Ollaanko oikeasti ainoa pariskunta, joka ei "suojele" puhelintaan?
Mies tietää mun kännykän salasanat, sähköpostin salasanan ja facen salasanan.Samoin mä tiedän hänen.
Kyllä, olen lukenut hänen viestejään. Ihan huvin vuoksi. Silleen, että mies istuu vieressä. Oon tullut huoneeseen silleen, että mies ettii mun puhelin kädessään jotain viestiketjua mistä tarvitsee tietoa (esim. sanon, että mennään vanhemmilleni tänään syömään, mies kysyy monelta, mä sanon et voitko tarkistaa mun puhelimesta).
Jaetaan rahat, sänky, koti, ajatusmaailma, arvot. Puhutaan päivittäin monista vaikeistakin asioista.
Minkä hiton takia sen puhelimen pitää olla jotenkin varjeltu valtiosalaisuus, jonka yksityisyyttä pitää vaalia tiukemmin kauan odotettua esikoispoikaa? Miks täälläkin riehutaan siitä, miten iso synti jonkun puhelimen tutkiminen on?
Mulla ei ole _mitään_ salattavaa, jännää tai yksityistä, mikä pitäos pitää miehen silmiltä. Ei näköjään miehelläkään. En oikeastaan käy miehen facessa, mutta jos haluaisin, niin pääsisin. Mitä hiton väliä?
Kun on oltu 8 vuotta naimisissa, tietää toisesta ihan kaiken ja on nähnyt toisen esim. ripulipaskalla ja oksennustaudissa, itkemässä, leikkaamassa varpaankysiä pytyllä tai tuijottamassa hääohjelmia (mun miehen salainen pahe) nii eiköhän ne rajat oo kadonnu jo.
Kysymys kuuluu, mitä te suojaatte toisen katseilta sieltä puhelimesta? Ja miksi?
Kommentit (223)
Irtosuhteet ja pakonomainen hauskanpito nuorena on jokin kateus vähäisestä aivokapaseetistä.
Teillä harvalla taitaa olla työnantajan puhelin, tai työ jonka asiat ovat vaitiolovelvollisuuden takana?
Onneksi mieheni on niin fiksu, ettei ole edes asettanut minua tilanteeseen, jossa pitäisi rikkoa työnantajan sääntöjä vastaan todistaakseni hänelle jotain. Tämä koko keskustelu kuulostaa kovin nuorten keskustelulta.
Meillä sama. Lasten puhelimia ei lueta.
Me ollaan seurusteltu vasta puolisen vuotta, mutta seurustelun melko alkuvaiheessa poikaystäväni kertoi mulle esim. kännykkänsä salasanan ja sähköposti- ja facebooktunnuksensa. Se tuntui aluksi tosi oudolta, koska mulla ei ole ikinä aiemmin ollut suhteessa vastaavanlaista, mutta nyt ajatukseen on jo tottunut. En mä niitä tunnuksia ikinä käytä, ei tulisi mieleenkään, paitsi jos poikaystävä erikseen pyytää mua hoitamaan jonkun jutun (esim. töissä ollessaan, kun hänellä ei saa olla puhelinta mukana).
Poikaystävällä on myös pääsy mun puhelimeen, mutta sähköposti- ja facetunnuksia en ole kertonut, eikä hän ole pyytänytkään. Ystäväni kertovat mulle usein niin arkaluontoisia juttuja, että mielelläni pidän ne vain meidän kahden välisinä :)
Kyllä mekin tiedämme toistemme salasanat niin facebookista nettipankkiin ja molempien puhelimet ovat kummankin saatavilla MUTTA ei se tarkoita että me lukisimme toistemme viestejä tai facebookia. Toki joskus käsken lähettää äidilleni viestin kun itse istun vessassa tai mies pitää kainalossa kun selaan facebookia, mutta miksi me toistemme puhelimia kaivelisimme? Se että tämä on mahdollista ei tarkoita että mies jotain ystävieni viestejä sieltä kävisi lukemassa.
