Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Masennus – suuri serotoniinihuijaus
03.08.2015 |
Mielenkiintoinen kirjoitus
"Masennus – suuri serotoniinihuijaus
Otsikko viittaa psykologi Aku Kopakkalan saman nimiseen kirjaan, jonka luin heinäkuun lopulla Sardinian matkalla ollessani. Basam Booksin kustantama kirja on varsin tuore eli keväällä 2015 julkistettu. Suosittelen hyvin ja selkeästi kirjoitettua kirjaa sekä masentuneille että niille, joiden lähipiirissä on masentuneita ihmisiä eli kaikille suomalaisille.
Aku Kopakkala työskenteli terveydenhuoltoyritys Mehiläisessä 10 vuotta työpsykologian ja psykoterapian palveluiden johtajana sekä sen jälkeen neljä vuotta kuntoutusjohtajana. Mehiläinen päätti irtisanoa Kopakkalan kesäkuussa 2014 sen jälkeen, kun tämä oli YLE TV1:n MOT-ohjelmassa viitannut tutkimustuloksiin, joiden mukaan SSRI-lääkkeet eivät sovellu pitkäaikaiskäyttöön ja saattavat olla syynä masennuksen kroonistumiseen.
Kopakkala oli tietenkin hyvin harmistunut irtisanomisestaan. Hänen mielestään TV-ohjelma oli ymmärretty täysin väärin. Kopakkala haluttiin vaientaa, jotta totuus ei uhkaisi lääkefirmojen etuja.
Kopakkala on kuitenkin oikeassa ja joutui väärin perustein tehdyn irtisanomisen uhriksi vain sen takia, että hän toi esille tosiasioita.
Serotoniini eli 5-hydroksi-tryptamiini on verihiutaleista vapautuva ja verisuonia supistava kudoshormoni sekä aivojen välittäjäaine. Keskushermoston serotoniinipitoisuuksia nostavia SSRI-lääkkeitä käytetään nykyään yleisesti masennuksen hoitoon.
Kopakkalan mukaan SSRI-lääkkeet toimivat, mutta eivät juurikaan paremmin kuin pelkkä plasebo eli lumelääke. Se mitä ihminen uskoo, toivoo ja odottaa tapahtuvan, se tapahtuu, oli sitten nauttinut pillereitä tai ei.Kopakkala harmittelee kirjassaan, että valtaosa kuluttajista ja huomattava osa lääkäreistä uskoo SSRI-masennuslääkkeillä olevan aitoa, lumeen ylittävää vaikusta, vaikka niin ei ole.
Mutta siinä kun lumeesta ei ole haittavaikutuksia, voivat SSRI-lääkkeiden sivuoireet olla vakaviakin. SSRI-lääkkeiden on todettu esimerkiksi lisäävänseksuaalisia vaikeuksia, itsemurha-ajatuksia, itsetuhoista käyttäytymistä, halua vahingoittaa muita (kouluampujat), vieroitusoireita, tunteiden puuttumista, positiivisten tunteiden latistumista, masennuksen kroonistumista ja riippuvuutta lääkkeestä.
Kopakkala kritisoikin mielialalääkkeiden liiallista määräämistä. Hänen mukaansa masennusta voi hoitaa myös muilla keinoilla, jotka usein toimivat lääkkeitä paremmin.
Kopakkalan mukaan SSRI-lääkkeet eivät toimi, koska masennus ei todellisuudessa johdu serotoniinitasojen heittelystä. Niin vain oletettiin, kun lääkkeiden huomattiin nostavan serotoniinin määrää aivoissa. Ongelma syntyy siitä, että SSRI-lääkkeet nostavat kehon serotoniinimäärän liian korkeaksi, jolloin keho kompensoi tilanteen vähentämällä omaa serotoniinin tuotantoaan. Kun sitten lääkitys lopetetaan, serotoniinin määrä romahtaa, mikä voi johtaa vieroitusoireisiin, joiden myötä masennus voi uusiutua.
