Li Andersson Hesarissa tuloeroista ja hyvätuloisista

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:25"]

Yksittäiset veropakolaiset eivät maamme taloutta kaada, toki niillä on vahva moraalinen merkitys.

Suurempi ongelma meillä on ns. verosuunnittelu, eli  verojen kiertäminen veroparatiisien avulla.

Tätä käyttävät sekä yritykset, että yksityiset, firmat myös maksavat johtajiensa palkkioita ja vapaaehtoisia eläkemaksuja veroparatiiseihin.

On arvioitu valtiomme menettävän vuositasolla 5-10 mrd euroa veroparatiisien käytön takia. Sillä rahalla saisimme katettu koko kestävyysvajeen.

Odotan hallituksen puuttuvan tähän. Jää nähtäväksi puututaanko.

[/quote]

Juuri näin. Keskittyisivät eduskunnassa yhdessä tuumin harmaaseen talouteen ja veroparatiiseihin, siinä pitäisi periaatteessa olla jokaisella puolueella selkeä yhteinen intressi. Voisivat jopa saada jotain oikeasti aikaan.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:33"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:25"]

Yksittäiset veropakolaiset eivät maamme taloutta kaada, toki niillä on vahva moraalinen merkitys.

Suurempi ongelma meillä on ns. verosuunnittelu, eli  verojen kiertäminen veroparatiisien avulla.

Tätä käyttävät sekä yritykset, että yksityiset, firmat myös maksavat johtajiensa palkkioita ja vapaaehtoisia eläkemaksuja veroparatiiseihin.

On arvioitu valtiomme menettävän vuositasolla 5-10 mrd euroa veroparatiisien käytön takia. Sillä rahalla saisimme katettu koko kestävyysvajeen.

Odotan hallituksen puuttuvan tähän. Jää nähtäväksi puututaanko.

[/quote]

Teoriittisia lukuja, jotka eivät pohjaudu edes mihinkään faktatietoon. Mikäli haluatte nauraa, niin yrittäkääpä joskus kysyä näistä "veroparatiisi" asioista meuhkaavilta, että mitenkäs ne rahat sieltä haetaankaan? Ei liene yllätys, että eniten asiasta ovat avautuneet vihreät ja vasemmistoliitto, joista  kummallakin on talousosaaminen esikouluikäisen lapsen tasoa mikäli vaalipuheita on uskominen.

[/quote]

Itseasiassa monet talousasintuntijat juuri vasemmiston kannattaman Keynesiläisen talouspolitiikan kannalla. Ja tämä on ainakin Itävallassa toiminut viimevuosina huomattavan hyvin: http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376105969278?jako=288f0109df7ae03e1a99ab49d3a42067&ref=og-url

 MOT: Yli 4 veromiljardia hukassa - !!!
 
KOK-Yritykset ja yksityishenkilöt Suomessa jättävät joka vuosi verojaan maksamatta.!

Rästissä on kaikkiaan jo yli neljän miljardin euron veropotti.
    Esitetty:  Yle Areena
   Sarja MOT » paskakokkareet eivät maksa verojaan!
   yle.fi/mot »
 Dokumentit ja fakta ›
        Fakta
        Ajankohtaisohjelmat
http://areena.yle.fi/tv/2081733

Yritykset KOK Suomessa jättävät verojaan maksamatta 4miljrd.hukassa!
Suomi, pohjolan kreikka!!!!!


Yrityspomot eivät maksa veroja- varakkaampi kansanosa välttää verotkin!!

Välillinen verotus eli arvonlisävero ja sen kaltaiset kulutusverot edustavat
kuitenkin tasaveroa (vaikka todellisuudessa köyhät maksavat suhteessa rikkaita enemmän kulutusveroja).
Verotuksen oikeudenmukaisuus voi nykyjärjestelmässä toteutua vain tuloverotuksen avulla.
 Mutta toteutuuko se käytännössä?
Verotietojen mukaan on eniten ansainneitten joukossa paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät viime vuonnakaan maksaneet ollenkaan kunnallisveroa tai maksoivat korkeintaan muutamia tonneja. Tämä johtuu siitä, että kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, ei pääomatuloista. Rikkaimmat voivat elää pääomiensa turvin, ja näin kunnat jäävät ilman heidän maksamiaan kunnallisveroja. Tällainen muutos verojärjestelmään tehtiin 1993.
Jos pääomatuloista maksettaisiin myös kunnallisveroa, saisivat kunnat lisätuloja 2-3 miljardia euroa vuodessa.
Huomionarvoinen asia on tietenkin sekin, että pääomaverotus on kevyempää kuin ansiotuloverotus.
Lisäksi pitää muistaa, että kun kerran verotettu pääomatulo muuttuu seuraavana vuonna varallisuudeksi eli pääomaksi (Das Kapital), siitä ei enää Matti Vanhasen(kepuli) ykköshallituksen päätöksen perusteella tarvitse maksaa varallisuusveroa.
Mitä ne puhuvat verotuksen progressiivisuuden lisäämisestä. Hyvinhän se toimii. Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän veroja.
Koko maan tulotilaston kärkinimistä tällaisia nollaveronmaksajia ovat mm. Lars Langenskiöld, Päivi Laakkonen-Mäkihonko, Elsa Fromond, Timo Nieminen ja Perttu Immonen.
Kuvio kertoo, että alimmissa tuloluokissa veroprosentti vaihtelee nollan ja lähes 20 prosentin välillä. Tämä johtuu siitä, ettei pienimmistä eläkkeistä makseta lainkaan veroa, mutta toisaalta vielä vähän matalammasta työmarkkinatuesta maksetaan lähes 20 prosentin vero.
Tämän jälkeen hajonta alkaa kasvaa eli tulonsaajien joukkoon ilmestyy huomattava joukko ”vapaamatkustajia”, joiden veroaste on paljon alhaisempi kuin pienempiä tuloja saavilla. Mitä alhaisempi suurituloisen veroprosentti on, sitä suurempi osa hänen tuloistaan muodostuu pääomatuloista. Noin 100 000 euron vuositulojen jälkeen tulonsaajien veroprosentti vaihtelee sattumanvaraisesti 50 prosentin ja nollan välillä.
Joka tapauksessa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on ongelmallista, että monien hyvin toimeentulevien veroprosentit ovat selvästi alhaisempia kuin pienituloisten.
Heikki Hiilamo
Tutkimusprofessori
http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904

