Ollaanko oikeasti ainoa pariskunta, joka ei "suojele" puhelintaan?

Huh, että mua loukkaisi, jos luottamuksellinen viesti ystävälleni paljastuisi hänen miehelleen. Se rikkoisi rankasti kirjesalaisuutta. Onneksi ystäväpiirissäni on vain itsenäisiä naisia, joilla on oma yksityisyys tällaisissa asioissa.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:31"]No olispa kiva olla sun kaveri, kun jaat kaikki mun luottamuksella lähettämät viestit ja kerrotut asiat sun miehelle. Koska "teillä ei ole mitään salattavaa". Vaikka en olisi sun miehesi ystävä, tai ainakaan kuunaan kertoisi syvimpiä ongelmiani sun miehellesi. Itse asiassa tämmöiseen luottamuspulaan on kaatunut pari hyvää (syvää) ystävyyttä. Olen lakannut kertomasta asioitani. [/quote] Samaa mieltä. Muistathan kertoa ystävällesi, että aiot kertoa luottamuksellisen tiedon eteenpäin.

[/quote]

Hahhah :D Kiitos huolestanne! Pari kertaa on ystävä kysynyt "tietääks (mieheni nimi) tästä?" ja sit vaan sanon totuuden eli joo. Tiedän kavereideni kertonern asioitani miehilleen. Eli älkää huolehtiko, tietää kyllä riskin. En avaudu miehelleni kaikwsta kavereidrn kipeistä kuukautisista kusipääpomoihin, mut joskus saatan purkaa mua vaivaavaa asiaa. Silti nähdään jatkuvasti ja rakkaita ovat. Jos joku menettänyt luottamuksen kertoa isoja asioitaan, niin sitten se on heidän valintansa ja heillä on oikeus tehdä niin. :)

r

Infoon heti jos kaatuu elinikäiset ystävyyteni tähän!

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:47"]

Huh, että mua loukkaisi, jos luottamuksellinen viesti ystävälleni paljastuisi hänen miehelleen. Se rikkoisi rankasti kirjesalaisuutta. Onneksi ystäväpiirissäni on vain itsenäisiä naisia, joilla on oma yksityisyys tällaisissa asioissa.

[/quote]Suullinen viestintä ei kuulu kirjesalaisuuden piiriin.

Onneksi sulla on hyviä kavereita! Niitä tarvitsee aina.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:26"]

Meillä on melkein samanlaista kuin ap:lla, eli molempien puhelimet on ihan vapaasti toisten käytössä. Jos pitää esim. netistä tarkastaa jotain, niin kumpikin tarkastaa yleensä vaan siitä puhelimesta kumpi on lähempänä. Mulla olisi ihan milloin vaan mahdollisuus lukea miehen viestejä, sähköpostia tai facebookia, mutta en kuitenkaan ikinä tee niin. Meillä on jopa vain yksi nettiyhteydellä varustettu läppäri, joka kirjautuu aina automaattisesti mun facebookiin.

Meidän yksityisyys perustuu luottamukseen, ei salasanan takana piilotteluun.

En siis tiedä, kuinka henkilökohtaisia keskusteluja mies käy kavereidensa kanssa viestitse tai facebookissa, koska en ole koskaan niitä lukenut. Mulla itselläni taas ei ole tapana puida mitään henkilökohtaisia juttuja viestitellen, vaan puhelimessa puhuen tai kasvotusten. En jaksa turhaa viestittelyä, joten mun puhelimessa ei todellakaan ole mitään, mitä mies ei edes saisi nähdä. Selaushistoriaakaan ei ole tarvetta salata. Mies tietää tasan tarkkaan, että vietän joskus vähän liikaa aikaa esim. tällä palstalla. Molemmat katsotaan pornoa, niin yksin kuin yhdessä ja joskus jätetään läppärin lukulistalle talteen linkkejä videoihin, joista toinen ehkä voisi tykätä. 