Lohdukkeeksi teille muille lukijoille, joille hiipii mieleen että voiko ystävään enää luottaa, että kyllä ne ap:n kaltaiset ihmiset oppii tunnistamaan vuosien saatossa. Ne on niitä samoja tyyppejä, jotka kertovat kaveriporukan sisällä toisten ystävien arat asiat toisille, koska eihän "Lissu" nyt kerro "Marjan" juttuja kellekään asiaankuulumattomalle. Samoin ne kertovat sulle jonkun tuntemattoman "Kaisan" asioita, koska ethän sä edes tunne koko "Kaisaa" niin et voi levittääkään hänen juttuja. Tai oikeastaan riittää, jos ette vaan ole kavereita, vaan vain puolituttuja. Kyllä juoruämmät selitykset löytää, ja huomaat sen siitä mitä kaikkea ne sulle kertoo. Samoin jossain illanistujaisissa kyllä huomaat, jos ystäväsi on kertonut masennusdiagnoosistasi puolisolleen jne. Suurin osa ihmisistä ei ole niin hyviä valehtelijoita/teeskentelijöitä kuin kuvittelevat olevansa. Sitten vaan hyväksyt sen, että olet luottanut väärään tyyppii ja asiasi ovat ties kenen tiedossa, ja tämän jälkeen et enää kerro asioitasi. Ajattelet vaan niin, että sellaista elämä on. Aina voi nousta juorujen yläpuolelle, ja elää omaa elämäänsä ilman selkäänpuukottajia.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:18"][quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:05"]
Mies tietää mun kännykän salasanat, sähköpostin salasanan ja facen salasanan.Samoin mä tiedän hänen.
Kyllä, olen lukenut hänen viestejään. Ihan huvin vuoksi. Silleen, että mies istuu vieressä. Oon tullut huoneeseen silleen, että mies ettii mun puhelin kädessään jotain viestiketjua mistä tarvitsee tietoa (esim. sanon, että mennään vanhemmilleni tänään syömään, mies kysyy monelta, mä sanon et voitko tarkistaa mun puhelimesta).
Jaetaan rahat, sänky, koti, ajatusmaailma, arvot. Puhutaan päivittäin monista vaikeistakin asioista.
Minkä hiton takia sen puhelimen pitää olla jotenkin varjeltu valtiosalaisuus, jonka yksityisyyttä pitää vaalia tiukemmin kauan odotettua esikoispoikaa? Miks täälläkin riehutaan siitä, miten iso synti jonkun puhelimen tutkiminen on?
Mulla ei ole _mitään_ salattavaa, jännää tai yksityistä, mikä pitäos pitää miehen silmiltä. Ei näköjään miehelläkään. En oikeastaan käy miehen facessa, mutta jos haluaisin, niin pääsisin. Mitä hiton väliä?
Kun on oltu 8 vuotta naimisissa, tietää toisesta ihan kaiken ja on nähnyt toisen esim. ripulipaskalla ja oksennustaudissa, itkemässä, leikkaamassa varpaankysiä pytyllä tai tuijottamassa hääohjelmia (mun miehen salainen pahe) nii eiköhän ne rajat oo kadonnu jo.
Kysymys kuuluu, mitä te suojaatte toisen katseilta sieltä puhelimesta? Ja miksi?
[/quote]
entä sun ystävän asiat ja salaisuudet?
[/quote]
Aloittaja tosin sanoi, että toisen viestejä heillä voidaan lukea toisen luvalla. Silloin ei tietenkään anna lukea joitain viestejä, jos niissä on jotain omien ystävien yksityisasioita. Siinä voi sanoa, että älä lue Hannan viestejä koska niissä on Hannan henkilökohtaisia juttuja.
Meillä käytetään puhelimia avoimesti. Vastaamme toisten puhelimiin. Joskus luetaan viestejäkin. Erityisesti minä luen miehelle tulevia viestejä kun ei pidä puhelinta mukana ja tsekkaan onko just tullut viesti kiireinen asia jolloin vien puhelimen miehelle talliin, jos ei niin puhelin jää odottamaan sisään tuloa. Mies saattaa lukea viestini jos olen vaikka suihkussa jos se tulee vaikka äidiltään mun puhelimeen. Mutta ei se kyllä lue jos lähettäjä joku mun kaveri jonka viesti voisi sisältää jotain pelkästään mun silmille tarkoitettua.