Li Andersson ja muut elitistisiat ovat kyllä erikoista porukkaa kertakaikkiaan.

Puhumattakaan kokoomusloiselitistisiaoista.. Vastikkeetonta sosiaalitukeA:Kokoomusnuorille 650 000€

Kokoomusnuorten tuet pitäisi poistaa!!!!!

Poliittisten nuorisojärjestöjen, kuten kokoomusnuorten, tuet pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on älyvapaina syntyviä lapsuksia ja kovasydämisiä kannanottoja oikeistonuorilta.



valtion verosäkistä Vastikkeetonta puoluetukeA:Kokoomusnuorille 650 000€,=sossutukea!!!  kokkareloisille verovaroista tukea tuen päälle!!!!

Kokoomuksen Nuorten Liitto sai vastikkeetonta TUKIavustusta 650 000 euroa,


http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=3156

Loisivat vaan sohvalla ja kirjoittelevat paskapuolueohjelmia suomen tuhoksi!

http://ottolehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123405-kokoomusnuorten-tuet-pitaisi-poistaa


Aiemmin maksettu erillinen lehdistötuki on EU:n lainsäädännön mukaan yritystukea, josta on tehtävä ilmoitus EU:n komissiolle. Parlamentaarisesti jaettava viestintäavustus on sen sijaan poliittisen toiminnan tukea, jota EU ei pidä ongelmallisena.

Tänä vuonna puolueille jaetaan lähes 18 miljoonaa euroa tukea lehtien ja sähköisen viestinnän julkaisua varten.

Tukea maksetaan myös Ahvenanmaan maakunnalle. Tukisumma on yli neljä miljoonaa euroa aiempaa suurempi.

Susanna Kosken johtama kokoomuksen nuorisojärjestö saa valtionapua 642 850 euroa.=sossutukea!!!

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:58"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:03"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:34"]

Niin.

http://yle.fi/uutiset/kovapalkkaisin_11prosenttia_maksoi_45prosenttia_veroista__pienituloisin_44prosenttia_alle_8prosenttia/8136397

[/quote]

Eli otetaanko pienituloisilta enemmän?

[/quote]

Vain tietämättömät ihmiset vertailevat nykyään pelkkää ansiotuloverotusta. Suomessa on jo vuosia siirretty verotuksen painopistettä välillisiin veroihin, eli kulutusveroihin. Kulutusverot muodostavat valtion verotuloista suuremman osan kuin ansiotuloverot. Tältä osin Suomessa on jo siis siirrytty tasaverotukseen.

Kulutusverotusta voidaan parhaiten vertailla kansainvälisesti suhteuttamalla maksetut kulutusverot bruttokansantuotteeseen. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa sijalle 3, eli todella kärkipäähän.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/kulutusverot/

Toisin sanoen, pieni- ja keskituloiset maksavat suhteessa enemmän veroja.

[/quote]

Meinaat että suurituloiset ei kuluta rahojaan mihinkään joten niistä ei mene kulutusveroakaan?

Kulutusveron idea on se, että sen määrä perustuu just siihen että minkälainen summa kulutetaan. Se on samansuuruinen kaikille joten se lisää eikä vähennä suhteellisen veron määrää. Ansioveroja taas suurituloiset maksavat paljon enemmän kuin pienituloiset joten suhteessa suurituloiset maksavat paljon enemmän tienaamistaan rahoista veroa kuin pienituloiset.

[/quote]

Ulkopuolinen vastaa: Jos sinulla on rahaa käytössä kymmenkertaisesti pienituloiseen nähden, on selvää, että sinun on helpompi ostaa teille molemmille samanhintainen tuote.

Progressio tulisikin jotenkin saada sisällytettyä myös tuotteiden hintaan. Suurituloisen kuuluisi maksaa kaikesta enemmän näennäisesti niin, että hän itse asiassa maksaisi saman verran kuin pienituloinen. Nykyisessä tilanteessa suurituloiset maksavat kaikesta vähemmän suhteutettuna ostovoimaansa.

[/quote]

Eli joku sirukortti yhdistettynä verotietokantaan, jota vinguttaa kaupan kassalla, niin maitolitran hinta määräytyy sen mukaan? Vassarin unelma. Onneksi äänestäjät ovat eri mieltä.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:51"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:33"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:25"]

Yksittäiset veropakolaiset eivät maamme taloutta kaada, toki niillä on vahva moraalinen merkitys.

