"Lapseni vauva-aika oli elämäni ihaninta aikaa" - miksi sen lapsen myöhemmät ajat eivät olleet yhtä ihania?

Jaa,enpä ole kokenut ihanaa vauva-aikaa😭😭

Vauvathan ovat maailman suloisimpia olentoja ja meidät aikuiset on "ohjelmoitu" rakastamaan niitä. Varsinkin, kun vauvassa voi nähdä oman ihanan itsensä, tai rakkaan puolisonsa. Toki myöhemmässäkin vaiheessa lasta rakastaa, mutta vauva on vain niin vastustamaton. Täynnä salaisuuksia ja arvoituksia, jotka vähitellen paljastuvat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En itsekään ymmärrä tätä. Vauvavuosi oli raskas, vauva itki paljon, imetys sujui huonosti, nukuimme mieheni kanssa surkeasti ja vauvan kanssa kotona päivisin oli todella tylsää.

Nyt 6-vuotiaan kanssa on ihan mahtavaa. Vapaapäivinä ja eskarin jälkeen voi oikeasti tehdä kaikkea kivaa, lapsi ei itkeskele, ruoka uppoaa ja koko perhe nukkuu hyvin :).

Tuntuu että siitä saa pahoja katseita kun toteaa ettei suuremmin välittänyt vauva ajasta. Ekan kanssa oli kuten teillä ja vaikka toinen oli helpompi. En siltikään erityisesti nauttinut siitä kotona olemisesta. Nyt lapset ovat 4- ja 6-luokilla. Ja elämä on suorastaan ihanaa. Aivan parhaimpia ikävuosia. Itse selailen sängyssä vauvapalstaa. Ja lapset katselevat Voicea. Ei tarvitse erikseen laittaa heitä nukkumaan. Osaavat itse sulkea telkkarin ja pestä hampaat

Minustakin on outoa, että vain lapsen ensimmäinen elinvuosi on monen mielestä niin ihmeellistä. Minusta vauva-aika oli kamalaa. Esikoisen aikana meillä oli miehen kanssa todella vaikeaa ja sairastin synnytyksen jälkeistä masennusta. Toisen lapsen vauva-aika oli todella raskasta allergioiden takia, joihin emme saaneet neuvolasta apua. Meni kolme vuotta ennen kuin allergiat alkoi helpottaa. Päiväkotiaika oli sitten eri tavalla raskasta, mutta siitäkin selvittiin.

Lapset ovat nyt alakouluikäisiä ja mielestäni tämä on parasta aikaa ikinä! Lasten kanssa voi ex-temporekin tehdä vaikka mitä. Ei tarvitse koko ajan pohtia onko jollain nälkä, pissahätä, onko vaihtovaatteet ja vaipat mukana, mistä pääsee rattailla, onko jollain päiväuniaika tai hampaita tulossa... On ihanaa, kun lapset osaavat itse kertoa mitä haluavat eikä heidän perässään tarvitse joka hetki kävellä. Pakko sanoa, etten todellakaan kaipaa vauva- tai pikkulapsiaikaa, mutta tämä on todellakin epäsuosittu mielipide. 

Mulla on lapsi jo aikuinen, ja kyllä tämä on ollut sitä parasta aikaa. Näkee hänen pärjäävän omassa elämässään, välit ovat lämpimät, rakkaus on tallella, muttei enää vastuuta ja työtä.

Riippuu tapauksesta, myös vauvat ovat yksiöitä siinä kuin vanhempansakin. Jotkut tykkäävät erityisesti vauvoista enemmän kuin toiset, toiset nauttivat eniten siitä kun lapsen kanssa pystyy käydä keskusteluja ja tehdä kaikenlaista. Mun mielestä parasta aikaa oli se kun lapset oli pieniä, leikki-ikäisiä, nyt kun katson  kuvia ja videoita tekisi mieli pussata niitä pulleita poskia, jutut oli ihan parhaita ja muutenkin tekivät kaikkea hassua.