Sama sähköposteissa. Saatamme lukea toistemme posteista yhteisiä asioita esim yhteiseen harrastukseen liittyen tai mainoksia ym. Mutta jos joku näyttää yksityisviestiltä niin se jätetään lukematta.
vastaan kyllä välillä miehen työpuhelimena tuleviin puheluihin ja vien puhelinta miehelle ulos. toki katson kuka soittaja on ja en vastaa vieraille mutta esim jos miehen pomo soittaa niin saatan vastata ja kerron että vien puhelimen miehelle ulos. Eipä tuo pomo ole pahastunut tästä kun on näin saanut miehen kiinni tarvittaessa vapaallakin. Ja joskus olen lukenut jopa miehen työpuhelimesta viestit kun samasta numerosta soitettiin jatkuvasti ja lähetettiin viestejä. Arvasin että jollakin tosissaan hätä. Välitin viestit miehen omaan puhelimeen ja mies pystyi hoitamaan vapaalla kisakatsomosta asiakkaan ison ongelman ja kaikki tyytyväisiä. Näin en ole kyllä törmännyt salaisiin asioihin mutta asiat on hoitunut.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:43"]Sama! Ei ole mitään salattavaa.
[/quote] Sama. Ja puhelimessani tai fb.ssä tms ei niin järisyttäviä viestejä edes ole, että maailma kaatuis, jos joku ne lukis. Jos jollakulla on salaisuuksia, niin minun tutut ei paa niitä tekstareina. Sivuhistoria...mitä siitä. Mies joskus jopa kysyy, kun nsuran, että aaveellako taas oot. Ja itse tiedän miehen lempipornosivut. Sähköpodteihin tiedetään myös salasanat. Joskus olen joutunut etsimään miehelle jonkun sähköpostin js lukemaan sen. Ei ole ollut tarvetta lukea muuta.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 14:37"]Käyn läpi katkeraa eroa ja olen avautunut erosta parhaille ystävilleni. Musta olisi todella nöyryyttävää, että ystäväni mies, jolle viestit eivät ole tarkoitettu, lukisi viestit. Ystävieni miesten ei tarvitse tietää tarkkoja lukuja esimerkiksi omaisuuden ositukseen liittyen, vaan haluan jakaa nämä luottamuksrllisesti ystävilleni. Arvostan avoimmuutta, mutta halusin tuoda vain yhden näkökulman keskusteluun.
[/quote] Kuka kirjoittaa tällaisia asioita viesteinä. Tpdella tyhmää. Nämä jutut jutellaan naamatusten tai soitetaan
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 18:06"]Mulla on firman kännykkä ja työmeili puhelimessa. Puhelimen on oltava suojattu.
[/quote]
Tätä on turha yrittää selittää tälle massalle.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 18:06"]Mulla on firman kännykkä ja työmeili puhelimessa. Puhelimen on oltava suojattu. [/quote] Tätä on turha yrittää selittää tälle massalle.
[/quote]
ja sulle varmaan turha selittää että monella ei ole noin ? Ja kaikkien ei ole siis pakko toimia kuten niiden joilla salattu työmiehen takia?
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:29"]
Minusta tää on tosi järkyttävää luettavaa. Luuletteko, että vastapuoli on tarkoittanut asiansa puolisollenne? Mulla ei ole mitään salattavaa. Mä en petä, en puuhaile mitään epäilyttävää mieheltä salaa. Mutta mun puhelimessa on viestejä ystäviltä, sisaruksilta, vanhemmiltani. Osittain kipeitä ja rankkoja asioita, sellaisia, joita ei ole tarkoitettu mun miehelleni. Mä olen monelle ystävälle luotettu ja tukija. En ikinä koskaan milloinkaan jaa ystävieni salaisuuksia ja elämän kipukohtia mieheni kanssa!
[/quote]
Ihmetyttää millaiset tyypit laittavat rankat salaisuutensa tekstareina ja millaiset säilyttelevät niitä puhelimissaan? Entäs jos puhelin joutuu hukkaan? Voipi pian olla salaisuudet väärissä käsissä.
Minulla ja miehelläni on kaikki avointa, toisen puhelinta saa katsoa jos haluaa, usein tulee kohteliaisuudesta kysyttyä lupa mutta ei aina. Toisella on eri pelejä ja eri systeemit, vaikka nopeampi nettiyhteys. Joskus tulee pyydettyä toinen katsomaan viesti kun ei itse pääse puhelimeen. Meillä ei ole salaisuuksia ja kyllä mieheni tietää paljon läheisistäni. Ei kerro niitä eteenpäin, mutta joskus koen että haluan purkaa juttuja hänelle. En juorua koskaan muille, mutta mieheni on se jolle uskallan puhua sillä meillä vallitsee luottamus ja emme juorua ulkopuolisille.
Te kaikki yksityisyytenne uhraavat, ja toisen yksityisyyden teurastavat: Olette sekaisin. Jokainen.