Suurempi ongelma meillä on ns. verosuunnittelu, eli  verojen kiertäminen veroparatiisien avulla.

Tätä käyttävät sekä yritykset, että yksityiset, firmat myös maksavat johtajiensa palkkioita ja vapaaehtoisia eläkemaksuja veroparatiiseihin.

On arvioitu valtiomme menettävän vuositasolla 5-10 mrd euroa veroparatiisien käytön takia. Sillä rahalla saisimme katettu koko kestävyysvajeen.

Odotan hallituksen puuttuvan tähän. Jää nähtäväksi puututaanko.

[/quote]

Teoriittisia lukuja, jotka eivät pohjaudu edes mihinkään faktatietoon. Mikäli haluatte nauraa, niin yrittäkääpä joskus kysyä näistä "veroparatiisi" asioista meuhkaavilta, että mitenkäs ne rahat sieltä haetaankaan? Ei liene yllätys, että eniten asiasta ovat avautuneet vihreät ja vasemmistoliitto, joista  kummallakin on talousosaaminen esikouluikäisen lapsen tasoa mikäli vaalipuheita on uskominen.

[/quote]

Itseasiassa monet talousasintuntijat juuri vasemmiston kannattaman Keynesiläisen talouspolitiikan kannalla. Ja tämä on ainakin Itävallassa toiminut viimevuosina huomattavan hyvin: http://www.hs.fi/sunnuntai/a1376105969278?jako=288f0109df7ae03e1a99ab49d3a42067&ref=og-url

[/quote]

Tarina ei näytä kertovan yksityiskohtia itävallan taloudesta. Esim:

Omistukset, myydäänkö kaikki yritykset yhtä nopeasti ulkomaiseen omistuukseen kuin suomessa.

Vientituotteet, mitä itävallassa tuotetaan ja viedään ulkomaille.

Yrityksen perustamisen helppous, byrokratia, yms. eli kaikki ne tavat joilla suomalainen virkamieskoneisto osaa tappaa alkavan yrityksen jo kauan ennen kuin sillä on edes teoreettinen mahdollisuus lähteä lentoon

nämä tuli aluksi mieleen

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:39"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:47"]

Mahdatko itse olla tehnyt päivääkään töitä missään? Suomessa on yksi euroopan helpoimpia irtisanomisprosesseja. Yt-neuvottelut on yleensä silkka muodollisuus ja tuotannolliset- ja taloudelliset syyt on niin laaja käsite että se käy todella moneen tarkoitukseen. Lisäksi ei ole mitään velvollisuutta kustantaa esim. saksan tyyliin työntekijöiden uudelleenkoulutusta etc. 

Amerikan irtisanomisprosessiin vertaaminen on aika turhaa. En tiedä onko missään niin helppo irtisanoa kuin amerikassa. Toisaalta uuden työn löytyminen on amerikassa noin 100  kertaa helpompaa koska töitä on myös tarjolla.

Muuten olen kyllä sitä mieltä että Li on pihalla jokseenkin asiasta kuin asiasta :)

[/quote]

ja noissa maissa mm. Saksassa ja USA:ssakin saa vähintään vuoden palkan irtisanomisen päälle. Saksassa enemmänkin riippuen palvelusvuosista.

Vai on Suomessa vaikea irtisanoa :) ...

[/quote]

Vuoden palkan irtisanomisen päälle? Epäilen ettet jenkeissä ainakaan saa, jollet ole joku erityisasiantuntija tai johtaja ja itse neuvotellut moista pykälää soppariin.

[/quote]

No niitä lähinnä ajattelinkin. Saksassa taas saa kaikki samassa firmassa.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 16:02"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:58"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:20"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:08"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:03"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 13:34"]

Niin.

http://yle.fi/uutiset/kovapalkkaisin_11prosenttia_maksoi_45prosenttia_veroista__pienituloisin_44prosenttia_alle_8prosenttia/8136397

[/quote]

Eli otetaanko pienituloisilta enemmän?

[/quote]

Vain tietämättömät ihmiset vertailevat nykyään pelkkää ansiotuloverotusta. Suomessa on jo vuosia siirretty verotuksen painopistettä välillisiin veroihin, eli kulutusveroihin. Kulutusverot muodostavat valtion verotuloista suuremman osan kuin ansiotuloverot. Tältä osin Suomessa on jo siis siirrytty tasaverotukseen.

Kulutusverotusta voidaan parhaiten vertailla kansainvälisesti suhteuttamalla maksetut kulutusverot bruttokansantuotteeseen. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa sijalle 3, eli todella kärkipäähän.

http://www.veronmaksajat.fi/luvut/tilastot/kulutusverot/

Toisin sanoen, pieni- ja keskituloiset maksavat suhteessa enemmän veroja.

[/quote]

Meinaat että suurituloiset ei kuluta rahojaan mihinkään joten niistä ei mene kulutusveroakaan?

Kulutusveron idea on se, että sen määrä perustuu just siihen että minkälainen summa kulutetaan. Se on samansuuruinen kaikille joten se lisää eikä vähennä suhteellisen veron määrää. Ansioveroja taas suurituloiset maksavat paljon enemmän kuin pienituloiset joten suhteessa suurituloiset maksavat paljon enemmän tienaamistaan rahoista veroa kuin pienituloiset.

[/quote]

Ulkopuolinen vastaa: Jos sinulla on rahaa käytössä kymmenkertaisesti pienituloiseen nähden, on selvää, että sinun on helpompi ostaa teille molemmille samanhintainen tuote.