Masennus on käsittämättömästi yleistynyt. Jo puoli miljoonaa suomalaista syö mielialalääkkeitä. Silti masennus ei parane vaan kroonistuu, ja on yleisin diagnoosi ennenaikaisen eläköitymisen taustalla. Suomessa tulee joka vuosi 2800 uutta nuorta eläkeläistä masennuksen perusteella. Yksi eläkeläinen tulee maksamaan vuodessa yhteiskunnalle noin 4 miljoonaa euroa.
Ennen lääketeollisuuden voittokulkua masennuksesta tiedettiin, että sillä on hyvä parantumisennuste. Emil Kraepelinin mukaan masennus paranee 6-8 kuukaudessa ja potilas toipuu yleensä täysin.
On suuri epäkohta, että lääketehtaat tekevät lääketutkimukset itse. Tulokset vinoutuvat helposti lääkkeiden eduksi. Tämä on eettisesti hyvin kyseenalainen tilanne, että voittoa tavoitteleva lääkeyritys tutkii ja tulkitsee itse tuloksia omaksi edukseen.
Lääkefirmojen suuri serotoniinihuijaus on sitä, että niiden mukaan masennus on vain biologinen häiriö aivokemiassa eli serotoniinin vajauksesta johtuva tauti, joka voidaan saada lääkkeellä tasapainoon. Tämä väite ei ole totta. Masennuksella voi olla monia erilaisia syitä eikä aivojen serotoniinitasossa ole mitään vikaa.
Masennukseen voivat vaikuttaa perinnöllinen alttius, varhaiset oppimiskokemukset, erilaiset pahat traumat, epäterveet elämäntavat, sosiaaliset menetykset (kuolema, avioero), tulehdusreaktiot ja väärä vuorokausirytmi.
Kopakkalan mukaan masennuksen hoidossa on käytettävä laajasti muita menetelmiä kuin lääkkeitä, kuten yksilöllisen tilanteen huolellinen tutkimus ja kartoitus, kannustus, toivo, seuranta, laaja-alaisuus, aikabiologiset hoidot, valon vaikutus, psykoterapia ja monet muut terapiat, vertaistuki, ravinto, liikunta, parantava kirjoittaminen, sosiaalisten ongelmien ratkaisu jne. Tärkeintä on hoidon henkilökohtaisuus, sillä masennus ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla.
Joissakin kohdin Kopakkala viittaa hiukan hengellisyyden merkitykseen, mutta ei mielestäni tarpeeksi. Minä olen uskovana sitä mieltä, että monien muiden hoitokeinojen lisäksi olisi syytä ottaa huomioon myös ihmisen hengellinen ulottuvuus. Monet mielen vaivat voivat johtua myös eri syntien harjoittamisesta, noituuteen sotkeutumisesta ja uskon puutteesta. Tällöin rukous ja aito uskoontulo voivat olla suureksi avuksi myös masennuksesta parantumisessa.
Masennuksen hoidossa voidaan käyttää kaikkia eri keinoja, mutta mielialalääkkeiden turha ja haitallinen syöminen tulisi lopettaa kokonaan ja lääketehtaat tulisi asettaa oikeuteen ihmisille vahingollisten pillereiden markkinoimisesta. Myös lääkärit ja THL voisivat tuntea piston sydämessään siitä, että he ovat johtamassa ihmisiä harhaan ja tarpeettoman medikalisaation uhreiksi vain sen takia, että lääketehtaiden omistajat ja osakkaat saisivat muhkeat voittonsa.