[/quote]

Eihän teillä ole mitään yksityisyyttä, jos salasanat ovat toisen tiedossa, oletko muuten testannut toimiiko miehesi salasana?

"Meidän yksityisyys perustuu luottamukseen, ei salasanan takana piilotteluun."

Mies ei petä, jos vaimo tietää salasanan vai miten tämän kuvion on ajateltu toimivan?

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:44"]

Onko sinulla ystäviä? Mitä luulet heidän olevan mieltä siitä, että sinulle tarkoitetut viestit päätyvät miehesi tietoon? Itse haluaisin ihmisten arvostavan yksityisyyttä. Minulla ei ole tarve tonkia miehen yksityisviestejä vaikka se mahdollista olisikin. Minun silmiini sinunkaltaiset näyttäytyvät mustasukkaisina kyttääjinä, vaikka juuri päinvastaista yrität vakuutella.

[/quote]

On, luultavasti enemmän kuin sulla. :) Harvinaisen paljon suomalaisella mittapuulla on ystäviä ja kavereita. Eipä ne mitään kummempia oe kommentoineet. Mieheni on myös usein heistä hyvä ystävä. Sitten vaikutan, heh :D

Meillä on ihan avointa, voidaan vaihtaa puhelimia jos vaikka minä tarvitsen parempaa kameraa ollessani jossain muualla. Mutta toistemme viestejä puhelimesta tai facesta tms emme todellakaan lue. En keksi yhtäkään syytä miksi lukisimme niitä. Olisi todella törkeää, jos vaikka joku ystäväni lähettäisi minulle jotain henkilökohtaisia viestejä ja mieheni lukisi niitä! Minulle voivat siis ystävät purkaa murheitaan ihan luottamuksella, mies ei niitä tirkistele (eikä sitä kyllä kiinnostaisikaan), samoin miehelleni voivat kirjoittaa mieheni ystävät ja sisarukset enkä minä urki.

meilläkin tiedetään salasanat ja puhelimet vapaassa käytössä.

Olemme olleet yhdessä 18 vuotta joista naimisissa 11v.

Mies usein sanookin, että kurkkaapa hänen sähköpostiin onko tullut mitään ihmeellistä.

Ikinä ei ole ollut mitään miksi pitäisi salata.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:47"] 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:31"]No olispa kiva olla sun kaveri, kun jaat kaikki mun luottamuksella lähettämät viestit ja kerrotut asiat sun miehelle. Koska "teillä ei ole mitään salattavaa". Vaikka en olisi sun miehesi ystävä, tai ainakaan kuunaan kertoisi syvimpiä ongelmiani sun miehellesi. Itse asiassa tämmöiseen luottamuspulaan on kaatunut pari hyvää (syvää) ystävyyttä. Olen lakannut kertomasta asioitani. [/quote] Samaa mieltä. Muistathan kertoa ystävällesi, että aiot kertoa luottamuksellisen tiedon eteenpäin.

[/quote]

Hahhah :D Kiitos huolestanne! Pari kertaa on ystävä kysynyt "tietääks (mieheni nimi) tästä?" ja sit vaan sanon totuuden eli joo. Tiedän kavereideni kertonern asioitani miehilleen. Eli älkää huolehtiko, tietää kyllä riskin. En avaudu miehelleni kaikwsta kavereidrn kipeistä kuukautisista kusipääpomoihin, mut joskus saatan purkaa mua vaivaavaa asiaa. Silti nähdään jatkuvasti ja rakkaita ovat. Jos joku menettänyt luottamuksen kertoa isoja asioitaan, niin sitten se on heidän valintansa ja heillä on oikeus tehdä niin. :)

r

Infoon heti jos kaatuu elinikäiset ystävyyteni tähän!
[/quote]

Vaikka epäilenkin tätä ap:tä nyt provoksi (sellaiseksi, joka kohta tulee tänne lesoamaan, kuinka juuri taas kehitti tunteisiin menevän provon lammas av-mammoille), niin tiedän, että tällaisia ihmisiä on olemassa. Joten toteanpa vain, että ethän sinä voi tietää mitä sulle nykyään jätetään kertomatta. Ei minunkaan ystävillä luultavasti ole harmainta ajatustakaan siitä, etten kerro enää niitä oikeasti tärkeitä asioita.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:50"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:26"]