Progressio tulisikin jotenkin saada sisällytettyä myös tuotteiden hintaan. Suurituloisen kuuluisi maksaa kaikesta enemmän näennäisesti niin, että hän itse asiassa maksaisi saman verran kuin pienituloinen. Nykyisessä tilanteessa suurituloiset maksavat kaikesta vähemmän suhteutettuna ostovoimaansa.

[/quote]

Eli joku sirukortti yhdistettynä verotietokantaan, jota vinguttaa kaupan kassalla, niin maitolitran hinta määräytyy sen mukaan? Vassarin unelma. Onneksi äänestäjät ovat eri mieltä.

[/quote]

Jooei, ei helvetissä mitään progressiivisia hintoja.

Ensinnäkin rikkaat saa helposti haettua kulutustavaransa ulkomailtakin, köyhät joutuu tyytymään siihen mitä kotimaassa on tarjolla. Toiseksi jos työnteolla ei saavuta mitään, kukaan ei tee yhtään sen enempää kuin on pakko. Yksi kommunistisen n-liiton kaataneista asioista oli tuotannon tehottomuus. Miksi tehdä enempää kun siitä ei saa juuri mitään. Oli siihen muitakin tekijöitä toki.

Kommunistista utopiaa haikailevat muuttakoot vaikka pohjois-koreaan testaamaan sitä käytännössä.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:32"]kakkakokkarepösilö jauhaa ainavan sontaa. Faktaa paskajuttujen sijaan.. Suomessa irtisanominen käy liian helposti ja halvasti!!

OECD:n tuoreen selvityksen mukaan suomalainen irtisanomismenettely on yhdeksänneksi heikoin yli 34 maan joukosta, uutisoi Yle.

Uutisen mukaan joukkoirtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.

 Hyvin harvoin työnantajan toimia haastetaan oikeuteen, jos irtisanomisten perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Suomi on tässä suhteessa aika yksiviivainen maa,

Monissa Välimeren ja Keski-Euroopan maissa työntekijöiden irtisanominen on usein huomattavasti vaikeampaa kuin Pohjoismaissa.

 Muualla Euroopassa on enemmän turvattu työsuhteita. Siellä on meitä hankalampi irtisanoa ja irtisanomiseen liittyy erorahoja ja muita järjestelyjä, joita Suomessa ei ole, virkkoo Ylelle puolestaan sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013123017879696_uu.shtml

Vuosi 2009 oli Suomessa irtisanomisten suhteellinen Euroopan ennätys; työttömäksi jäi lähes 20 000 työntekijää, ja väkeä lomautettiin runsaasti.
http://yle.fi/uutiset/suomalainen_irtisanomisjarjestelma__millainen_sen_pitaisi_olla/7004334

 
[/quote]

Tässä pitää ottaa huomioon se, että toisaalta Pohjoismaissa irtisanominen on helppoa, toisaalta sosiaalitukea saa ilman aikarajaa esimerkiksi nelihenkinen perhe 2 500 €/kk.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:37"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:13"]

Olisi mielenkiintoista nähdä Lin cv ja etenkin työhistoria.

[/quote]

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1310.aspx

[/quote]

Ei ole näköjään työllä itseään rasittanut tämäkään vassari.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:40"]

Kun tiedot Microsoftin irtisanomisista tuli, Li Anderson twiittasi, että Suomessa ei ole kunnon irtisanomissuojaa. Siis mitäh!!! Ei tule ihan heti mieleen toista maata, jossa työntekijällä olisi parempi irtisanomissuoja kuin Suomessa! Jenkeissä Microsoftin irtisanomilla henkilöillä on 3 pv aikaa putsata pöytä! Suomessa puhutaan monesti puolesta vuodesta!! Haloo!! Suomessahan paskasta työntekijästä ei pääse eroon sitten millään.

Mm. tämän perusteella, en pidä Li Andersonia juuri minään.

[/quote]

Rajoittuuko sinun tietämyksesi vain USA:aan? Siellä todellakaan ei ole minkäänlaista irtisanomissuojaa.

Euroopassa, sivistysmaissa, sitävastoin on. Ja huomattavasti paremmat kuin Suomessa. Täällähän ei tarvitse kuin laittaa teatteri, eli yt-neuvottelut pystyyn ja sitten voikin pian pistää ihmisiä kilometritehtaalle.

Aikuisten oikeasti Suomen irtisanomissuoja on huomattavasti huonompi kuin Euroopassa, esim. Saksassa.

Vaikka vasuri en ole, on pakko myöntää, että Li Andersson on tuossa asiassa aivan oikeassa.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:47"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:40"]

Kun tiedot Microsoftin irtisanomisista tuli, Li Anderson twiittasi, että Suomessa ei ole kunnon irtisanomissuojaa. Siis mitäh!!! Ei tule ihan heti mieleen toista maata, jossa työntekijällä olisi parempi irtisanomissuoja kuin Suomessa! Jenkeissä Microsoftin irtisanomilla henkilöillä on 3 pv aikaa putsata pöytä! Suomessa puhutaan monesti puolesta vuodesta!! Haloo!! Suomessahan paskasta työntekijästä ei pääse eroon sitten millään.

Mm. tämän perusteella, en pidä Li Andersonia juuri minään.