Terveys on kuitenkin liian iso asia, jotta sen voisi antaa rahanahneiden lääkefirmojen päätettäväksi. Big Pharma on jo liikaa terrorisoinut maailmaa. Tässä tärkeässä kansanterveydellisessä asiassa, joka uhkaa varsinkin Suomen nuorisoa, myös poliittisten päättäjien pitäisi herätä ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Mainitsen lopuksi kaksi Kopakkalan suosittelemaa kirjaa, jotka aion lukea seuraavaksi. Jos niissä tulee esiin uutta informaatiota, voi olla, että teen niiden pohjalta toisen kirjoituksen tästä aiheesta.
James Davies: Hajalla – Onneton totuus psykiatrian nykytilasta.
Peter C Götzsche: Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon."
Kommentit (43)
Minäkin uskoin vuosia tähän serotoniinikusetukseen. Söin masennuslääkkeitä parikymmentä vuotta ja ikinä en tervettä päivää nähnyt kunnes lopetin ne ja masennus hävisi. Sen jälkeen olen ottanut enemmän selvää ja siis aivan humpuukiahan se on. Mitään serotoniinivajetta ei ole ikinä edes löydetty aivoista. Kaikki on pelkkää spekulaatiota. Todellakin huijaus ja ihmiset menee tähän yhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan selvä, että Suomessa varsinkin on hyvinkin vinoutunut painotus SSRI-lääkkeisiin mt-ongelmien Käypä hoito -suosituksissa. Masennus ei ole mikään normaalitila, vaikka nykyään voidaan tilastollisesti todeta, että x% väestöstä sairastuu siihen vähintään kerran elämässään.
Hoitoennuste masennuksessa on surkea, kun SSRI-lääkkeiden tehoa tarkastellaan.
On aiheellista yhteiskunnallisella tasolla kyseenlaistaa nykyisten hoitosuositusten mielekkyys, kun tilanne on vain pahentunut tasaisesti viim. 20 vuotta.
On niin paljon yhteiskunnallisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka pahentavat koko ajan masennusongelmaa. Erilainen syrjäytyminen ja yhteisöllisyyden heikkeneminen. Kaiken vastuun siirtäminen "menestymisestä" yksilölle pelkästään, jatkuva taloudellinen epävarmuus, kilpailuyhteiskunnan koventuminen, huono ilmapiiri kouluissa ja työpaikoilla, huono elintavat (siis liikunnan puute, huono ruokavalio), jopa some ja korostuneet ulkonäkövaatimukset...
Ihmiselle psykologisesti yhteisöllisyys on erittäin tärkeä asia. Tämä sama on havaittu ihan kaikilla kädellisillä. Esim. apina masentuu, jos se eristetään laumasta. Tai aina voi olla yksilöitä, joille se yhteisöllisyys ei ole niin tärkeä asia, mutta keskimäärin se on varsin tärkeä asia ja yksinäisyyshän on iso ongelma yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Niin. Tutkimuksissa on havaittu, että SSRI-lääkkeet toimivat ihan yhtä hyvin tai maksimissaan hieman paremmin kuin placebolääkkeet. Eli paraneminen ei johdu lääkkeistä kuin ehkä pieneltä osalta.
Joissain tutkimuksissa noin, toisissa ei. Tässä taas tuore tutkimuskatsaus, jonka mukaan SSRI on tehokas lääke keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa, ei alakulon tai lievän masennuksen hoidossa - joissa muutenkin totta kai lääkkeetön toiminee aika hyvin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK361016/
"They are effective in moderate, severe and chronic depression, but probably not in mild cases. They can also have side effects. It is important to discuss the pros and cons of antidepressants with your doctor.
....
Studies show that the benefit generally depends on the severity of the depression: The more severe the depression, the greater the benefits will be. In other words, antidepressants are effective against chronic, moderate and severe depression. They don't help in mild depression."
Mielestäni lievä masennus on ihan siinä rajoilla, kannattaako sitä ylipäätään hoitaa, vai pyrkiä lievittämään oloa lähinnä elämäntapamuutoksilla ja lyhytterapialla korkeintaan. Mutta siis vakavassa masennuksessa SSRI toimii hyvin.