Mitä tulee salasanojen ja tunnusten toimittamisesta kuoleman varalle:
Olen antanut tietyille ihmisille USB tikut jossa on kryptattuna kaikki tunnukset ja salasanat. Krypto-avain on annettu erille ihmiselle kuin tikut, joten puoliso / kaverit ei pysty päähän piston takia heikolla hetkellä kaivella mitään, vaan petokseen tarvitaan sitten kaksi ihmistä jotka yhdessätuumin rikkovat luottamukseni.
Ei täysin pommin varma, mutta helpoin ratkaisu tähän asti.
Tulikin keskustelusta mieleen eräs tapaus opiskeluajoilta. Ystävälle laittamaani tekstiviestiin olikin vastannut hänen poikaystävänsä vai oliko jo avopuoliso silloin. Vastauksesta ei ilmennyt, ettei se ollut ystäväni kirjoittama. Liittonsa kariutui ajan myötä, ystäväni kyllä itki kauan miehen perään, vaikka miehellä tuntui olevan ongelmia. Ystävänikin on ex-ystävä nykyään
Kävi ärsyttämään heidän puhelinkulttuurinsa, yök. Ei ihme, ettei suhde kestänytkään.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 18:57"]
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 14:37"]Käyn läpi katkeraa eroa ja olen avautunut erosta parhaille ystävilleni. Musta olisi todella nöyryyttävää, että ystäväni mies, jolle viestit eivät ole tarkoitettu, lukisi viestit. Ystävieni miesten ei tarvitse tietää tarkkoja lukuja esimerkiksi omaisuuden ositukseen liittyen, vaan haluan jakaa nämä luottamuksrllisesti ystävilleni. Arvostan avoimmuutta, mutta halusin tuoda vain yhden näkökulman keskusteluun. [/quote] Kuka kirjoittaa tällaisia asioita viesteinä. Tpdella tyhmää. Nämä jutut jutellaan naamatusten tai soitetaan
[/quote]
Oli se sinusta kuin tyhmää tahansa, niin todella moni nykyään viesteillä juttelee tällaisia asioita, jos ei ole aikaa nähdä ja on hankala löytää paikkaa missä puhua rauhassa. Et uskoiskaan mitä kaikkea ystävät ovat mulle jutelleet viesteissään, enkä ole pitänyt sitä mitenkään outona. Nykyään vaan eletään tekstiviestien, whatsappin ja facebookin aikakautta. Ihan normaalia, että jos ne arkisetkin keskustelut käydään nykyään enemmän viesteillä, että myös niitä arkaluontoisempiakin keskusteluja aletaan enemmän käydä viesteillä. Eihän se kovin tietoturvallista ole esim whatsappissa kirjoitella, mutta tätä päivää joka tapauksessa.
Ihmisillä on monesti myös helpompi kirjoittaa ikävistä asioista kuin puhua suoraan. Ennen saatettiin mieluummin kirjoittaa kirje, jos halusi purkaa ajatuksiaan, nykyään kirjoitetaan sähköisillä viestimillä enemmän. Kirjoittaminen on ihan ok tapa myös. Pääasiahan on, että voi purkaa sydäntään ja ajatuksiaan jollekin joka välittää.
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:29"]
Minusta tää on tosi järkyttävää luettavaa. Luuletteko, että vastapuoli on tarkoittanut asiansa puolisollenne? Mulla ei ole mitään salattavaa. Mä en petä, en puuhaile mitään epäilyttävää mieheltä salaa. Mutta mun puhelimessa on viestejä ystäviltä, sisaruksilta, vanhemmiltani. Osittain kipeitä ja rankkoja asioita, sellaisia, joita ei ole tarkoitettu mun miehelleni. Mä olen monelle ystävälle luotettu ja tukija. En ikinä koskaan milloinkaan jaa ystävieni salaisuuksia ja elämän kipukohtia mieheni kanssa!
[/quote]
Ihmetyttää millaiset tyypit laittavat rankat salaisuutensa tekstareina ja millaiset säilyttelevät niitä puhelimissaan? Entäs jos puhelin joutuu hukkaan? Voipi pian olla salaisuudet väärissä käsissä.