[/quote]

Mahdatko itse olla tehnyt päivääkään töitä missään? Suomessa on yksi euroopan helpoimpia irtisanomisprosesseja. Yt-neuvottelut on yleensä silkka muodollisuus ja tuotannolliset- ja taloudelliset syyt on niin laaja käsite että se käy todella moneen tarkoitukseen. Lisäksi ei ole mitään velvollisuutta kustantaa esim. saksan tyyliin työntekijöiden uudelleenkoulutusta etc. 

Amerikan irtisanomisprosessiin vertaaminen on aika turhaa. En tiedä onko missään niin helppo irtisanoa kuin amerikassa. Toisaalta uuden työn löytyminen on amerikassa noin 100  kertaa helpompaa koska töitä on myös tarjolla.

Muuten olen kyllä sitä mieltä että Li on pihalla jokseenkin asiasta kuin asiasta :)

[/quote]

ja noissa maissa mm. Saksassa ja USA:ssakin saa vähintään vuoden palkan irtisanomisen päälle. Saksassa enemmänkin riippuen palvelusvuosista.

Vai on Suomessa vaikea irtisanoa :) ...

[/quote]

MacJobeissakin irtisanottu saa vuoden palkan? Tai siivooja tai varastomies. Wal-Martin tavaroiden pakkaaja?

Vientituotteet Suomesta ulkomaille: "Tärkeimpiä vientituotteita olivat kemian teollisuuden tuotteet ja metsäteollisuuden tuotteet. Myös metallit ja metallituotteet, koneet ja laitteet sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet muodostivat huomattavan osan viennistä" ja Itävallan taas: "Tärkeimpiä vientituotteita ovat teollisuustuotteet ja koneet.", eli näiden osalta suhteellisen samoissa piireissä liikutaan tietysti tuota metsäosuutta lukuunottamatta.

Olisi mielenkiintoista kuulla mihin perustat väitteese että Suomessa kaikki myydään ulkomaiseen omistukseen nopeasti? Itse en googlaamalla löytänyt mitään aiheeseen viittaavaa.

Ainakin tämän Maailmanpankin rankingin -listan mukaan Suomessa yrityksen perustaminen on helpompaa kun Itävallassa . Toki jotkut asiat tuossa vertailussa (esim sähkön saanti yritykselle) on Itävalloissa helpompaa, mutta overall suomi on vertailussa sijalla 9 kun taas itävallat sijalla 21. Esim rakennusluvansaaminen on suomessa paljon helpompaa. http://www.doingbusiness.org/rankings

[quote author="Anonyymi nihilisti" time="06.08.2015 klo 16:09"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:32"]kakkakokkarepösilö jauhaa ainavan sontaa. Faktaa paskajuttujen sijaan.. Suomessa irtisanominen käy liian helposti ja halvasti!!

OECD:n tuoreen selvityksen mukaan suomalainen irtisanomismenettely on yhdeksänneksi heikoin yli 34 maan joukosta, uutisoi Yle.

Uutisen mukaan joukkoirtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna.

 Hyvin harvoin työnantajan toimia haastetaan oikeuteen, jos irtisanomisten perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Suomi on tässä suhteessa aika yksiviivainen maa,

Monissa Välimeren ja Keski-Euroopan maissa työntekijöiden irtisanominen on usein huomattavasti vaikeampaa kuin Pohjoismaissa.

 Muualla Euroopassa on enemmän turvattu työsuhteita. Siellä on meitä hankalampi irtisanoa ja irtisanomiseen liittyy erorahoja ja muita järjestelyjä, joita Suomessa ei ole, virkkoo Ylelle puolestaan sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Esko Salo.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013123017879696_uu.shtml

Vuosi 2009 oli Suomessa irtisanomisten suhteellinen Euroopan ennätys; työttömäksi jäi lähes 20 000 työntekijää, ja väkeä lomautettiin runsaasti.
http://yle.fi/uutiset/suomalainen_irtisanomisjarjestelma__millainen_sen_pitaisi_olla/7004334



  [/quote] Tässä pitää ottaa huomioon se, että toisaalta Pohjoismaissa irtisanominen on helppoa, toisaalta sosiaalitukea saa ilman aikarajaa esimerkiksi nelihenkinen perhe 2 500 €/kk.

[/quote]

Ihan totta. Kyse onkin siis siitä kenet pitäisi laittaa "maksumieheksi", se yritys joka pystyy irtisanomaan henkilöitä (Suomessa se irtisanominen voi oikeasti tapahtua ihan perusteettomasti) vai "kansa", eli niin ne matalapalkkaiset ja köyhät Suomalaiset kuin rikkaatkin. Itse kannatan enemmän mallia jossa työntekijä kantaa vastuun eikä ihmisiä palkata tuosta vain seurauksia ajattelematta.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:33"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 15:25"]

Yksittäiset veropakolaiset eivät maamme taloutta kaada, toki niillä on vahva moraalinen merkitys.

Suurempi ongelma meillä on ns. verosuunnittelu, eli  verojen kiertäminen veroparatiisien avulla.

Tätä käyttävät sekä yritykset, että yksityiset, firmat myös maksavat johtajiensa palkkioita ja vapaaehtoisia eläkemaksuja veroparatiiseihin.

On arvioitu valtiomme menettävän vuositasolla 5-10 mrd euroa veroparatiisien käytön takia. Sillä rahalla saisimme katettu koko kestävyysvajeen.

Odotan hallituksen puuttuvan tähän. Jää nähtäväksi puututaanko.