Tuo tutkimuskartoitus kannattaa muuten ehdottomasti lukea. Siellä on grafiikalla todistettu se, että ssri toimii selvästi plaseboa paremmin keskivaikean ja vaikean masennuksen hoidossa. Tutkimusten mukaan plaseboa saavista sadasta masentuneesta 20-40 paranee - mutta ssri-lääkettä saaneista 40-60. Puolet parempi teho siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Niin. Tutkimuksissa on havaittu, että SSRI-lääkkeet toimivat ihan yhtä hyvin tai maksimissaan hieman paremmin kuin placebolääkkeet. Eli paraneminen ei johdu lääkkeistä kuin ehkä pieneltä osalta.
Joissain tutkimuksissa noin, toisissa ei. Tässä taas tuore tutkimuskatsaus, jonka mukaan SSRI on tehokas lääke keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa, ei alakulon tai lievän masennuksen hoidossa - joissa muutenkin totta kai lääkkeetön toiminee aika hyvin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK361016/
"They are effective in moderate, severe and chronic depression, but probably not in mild cases. They can also have side effects. It is important to discuss the pros and cons of antidepressants with your doctor.
....
Studies show that the benefit generally depends on the severity of the depression: The more severe the depression, the greater the benefits will be. In other words, antidepressants are effective against chronic, moderate and severe depression. They don't help in mild depression."
Mielestäni lievä masennus on ihan siinä rajoilla, kannattaako sitä ylipäätään hoitaa, vai pyrkiä lievittämään oloa lähinnä elämäntapamuutoksilla ja lyhytterapialla korkeintaan. Mutta siis vakavassa masennuksessa SSRI toimii hyvin.
Tuo tutkimuskartoitus kannattaa muuten ehdottomasti lukea. Siellä on grafiikalla todistettu se, että ssri toimii selvästi plaseboa paremmin keskivaikean ja vaikean masennuksen hoidossa. Tutkimusten mukaan plaseboa saavista sadasta masentuneesta 20-40 paranee - mutta ssri-lääkettä saaneista 40-60. Puolet parempi teho siis.
Masennuksen uusiutumistakin SSRI ehkäisee tehokkaasti.
Ilman SSRI-lääkitystä masennus uusiutuu 1-2 vuoden sisällä puolella tutkituista, SSRI-lääkettä saaneista vain alle neljäsosalla.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Masennus paranee yleensä ajan kanssa itsestään. Ero verrokkiryhmään masennuslääkkeitä saaneilla ja ei saaneilla oli käytännössä merkityksetön. Eli olisit parantunut ilmankin lääkettä samassa ajassa. Teet vain nyt virhepäätelmän, että lääke oli syynä paranemiseesi. Siinä ei kuitenkaan ole mitään sellaista mekanismia, joka parantaisi, eikä se korjaa aivojen toimintaa vaan päin vastoin pitemmässä käytössä kroonistaa masennuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos masennus on sen tyyppistä että siihen samaan aikaan liittyy ahdistuneisuutta (jopa tuskaisuutta), niin kyllä SSRI on silloin usein täysin peruteltu.
Jos masennus on vain sellaista "vetämättömyyttä" tai pelkkää apatiaa, niin ehkä voi olla että silloin on muitakin vaihtoehtoja kuin SSRI. Myös lääkkeellisiä vaihtoehtoja on silloin muita.
Jostain syystä myös serotoniinia alentavat lääkkeet toimivat yhtä hyvin masennukseen :D Helvetin outo sairaus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Masennus paranee yleensä ajan kanssa itsestään. Ero verrokkiryhmään masennuslääkkeitä saaneilla ja ei saaneilla oli käytännössä merkityksetön. Eli olisit parantunut ilmankin lääkettä samassa ajassa. Teet vain nyt virhepäätelmän, että lääke oli syynä paranemiseesi. Siinä ei kuitenkaan ole mitään sellaista mekanismia, joka parantaisi, eikä se korjaa aivojen toimintaa vaan päin vastoin pitemmässä käytössä kroonistaa masennuksen.
