisen ja sijoittamisen jo nuorena. Miten voi vielä 2020-luvulla joku olla noin pihalla maailman menosta että edelleen luulee sinkkujen elävän köyhää elämää vailla säästöjä? Sinkuillahan nimenomaan on aikaa sijoittaa, tehdä töitä, säästää.
Vinkki vaan, jos tapailee jotain kenestä yhtään saa kuvaa että on köyhä/velkaantunut/sössinyt raha-asiansa.
Tällaiset ihmiset haistavat "helpon rahan" ja koittavat päästä lompakollesi jossain vaiheessa. Jos nämä raha-asiat tulee puheeksi, niin tee selväksi että tämä tyyppi saa hoitaa raha- ja asuntoasiansa itse.
Otin nuorempana velkaantuneen poikaystäväni luokseni asumaan, olisi mielihyvin käyttänyt minunkin rahani. Joka välissä toi esille, että minulla kun on enemmän rahaa niin enkö voisi vaikka maksaa kaupassa. Laskuja ei ollutkaan varaa maksaa.
Tuo on joku häiriö, että sotkee raha-asiansa osamaksuilla, pikavipeillä ja lainoilla ja sitten ei mitään osaa asialle tehdä.
Varo näitä.
Älä liian aikaisin kerro varakkuudestasi, ettei joku ole väärin tarkoitusperin kanssasi.
Luuleeko ap. muka ihmisten kertovan hänelle totuuden varallisuudestaan? Kell' onni on, se onnen kätkeköön...
Se ap:n parisataa tuhatta on sitäpaitsi pikkuraha, kun varakkuudesta puhutaan.
Tämmöisissä asioissahan se tasa-arvoisuus parhaiten punnitaan. Miehet on elättäneet naisia tuloillaan miljoonia vuosia ja nyt nainen ei viitsi laittaa hynttyitä yhteen vaan sen takia kun muutama sata tonnia taskussa rahaa.
On vaan ne naiset oersoja rahalle ja taitaa pitää suurenakin aartenaan pankkitiliään. Ei mikään ihme, ettet todellisuudessa tule tälläistä materialismistä irtautunutta miestä saamaan niinkuin minä, kun noin rahan perään olet.
Arvoistas seuraa todennäköisesti saat ja samanlaisen kitupiikin.
Kun itse sain säästettyä neljännesmiljoonan, niin tuntui että olen parin askeleen päässä taloudellisista vaikeuksista ja jäljessä kaikkia kavereita kolmevitosena, vaikka ihan normityyppekä ovat ilman perintöjä. Ongelma lienee lähinnä siinä, että valtaosa on jo pariutunut.
Vierailija kirjoitti:
Ja asun siis pienessä vuokra-asunnossa, koska haluaisin ostaa asunnon vasta sitten miehen kanssa yhdessä. Eli kylään tullessa asunnostanikaan ei näe, että minulla olisi oikeasti varaa enempään.
Mikä pakkomielle sulla on miehen varallisuuteen? Jos mies ei ole älynnyt alkaa sijoittaa, voihan hän sen edell3en aloittaa? Asunnon voitte ostaa eri osuuksilla, esimerkiksi 80%/20%. Mikä ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Kun itse sain säästettyä neljännesmiljoonan, niin tuntui että olen parin askeleen päässä taloudellisista vaikeuksista ja jäljessä kaikkia kavereita kolmevitosena, vaikka ihan normityyppekä ovat ilman perintöjä. Ongelma lienee lähinnä siinä, että valtaosa on jo pariutunut.
Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on n. 100.000, 35-vuotiailla vielä vähemmän. Monella suuret asuntovelat ym., mutta ei välttämättä nettovarallisuutta nimeksikään.
Ok. Entäs jos sitä ei löydy?