Minulla ja miehelläni on kaikki avointa, toisen puhelinta saa katsoa jos haluaa, usein tulee kohteliaisuudesta kysyttyä lupa mutta ei aina. Toisella on eri pelejä ja eri systeemit, vaikka nopeampi nettiyhteys. Joskus tulee pyydettyä toinen katsomaan viesti kun ei itse pääse puhelimeen. Meillä ei ole salaisuuksia ja kyllä mieheni tietää paljon läheisistäni. Ei kerro niitä eteenpäin, mutta joskus koen että haluan purkaa juttuja hänelle. En juorua koskaan muille, mutta mieheni on se jolle uskallan puhua sillä meillä vallitsee luottamus ja emme juorua ulkopuolisille.
[/quote]
Mutta se mieshän on se ulkopuolinen, jos esim. kerrot ystävän asioita hänelle. Sinä ja miehesi ette ole yksi ja sama ihminen ystävällesi. Sinä ainoastaan olet hänelle läheinen. Tuolla logiikalla minä voisin kertoa kaikki asiat yhdeltä ystävältä toiselle, koska tiedän ettei tämä toinen ystävä juorua eteenpäin toisen ystävän juttuja. Mutta en sitä tee, koska toinen ystäväni ei haluaisi että toinen ystäväni tietää hänen asioistaan.
Kyllä ihmissuhteista syntyviä tunteita -esim mielipahaa tai huolta, voi purkaa ihan kertomatta kuitenkaan mitään toiselle arkaluontoista asiaa kenellekään eteenpäin. Ja kyllä, uskon että miehesi on luotettava, mutta etkö ymmärrä että sinä et ole luotettava. Sinähän kerrot ystäväsi asiat jollekin, jonka he eivät halua tietävän asioitaan. Eri asia toki, jos ystäväsi tietävät että kerrot heidän kertomansa asiat miehellesi, tai ovat sanoneet että voit sanoa. Mutta ei tuollainen toimintatapa ihan kata minun ja monen muunkaan käsitystä ystävyydestä.
Me tiedetään aika lailla toistemme salasanat. Molemmilla on toisen tietokoneella oma käyttäjätunnus, jonka kautta pääsee sähköpostiin, facebookiin ja vastaavaan. Olisi siis mahdollisuus hätätapauksessa saada erilaisia kanavia käyttöön. Noin arjessa ei kyllä käytetä näitä tietoja, juurikin siksi, kun kavereilla on oikeus päättää kenen kanssa he asiansa jakavat. Me emme ole yksi persoona.
Täytyy vielä kertoa, että meillä minä olen juoruilevampi tapaus. Miestä ei kyllä erityisesti kiinnosta. Mies sen sijaan onnistui kuukausia pitämään ystävänsä pyynnöstä salassa asian, jonka tiesi kiinnostavan minua kovasti. Pakko tunnustaa, että kunnioitan miestäni vielä aiempaakin enemmän sen tähden. Hieno ihminen. Pyrin itsekin jatkossa parempaan.
[quote author="Vierailija" time="05.08.2015 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="04.08.2015 klo 18:06"]Mulla on firman kännykkä ja työmeili puhelimessa. Puhelimen on oltava suojattu. [/quote] Tätä on turha yrittää selittää tälle massalle.
[/quote]
AV-mamma vaatii miehen työnantajaa muuttamaan käytäntöjää ettei pikku-pikku-vaimon tarvitse olla alistettu ja elää epäilyksessä vaan saa stalkata miehen luuria aina kun haluaa.
[/quote]
Joo, ja johonkin kuljetusliikkeeseen etsittiin autokuskia joka pystyy tekemään epäsäännöllistä työaikaa, "vaimo ei päätä työvuoroja", oli ilmeisesti kokemusta kuskeista joiden pikkuvaimot ei suostu olemaan iltaisin tai ainakaan viikonloppuisin ilman miestä. Ja jos iltatöitä joutuis tekemään niin vaimon pitää varmaan saada tarkastaa ajopiirturin tiedot.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:53"]
meilläkin tiedetään salasanat ja puhelimet vapaassa käytössä.
Olemme olleet yhdessä 18 vuotta joista naimisissa 11v.
Mies usein sanookin, että kurkkaapa hänen sähköpostiin onko tullut mitään ihmeellistä.
Ikinä ei ole ollut mitään miksi pitäisi salata.
[/quote]
Sanotaanko näin että jos jotain peliä pelais, niin toihan on hyvä - yks sähköposti jonka salasanat on mustankipeen muijan tiedossa ja sitte se toinen salainen. Näennäisesti kaikki hyvin...