Älä nyt puhu soopaa. Et edes tiedä tapaustani. Vaikea masennus ei parane ilman hoitoa.
Lue täältä, ja viisastu:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK361016/
Studies show that the benefit generally depends on the severity of the depression: The more severe the depression, the greater the benefits will be. In other words, antidepressants are effective against chronic, moderate and severe depression. They don't help in mild depression.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kopakkala on psykologi. Suhtaudun hieman varauksella siihen, että psykologilla voisi olla riittävää aiantuntemusta psykiatriaan liittyvissä asioissa.
Psykologeilla on usein antipatioita lääkkeitä kohtaan, kun he eivät saa niitä määrätä.
Psykologit ja psykiatrit usein ylikorostavat juuri sitä omaa tonttiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Niin. Tutkimuksissa on havaittu, että SSRI-lääkkeet toimivat ihan yhtä hyvin tai maksimissaan hieman paremmin kuin placebolääkkeet. Eli paraneminen ei johdu lääkkeistä kuin ehkä pieneltä osalta.
Joissain tutkimuksissa noin, toisissa ei. Tässä taas tuore tutkimuskatsaus, jonka mukaan SSRI on tehokas lääke keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa, ei alakulon tai lievän masennuksen hoidossa - joissa muutenkin totta kai lääkkeetön toiminee aika hyvin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK361016/
"They are effective in moderate, severe and chronic depression, but probably not in mild cases. They can also have side effects. It is important to discuss the pros and cons of antidepressants with your doctor.
....
Studies show that the benefit generally depends on the severity of the depression: The more severe the depression, the greater the benefits will be. In other words, antidepressants are effective against chronic, moderate and severe depression. They don't help in mild depression."
Mielestäni lievä masennus on ihan siinä rajoilla, kannattaako sitä ylipäätään hoitaa, vai pyrkiä lievittämään oloa lähinnä elämäntapamuutoksilla ja lyhytterapialla korkeintaan. Mutta siis vakavassa masennuksessa SSRI toimii hyvin.
Tosi omituinen artikkeli. Lähdeviitteitä ei ole ollenkaan tekstin seassa, kuten tutkimusartikkeleissa aina on. Tuo ei tietysti ole tutkimus, vaan jonkinlainen review - mutta ilman viitteitä, mitä ihmettä? Toki lopussa on jonkinlainen lähdeluettelo, mutta ei se paljoa ilahduta. Myöskään kirjoittajaa ei ole, vain jonkinlainen organisaation nettisivu.
Itse asiassahan psykologi EI ole edes mikään asiantuntija masennuksen lääkehoidossa. Lääkehoitoa voivat antaa vain lääkärit ja psykiatrit.
Asia ei ole ollenkaan noin yksioikoista. Jos katsotaa kaikkia mahdollisia masennuspotilaita, lievästi masentuneet parantuvat tosiaan ilman lääkitystäkin, jopa ilman terapiaa - ja heidän sisällyttämisensä lääketutkimukseen on aika tyhmää, jopa vääristävää.
Keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen SSRI-lääkitys sen sijaan tehoaa aika hyvinkin. Totta kai jokainen potilas on yksilö, ja hänelle lääkettä voidaan joutua haarukoimaan jonkin aikaa. Ja yhdistää lääkkeettömiinkin hoitomuotoihin.
Itse asiassa Kopakkalan kannattaisi itsensä psykologina perehtyä tutkimuksiin, joiden mukaan terapia on usein tehotonta. Luuleeko joku, että terapiapalvelut EIVÄT ole iso rahasampo...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Niin. Tutkimuksissa on havaittu, että SSRI-lääkkeet toimivat ihan yhtä hyvin tai maksimissaan hieman paremmin kuin placebolääkkeet. Eli paraneminen ei johdu lääkkeistä kuin ehkä pieneltä osalta.