[/quote]

Teoriittisia lukuja, jotka eivät pohjaudu edes mihinkään faktatietoon. Mikäli haluatte nauraa, niin yrittäkääpä joskus kysyä näistä "veroparatiisi" asioista meuhkaavilta, että mitenkäs ne rahat sieltä haetaankaan? Ei liene yllätys, että eniten asiasta ovat avautuneet vihreät ja vasemmistoliitto, joista  kummallakin on talousosaaminen esikouluikäisen lapsen tasoa mikäli vaalipuheita on uskominen.

[/quote]

Itse asiassa veroparatiisiongelma kurittaa muitakin maita. Siksi asiaan ollaan puuttumassa jopa maailmanlaajuisesti, jopa ihailemasi Yhdysvallat haluaa tukkia tämän väärinkäytösreiän.

EU:ssa on myös herätty tähän ongelmaan. 

Voit aivan vapaasti nauraa ja ivata, mutta kuten yleensäkin, pilkka sattuu omaan nilkkaan:

Euroopan unioni

31.7.2015
Yle.fi: EU-suunnitelma lopettanee myös suomalaisyritysten veroparatiisit

EU-komissio aikoo yhtenäistää jäsenmaidensa yhteisöveropohjan ja aloittaa automaattisen verotietojen vaihdon eri maiden kesken. Suurten suomalaiskonsernien miljardien aggressiivinen verosuunnittelu saattaa olla loppusuoralla

EU-komissio aikoo yhtenäistää jäsenmaidensa yhteisöveropohjan ja aloittaa automaattisen verotietojen vaihdon eri maiden kesken.

– EU menettää verojen välttelyn takia vuosittain jopa 1000 miljardia euroa. Tässä Suomen osuus lasketaan miljardeissa, sanoo EU:n verotehtävissä ansioitunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Voitot verotettava siellä, missä ne tehdään

Pietikäinen oli puolueensa Euroopan kansanpuolueen pääneuvottelijana laatimassa EU:n suurta verouudistuspakettia, jossa valmisteltiin muun muassa toimia EU:n sisällä tapahtuvan verokierron ja aggressiivisen verosuunnittelun lopettamiseksi.

– Meillä on EU:ssa eriasteisia vero-ongelmia. On lainsäädännön ulkopuolelle menevä verorikollisuus. On aggressiivinen verosuunnittelu, jossa käytetään keinotekoisia yhtiöjärjestelyjä. Sitten on vielä verosuunnittelu, jossa hyöty otetaan tolppaan asti irti.

Euroopan komissio julkisti 17.6. toimintasuunnitelman yhteisöverotuksen uudistamisesta EU:ssa. Keskeisiä toimia ovat yhteisen yhteisöveropohjan luominen ja se, että voitot verotetaan siellä, missä yrityksen varsinainen liiketoiminta sijaitsee.

– Ongelmana ovat jäsenmaat, jotka sopivat alennetusta verokannasta isojen yritysten kanssa. Tällaisia maita ovat mm. Luxemburg, Belgia, Hollanti ja Iso-Britannia. Itse asiassa EU:sta löytyy vain muutamia maita, jotka eivät näitä verosopimuksia tee.

Pietikäisen mukaan EU-komission esittämä automaattinen tietojenvaihto lopettaisi isojen kansainvälisten yritysten veroalet EU:n sisällä.

– Kaikki mitä verottaja ei ole tiennyt, tulisi tämän kautta ratkottua. Komissio on luvannut viedä asiaa eteenpäin jo ensi vuoden aikana, Pietikäinen vakuuttaa.

20 miljardia suomalaista verosuunnittelurahaa Belgiassa

Ajankohtainen kakkonen löysi toukokuussa Belgiasta 20 miljardia suomalaisten kansainvälisten konsernien verosuunnittelurahaa.  Metson viime vuonna eläköitynyt talousjohtaja Reijo Kostiainen löysi näille vuosien 2006 ja 2011 välisenä aikana sijoiteluille miljardeille yhteisen nimittäjän.

– Belgiaan sijoitetun 20 miljardin verosuunnittelurahan yhteinen nimittäjä on rahoitusyhtiö Belgiassa. Rahoitusyhtiöt hyödyntävät Belgian verolainsäädäntöön sisältyvää, muista maista poikkeavaa, oman pääoman laskennallista korkovähennystä.

Tämä 20 miljardia koostuu seuraavien yhtiöiden verosuunnittelurahoista: Fortum, Nokia, Stora Enso, Kone, Outokumpu, Neste Oil, Metso, Carcotec, Rapala ja F-Secure.

– Näiden suomalaiskonsernien organisaatiosta löytyy usein myös profiiliverojohtaja, jonka tehtävä on tuoda yrityksen päätöksentekoon aggressiivisia verosuunnittelumahdollisuuksia.

– Laskelmien mukaan näiden kymmenen firman verosuunnittelun takia Suomi hävisi verotuloja vuosien 2008 ja 2011 välisenä aikana 700 miljoonaa eli noin 175 miljoonaa euroa vuodessa, Kostiainen muistuttaa.

EU-komissio on käynnistänyt virallisen tutkinnan myös Belgian verolainsäädöksistä. Parhaillaan EU-komissio tutkii Irlannin (Apple), Luxemburgin (Amazon) ja Hollannin (Starbucks) monikansallisten yritysten kanssa tekemiä sopimuksia

Uskooko Sirpa Pietikäinen Belgian rikkovan EU:n verosäädöksiä?

