Lue keskustelun säännöt.
Oletko käynyt Venäjällä koskaan?
07.03.2022 |
Minä en ole enkä tule käymäänkään mikäli se yhtään itsestäni riippuu. Vietin lapsuuteni itärajan kunnassa ja vaikka Venäjälle oli vain muutama kymmenen kilometriä, ei olisi koskaan tullut mieleenkään sinne lähteä. Lapsuudessa tämä toki oli vanhemmilta opittu asenne, mutta nykypäivä näyttää että asenne oli ihan oikea.
Kommentit (95)
Ei ole ollut kiinnostusta käydä venäjällä, ei neuvostoliiton aikana eikä sen jälkeenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen käynyt pari kertaa, mutta en enää voi mennä tuohon maahan. Vihaavat naapureitaan liikaa.
En ole käynyt enkä ikinä mene! Olen aina pitänyt venäläistä kulttuuria vastenmielisenä. Ja venäläiset ovat röyhkeitä ja vastenmielisiä.
Jalalla olen kerran astunut Saimaan kanavaa pitkin purjehtiessa ja tullissa Venäjän puolella asioidessa. Se olikin ainoa käyntini eikä uutta näillä näkymin ole tulossa.
Olen käynyt Pietarissa kaksi kertaa. Kauniita nähtävyyksiä siellä on. Jos jotain risuja pitää antaa, niin liikennekulttuuri on aika hurja, siellä ei paljon jalankulkijoille tilaa anneta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikset käy? Huomaisit kuinka ihmiset uskaltavat elää Venäjällä ja samalla huomaisit kuinka ahdasmielistä elämä on Suomessa Venäjään verrattuna.
Sulla on Igor aika hyvä lääkitys. Saako tuota kamaa apteekista ilman reseptiä?
En h*lvetissä. En jalallanikaan astu tuollaiseen kehitysmaahan, jossa on ihan mielivaltainen johto.
Olen 38v ja aina ollut tätä mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Venäjälle tarvitsi ennen koronaa kalliin (n. 100€) viisumin, jolla sai jo lennot johonkin Eurooppaan. Juuri koronaa ennen tuli e-viisumi selvästi halvemmalla, mutta vastuullisena en korona-aikana ole matkustellut. Ja nyt sitten ei tulisi mieleenkään lähteä tuonne jo siitä syystä, että luottokortit ei toimi.
Olen käynyt Neuvostoliitossa, Leningradissa 80-luvun puolessavälissä.
Erilaistahan siellä oli silloin mitä Suomessa, mutta ihmiset ystävällisiä.
Pidän erityisesti venäläisestä taiteesta, voimakkaista väreistä ja koristeellisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkulapsena Leningradissa v. 1984 ja myöhemmin Pietarissa muutama vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin lähdössä ensimmäistä kertaa tänä kesänä, mutta niin vain matkasuunnitelmani kariutuivat.
Olen muutaman kerran viime vuosina käynyt katsomassa vanhempieni lapsuudenkotipaikkaa joka jäi luovutettuun Karjalaan.
Kaunista luontoa, ihmiset oli siellä mukavia.
Mutta nyt ei kyllä tee sinne mieli palata, saa nähdä tuleeko enää koskaan mentyä. Ainakin se vaatii jotain radikaalia muutosta itänaapurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap lisää vielä, että en vihaa venäläisiä ihmisiä sinänsä, mutta maana Venäjä on läpimätä paska.
Kävin 1996 bussimatkalla. Viipurin kautta Pietariin. Tunnelma oli pietarissa jotenkin pelottava. Metrolla ajoille, kävelimme pääkatua ja jossain hautausmaallakin käytiin. Paluumatkalla Viipurin kauppahallissa. Kerjäläislapset pyörivät linja-auton vieressä. Iloitsin, kun ylitimme taas Suomen rajan.
Neljä kertaa olen työmatkalla käynyt, kun on ollut pakko.
Olen käynyt noin kymmenisen kertaa ja jokainen reissu on ollut onnistunut ja mielenkiintoinen. Kykenen erottamaan Venäjän kansan ja Putinin toisistaan ja kykenen ymmärtämään Venäjän historian painolastin vaikutuksen nykypäivään, joten minun ei tarvitse lähteä tällaisiin turhiin vihakampanjoihin, joilla ei ole koskaan saatu mitään hyvää aikaiseksi.
Kaksi kertaa. Ensimmäisen ja viimeisen.
Vierailija kirjoitti:
Mikset käy? Huomaisit kuinka ihmiset uskaltavat elää Venäjällä ja samalla huomaisit kuinka ahdasmielistä elämä on Suomessa Venäjään verrattuna.
Elämä on todella ahdasmielistä. Venäjällä.
Kaksi kertaa olen käynyt eikä kummallakaan kertaa mitään ongelmia, päinvastoin. Ainoa missä pientä sanomista on että heillä on todella heikko englannin taito