Joissain tutkimuksissa noin, toisissa ei. Tässä taas tuore tutkimuskatsaus, jonka mukaan SSRI on tehokas lääke keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa, ei alakulon tai lievän masennuksen hoidossa - joissa muutenkin totta kai lääkkeetön toiminee aika hyvin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK361016/
"They are effective in moderate, severe and chronic depression, but probably not in mild cases. They can also have side effects. It is important to discuss the pros and cons of antidepressants with your doctor.
....
Studies show that the benefit generally depends on the severity of the depression: The more severe the depression, the greater the benefits will be. In other words, antidepressants are effective against chronic, moderate and severe depression. They don't help in mild depression."
Mielestäni lievä masennus on ihan siinä rajoilla, kannattaako sitä ylipäätään hoitaa, vai pyrkiä lievittämään oloa lähinnä elämäntapamuutoksilla ja lyhytterapialla korkeintaan. Mutta siis vakavassa masennuksessa SSRI toimii hyvin.
Tosi omituinen artikkeli. Lähdeviitteitä ei ole ollenkaan tekstin seassa, kuten tutkimusartikkeleissa aina on. Tuo ei tietysti ole tutkimus, vaan jonkinlainen review - mutta ilman viitteitä, mitä ihmettä? Toki lopussa on jonkinlainen lähdeluettelo, mutta ei se paljoa ilahduta. Myöskään kirjoittajaa ei ole, vain jonkinlainen organisaation nettisivu.
On ne viitteet siinä lopussa aivan kuten kuuluukin. Kuten sanoin, tutkimuskatsaus.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Ei se olekkaan niin mustavalkoinen mutta teellä virhe niin ei ole paluuta. Muutos kehossa voi olla pysyvä. Oletko varma ettei sinunkin kohdallasi ole tapahtunut sellaista ettet vain tajua menettäneen itsestäsi jotain? En silti niistä etteikö jotain hyötyäkin olisi, mutta suurin piirtein joka oireen kokeneena voin sanoa että muutama hetki elämästä joita en vaihtaisi mihinkään olisi jäänyt tuntematta ja kokematta vaikka ne olisi tapahtunutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Niin. Tutkimuksissa on havaittu, että SSRI-lääkkeet toimivat ihan yhtä hyvin tai maksimissaan hieman paremmin kuin placebolääkkeet. Eli paraneminen ei johdu lääkkeistä kuin ehkä pieneltä osalta.
Joissain tutkimuksissa noin, toisissa ei. Tässä taas tuore tutkimuskatsaus, jonka mukaan SSRI on tehokas lääke keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa, ei alakulon tai lievän masennuksen hoidossa - joissa muutenkin totta kai lääkkeetön toiminee aika hyvin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK361016/
"They are effective in moderate, severe and chronic depression, but probably not in mild cases. They can also have side effects. It is important to discuss the pros and cons of antidepressants with your doctor.
....
Studies show that the benefit generally depends on the severity of the depression: The more severe the depression, the greater the benefits will be. In other words, antidepressants are effective against chronic, moderate and severe depression. They don't help in mild depression."
Mielestäni lievä masennus on ihan siinä rajoilla, kannattaako sitä ylipäätään hoitaa, vai pyrkiä lievittämään oloa lähinnä elämäntapamuutoksilla ja lyhytterapialla korkeintaan. Mutta siis vakavassa masennuksessa SSRI toimii hyvin.
Tosi omituinen artikkeli. Lähdeviitteitä ei ole ollenkaan tekstin seassa, kuten tutkimusartikkeleissa aina on. Tuo ei tietysti ole tutkimus, vaan jonkinlainen review - mutta ilman viitteitä, mitä ihmettä? Toki lopussa on jonkinlainen lähdeluettelo, mutta ei se paljoa ilahduta. Myöskään kirjoittajaa ei ole, vain jonkinlainen organisaation nettisivu.