– Mielestäni kyllä. Belgian tutkimuksissa katsotaan nyt, onko kyse kielletystä valtion tuesta ja hyvän hallintotavan vastaisista ratkaisuista. Jos lainvastaisuuksia havaitaan, niin uskon sillä olevan ennakkovaikutus.  Suomalaisyrityksille koituviin jälkiseuraamuksiin en usko.

”EK ja businessjuryt vastustavat”  

Kun Euroopan komissio julkisti 17.6. toimintasuunnitelmansa yhteisöverotuksen uudistamisesta EU:ssa, verotuksesta vastaava talouskomissaari Pierre Moscovici totesi samana päivänä:

”EU:n yhtiöverotusjärjestelmä on uudistettava perin pohjin ja kaikkien on maksettava oma osuutensa veroista. Komissio on tänään luonut perustan uudelle yritysverotusta koskevalle lähestymistavalle EU:ssa. Jäsenvaltioiden on nyt toimittava sen mukaan.”

Sirpa Pietikäinen hieman ihmettelee, että Elinkeinoelämän keskusliitto Suomessa ja ”businessjuryt” Euroopassa vastustavat aggressiiviseen veronkiertoon puuttumista.

– EK:ssa on samanlainen paine kuin muissakin etujärjestöissä: uusien rakenteiden eteenpäin ajaminen on hankalaa. Nyt reilua verotuskäytäntöä ajavat yritykset jäävät hiljaiseksi, ja tämä synnynnäinen rakenne puoltaa muutosta vastustavien ääntä. Tämä on selvästi ongelma.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen mukaan kestää viisi kuusi vuotta ennen kuin EU:n komission toimintasuunnitelman mukainen yhteisöveropohjan yhtenäistäminen saadaan jäsenmaiden kansallisiin lainsäädäntöihin.

Metson ex-talousjohtaja Reijo Kostiaisen harmittelee, että veronmaksajien pitää vielä vuosia maksaa kansainvälisten yritysten veronkierrolla saamansa hyödyt.  Mutta miehellä on tarjota sentään ensiapua. 

– Väliaikaisratkaisu on Suomen verolainsäädäntöön sisältyvä veronkiertopykälä. Mielestäni verottajan pitäisi käyttää sitä rohkeammin. Yhtiöt luonnollisesti valittavat jälkiverotuspäätöksistä, mutta viime kädessä Korkein hallinto-oikeus, päättää asiat.

Minä en ymmärrä, miksi kukaan suomalainen tavallinen palkansaaja, hyvätuloinenkaan, haluaa kieltää tämän ongelman olemassaolon. Kaikki tuo raha on pois meidän kaikkien muiden kukkarosta. Tai siis tuntuu siellä korotettujen kulutusverojen muodossa, suurentuneiden päiväkotiryhmien ja koululuokkien muodossa. 

Tietääkö joku, mitä mieltä Li on sossupummeista ja työtä vieroksuvista?

Suomi teki suuren virheen myydessään valtionyhtiöitä. Nyt niitä tarvittaisiin työllistämiseen.

Jopa Pörssisäätiö heräsi asiaan jo vuonna 2006:

VALTIONYHTIÖT OLISI – KANSALLISTETTAVA

12.10.2006

Valtio olemme me. Siksi tuntuu hassulta, että kun valtio myy omistamiaan yrityksiä, suomalaisia ei suosita “vanhoina osakkeenomistajina”, vaan myynnit suunnataan ulkomaille.

Viidentoista viimeisen vuoden aikana tehtiin 58 valtionyhtiöiden omistuspohjaan liittyvää toimenpidettä. Niistä kaksi on otsikoitu “kotimainen suunnattu anti” ja “kotimaahan painottuva osakemyynti”. Näiden arvo oli 600,1 miljoonaa euroa.

Kansainvälisesti suunnatuksi anniksi tai osakemyynniksi luokiteltiin samaan aikaan 23 toimenpidettä. Näiden arvo oli yli kymmenkertainen, 6 661,5 miljoonaa euroa.

Pelkästään vuonna 2005 myytiin Sammon (430 miljoonaa euroa), Fortumin (770) ja Kemiran (92,6) osakkeita 1 292,6 miljoonalla eurolla ulkomaille.

Ajatellaanpa: ensin nuo yhtiöt perustettiin suomalaisten rahoilla, niiden tuotekehitys maksettiin meidän verovaroistamme – lopuksi ne myydään ulkomaille.

– Kun valtionyhtiöiden annit alkoivat, tavoittelimme erityisesti suomalaisia osakesäästäjiä. Sittemmin tämä näkökulma on muuttunut, kertoo johtaja Markku Tapio Kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksiköstä.

– Tarkoitus on suunnata anteja kotimaahan niin usein kuin mahdollista, mutta väkisinkin suuri osa suuntautuu ulkomaille: Suomesta ei löydy riittävästi sijoittajia ja viime caseissa on myynti tehty nopeutettuna, jolloin se suuntautuu melkein väkisinkin kansainvälisille instituutioille.

Okon Corporate Finance Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Tiihonen ymmärtää valtio-omistajan näkökantoja.

– Perusteet toimia noin ovat olemassa, mutta yhtä perusteltua on käydä keskutelua siitä, miten voisi toimia toisella tavalla ja korostaa kotimaista omistusta.

Valtio ansaitsisi enemmän myymällä kotimarkkinoille?

Miksi kotimaisella omistuksella sitten olisi merkitystä?