On ne viitteet siinä lopussa aivan kuten kuuluukin. Kuten sanoin, tutkimuskatsaus.
Niin, kuten sanoin, lopussa on lähdeluettelo. Tekstiviitteitä ei ole, kuten kuuluu olla. Nyt lukija joutuu metsästämään viitteelle lähdettä kaikista lähdeluetteloon merkityistä artikkeleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Niin. Tutkimuksissa on havaittu, että SSRI-lääkkeet toimivat ihan yhtä hyvin tai maksimissaan hieman paremmin kuin placebolääkkeet. Eli paraneminen ei johdu lääkkeistä kuin ehkä pieneltä osalta.
Joissain tutkimuksissa noin, toisissa ei. Tässä taas tuore tutkimuskatsaus, jonka mukaan SSRI on tehokas lääke keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa, ei alakulon tai lievän masennuksen hoidossa - joissa muutenkin totta kai lääkkeetön toiminee aika hyvin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK361016/
"They are effective in moderate, severe and chronic depression, but probably not in mild cases. They can also have side effects. It is important to discuss the pros and cons of antidepressants with your doctor.
....
Studies show that the benefit generally depends on the severity of the depression: The more severe the depression, the greater the benefits will be. In other words, antidepressants are effective against chronic, moderate and severe depression. They don't help in mild depression."
Mielestäni lievä masennus on ihan siinä rajoilla, kannattaako sitä ylipäätään hoitaa, vai pyrkiä lievittämään oloa lähinnä elämäntapamuutoksilla ja lyhytterapialla korkeintaan. Mutta siis vakavassa masennuksessa SSRI toimii hyvin.
Tuo tutkimuskartoitus kannattaa muuten ehdottomasti lukea. Siellä on grafiikalla todistettu se, että ssri toimii selvästi plaseboa paremmin keskivaikean ja vaikean masennuksen hoidossa. Tutkimusten mukaan plaseboa saavista sadasta masentuneesta 20-40 paranee - mutta ssri-lääkettä saaneista 40-60. Puolet parempi teho siis.
Eikä toimi menet vaan zombina etkä tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Niin. Tutkimuksissa on havaittu, että SSRI-lääkkeet toimivat ihan yhtä hyvin tai maksimissaan hieman paremmin kuin placebolääkkeet. Eli paraneminen ei johdu lääkkeistä kuin ehkä pieneltä osalta.
Itse muistan kun tuli sivuvaikutukset ja kiinnitin niihin huomiota niin tuntui paremmalta. Myöhemmin esim. D vitamiini antoi vähän samantapainen tunteen mutta siitä oikeita hyötyjäkin. Kuten rasvoista. Voi. Jne.
Toi on vanhentunut tieto. Nykyään tiedetään, että SSRI on vakavammissa masennuksissa tehokas lääke. Tässä useampi linkki aiheeseen:
https://www.news-medical.net/health/Efficacy-of-SSRIs-for-Depression.as…
"A meta-analysis of studies into SSRIs in 2010 showed the therapy had small, nonsignificant benefits over placebo in mild and moderate depression but clinically significant benefits over placebo in severe clinical depression."
Tässä tutkimus tehosta lapsien ja nuorten mielenterveysongelmien (masennus, ahdistus, OCD, PTSD) hoidossa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5667359/
"Thirty-six trials were eligible, including 6778 participants (3484 [51.4%] female; mean [SD] age, 12.9 [5.1] years); 17 studies for DD, 10 for AD, 8 for OCD, and 1 for PTSD. Analysis showed that SSRIs and SNRIs were significantly more beneficial compared with placebo"
https://www.psychiatryadvisor.com/home/topics/mood-disorders/new-analys…
"Although there has been some debate that the efficacy of the selective serotonin reuptake inhibitor (SSRI) class of antidepressants has been overstated, a new analysis of studies conducted on SSRIs finds that those who doubt the benefits of the medications are mistaken."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Niin. Tutkimuksissa on havaittu, että SSRI-lääkkeet toimivat ihan yhtä hyvin tai maksimissaan hieman paremmin kuin placebolääkkeet. Eli paraneminen ei johdu lääkkeistä kuin ehkä pieneltä osalta.