Teoreettinen harjoituslaskelma näyttää osoittavan, että valtionyhtiöiden osakkeiden myynti ulkomaille tulee ajan myötä kalliiksi.

Vanhat suuret valtionyhtiöt Neste, Fortum, Kemira, Kemira GrowHow, Outokumpu, Rautaruukki, Finnair ja Sponda maksoivat vuonna 2005 yli puoli miljardia euroa osinkoa ulkomaille.

Tästä summasta maksettu lähdevero on korkeintaan 82 miljoonaa euroa (esimerkki on laskettu 15% lähdeverotuksen mukaan, mutta useat kansainväliset verosopimukset pudottavat veroprosentin nollaan).

Jos suomalaiset kotitaloudet olisivat saaneet nämä osingot, valtion verokertymä olisi ollut vähintään yli 25 miljoonaa euroa suurempi. Ja tämä siis pelkästään vuonna 2005.

Kokonaisuutena näyttää siis ainakin teoriassa siltä, ettei valtion omistuksia kannattaisi myydä suurina erinä kansainvälisille markkinoille.

Parempi ratkaisu voisi olla vaiheittainen osakemyynti, jolla pyrittäisiin löytämään vakaata suomalaista omistuspohjaa – sekä instituutioita että kotitalouksia.

Toki samaan hengenvetoon on myönnettävä, että esimerkiksi Kemiran ulkomaille myydyt osakkeet palasivat ajan myötä hyvin suurelta osin kotimaiseen omistukseen.

Suomesta löytyisi kyllä pääomaa

Suomalaiset kotitaloudet ovat selvästi vaurastuneet viime vuosina. Suurin osa varallisuudesta on suomalaiseen tapaan kiinni asunnoissa: Vakituisiin, vapaa-ajan asuntoihin sekä sijoitusasuntoihin on sijoitettu kolme neljäsosaa varallisuudesta. Loput varoista on rahoitusvarallisuutta: talletuksia, pörssiosakkeita, sijoitusrahastojen osuuksia ja vakuutussäästöjä.

Ja sitten: pankkitileillä on runsaat 50 000 000 000 (50 miljardia) euroa varallisuutta, joista puolet on käytännöllisesti katsoen korottomilla käyttötileillä.

– Osa näistä varoista voitaisiin saada mukaan, kun seuraava valtionyhtiön anti järjestetään, toivoo Pörssisäätiön yhteiskuntasuhteista vastaava Kimmo Collander.

Markku Tapio heittää haasteen takaisin:

– Kyllä kotimaiseen omistukseen kiinnitetään koko ajan huomiota ja tälle on ehkä jatkossa enemmän tarvetta. Onko hyviä ideoita?

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 16:09"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:37"]

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 14:13"]

Olisi mielenkiintoista nähdä Lin cv ja etenkin työhistoria.

[/quote]

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1310.aspx

[/quote]

Ei ole näköjään työllä itseään rasittanut tämäkään vassari.

[/quote]

Tienaa silti enemmän kun esim Kokoomusnuorten Susanna Koski: http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288759325155.html, eiköhän ne rahat oo ihan töitä tekemällä tullut.

[quote author="Vierailija" time="06.08.2015 klo 16:38"]

Vientituotteet Suomesta ulkomaille: "Tärkeimpiä vientituotteita olivat kemian teollisuuden tuotteet ja metsäteollisuuden tuotteet. Myös metallit ja metallituotteet, koneet ja laitteet sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet muodostivat huomattavan osan viennistä" ja Itävallan taas: "Tärkeimpiä vientituotteita ovat teollisuustuotteet ja koneet.", eli näiden osalta suhteellisen samoissa piireissä liikutaan tietysti tuota metsäosuutta lukuunottamatta.

Olisi mielenkiintoista kuulla mihin perustat väitteese että Suomessa kaikki myydään ulkomaiseen omistukseen nopeasti? Itse en googlaamalla löytänyt mitään aiheeseen viittaavaa.

Ainakin tämän Maailmanpankin rankingin -listan mukaan Suomessa yrityksen perustaminen on helpompaa kun Itävallassa . Toki jotkut asiat tuossa vertailussa (esim sähkön saanti yritykselle) on Itävalloissa helpompaa, mutta overall suomi on vertailussa sijalla 9 kun taas itävallat sijalla 21. Esim rakennusluvansaaminen on suomessa paljon helpompaa. http://www.doingbusiness.org/rankings

[/quote]

muutama suomesta myyty yritys:

Kaikki telakat ilmeisesti on ulkomaisessa omistuksessa

Yleisradion lähetysverkot myytiin digitalle ja sen jälkeen maksettiin lisenssimaksuina kauppasumma parissa vuodessa

Nokian matkapuhelimet microsoftille

Sonera (entinen posti-tele) telialle ruotsiin

Nordea (entinen yhdyspankki) ruotsiin jossa tosin wahlroos taisi kaapata sen omistuksen itselleen

Danske-bank, entinen leonia ja entinen postipankki tanskaan

Elisallakin oli ulkomainen omistus mutta finanssikriisin sattuessa se saatiin ostettua suomalaisomistukseen

Isoista it-taloista esim. wm-datasta tuli ensin Logica, sitten CGI

pienempiä it-firmoja menee vähän väliä kun noita on helppo myydä ja ostaja on kiinnostunut lähinnä innovaatiosta tai liiketoiminnasta

tässä ei todellakaan ole kaikki :)