Joissain tutkimuksissa noin, toisissa ei. Tässä taas tuore tutkimuskatsaus, jonka mukaan SSRI on tehokas lääke keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa, ei alakulon tai lievän masennuksen hoidossa - joissa muutenkin totta kai lääkkeetön toiminee aika hyvin.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK361016/
"They are effective in moderate, severe and chronic depression, but probably not in mild cases. They can also have side effects. It is important to discuss the pros and cons of antidepressants with your doctor.
....
Studies show that the benefit generally depends on the severity of the depression: The more severe the depression, the greater the benefits will be. In other words, antidepressants are effective against chronic, moderate and severe depression. They don't help in mild depression."
Mielestäni lievä masennus on ihan siinä rajoilla, kannattaako sitä ylipäätään hoitaa, vai pyrkiä lievittämään oloa lähinnä elämäntapamuutoksilla ja lyhytterapialla korkeintaan. Mutta siis vakavassa masennuksessa SSRI toimii hyvin.
Tuo tutkimuskartoitus kannattaa muuten ehdottomasti lukea. Siellä on grafiikalla todistettu se, että ssri toimii selvästi plaseboa paremmin keskivaikean ja vaikean masennuksen hoidossa. Tutkimusten mukaan plaseboa saavista sadasta masentuneesta 20-40 paranee - mutta ssri-lääkettä saaneista 40-60. Puolet parempi teho siis.
Eikä toimi menet vaan zombina etkä tajua.
Millä lihaksella sinä elämöit nyt siellä? Lue ketjussa olevia linkkejä, äläkä jankuta jonkun asiaa tuntemattoman yksittäisen psykologin mielipiteistä. Psykologit eivät ole millään lailla perillä lääketutkimuksesta, eivätkä edes saa määrätä psyykelääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Toisaalta tunnen itseni lisäksi kolme masennuspotilasta, joille serotoniini on toiminut hyvin. Itse käytin 1,5 vuotta, paranin ja en ole neljään vuoteen sitä tarvinnut.
Joten asia ei ole niin mustavalkoinen kuin ap esittää.
Ei se olekkaan niin mustavalkoinen mutta teellä virhe niin ei ole paluuta. Muutos kehossa voi olla pysyvä. Oletko varma ettei sinunkin kohdallasi ole tapahtunut sellaista ettet vain tajua menettäneen itsestäsi jotain? En silti niistä etteikö jotain hyötyäkin olisi, mutta suurin piirtein joka oireen kokeneena voin sanoa että muutama hetki elämästä joita en vaihtaisi mihinkään olisi jäänyt tuntematta ja kokematta vaikka ne olisi tapahtunutkin.
kroonistunut masennus aiheuttaa itsessään helposti tuota, tunnetta tunteiden laimenemisesta.
Ihminen on psykofyysinen olento, joka muuttuu muutenkin ajan myötä koko ajan. Koska neljä vuotta olen ollut ilman lääkitystä, väitän, että olisin kyllä huomannut isommat muutokset.
Alue: Aihe vapaa
Samalla tavalla lääkärit ovat usein sokeutuneet muille kuin lääkkeellisille hoitokeinoille. Esim. myös säännöllinen liikunta auttaa tutkitusti masennuslääkkeiden veroisesti ainakin lievään ja keskivaikeaan masennukseen, mutta kuinka usein liikuntaa määrätään lääkkeeksi? Ehkä elintavoista voidaan mainita potilaalle, mutta kerrotaanko tätä faktaa ollenkaan tai tarpeeksi painokkaasti?