Meillä on melkein samanlaista kuin ap:lla, eli molempien puhelimet on ihan vapaasti toisten käytössä. Jos pitää esim. netistä tarkastaa jotain, niin kumpikin tarkastaa yleensä vaan siitä puhelimesta kumpi on lähempänä. Mulla olisi ihan milloin vaan mahdollisuus lukea miehen viestejä, sähköpostia tai facebookia, mutta en kuitenkaan ikinä tee niin. Meillä on jopa vain yksi nettiyhteydellä varustettu läppäri, joka kirjautuu aina automaattisesti mun facebookiin.

Meidän yksityisyys perustuu luottamukseen, ei salasanan takana piilotteluun.

En siis tiedä, kuinka henkilökohtaisia keskusteluja mies käy kavereidensa kanssa viestitse tai facebookissa, koska en ole koskaan niitä lukenut. Mulla itselläni taas ei ole tapana puida mitään henkilökohtaisia juttuja viestitellen, vaan puhelimessa puhuen tai kasvotusten. En jaksa turhaa viestittelyä, joten mun puhelimessa ei todellakaan ole mitään, mitä mies ei edes saisi nähdä. Selaushistoriaakaan ei ole tarvetta salata. Mies tietää tasan tarkkaan, että vietän joskus vähän liikaa aikaa esim. tällä palstalla. Molemmat katsotaan pornoa, niin yksin kuin yhdessä ja joskus jätetään läppärin lukulistalle talteen linkkejä videoihin, joista toinen ehkä voisi tykätä. 

[/quote]

Eihän teillä ole mitään yksityisyyttä, jos salasanat ovat toisen tiedossa, oletko muuten testannut toimiiko miehesi salasana?

"Meidän yksityisyys perustuu luottamukseen, ei salasanan takana piilotteluun."

Mies ei petä, jos vaimo tietää salasanan vai miten tämän kuvion on ajateltu toimivan?

[/quote]

Oon, kävin esim. viike viikolla hakemassa hänen facestaan kuvat sukujuhlasta, jotka oli laitettu hänelle ja tallensin. Ihan miehen pyynnöstä :) Hmm, miksi se on automaattisesti mies kenen pettämistä pitäisi olla huolissaan? Sullahan se idea tässä on, mä en oo pettämistä ees tuonut esille :D Te kylläkin sen edestä! Haha

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:05"]

Mies tietää mun kännykän salasanat, sähköpostin salasanan ja facen salasanan.Samoin mä tiedän hänen.

Kyllä, olen lukenut hänen viestejään. Ihan huvin vuoksi. Silleen, että mies istuu vieressä. Oon tullut huoneeseen silleen, että mies ettii mun puhelin kädessään jotain viestiketjua mistä tarvitsee tietoa (esim. sanon, että mennään vanhemmilleni tänään syömään, mies kysyy monelta, mä sanon et voitko tarkistaa mun puhelimesta).

Jaetaan rahat, sänky, koti, ajatusmaailma, arvot. Puhutaan päivittäin monista vaikeistakin asioista.

Minkä hiton takia sen puhelimen pitää olla jotenkin varjeltu valtiosalaisuus, jonka yksityisyyttä pitää vaalia tiukemmin kauan odotettua esikoispoikaa? Miks täälläkin riehutaan siitä, miten iso synti jonkun puhelimen tutkiminen on?

Mulla ei ole _mitään_ salattavaa, jännää tai yksityistä, mikä pitäos pitää miehen silmiltä. Ei näköjään miehelläkään. En oikeastaan käy miehen facessa, mutta jos haluaisin, niin pääsisin. Mitä hiton väliä?

Kun on oltu 8 vuotta naimisissa, tietää toisesta ihan kaiken ja on nähnyt toisen esim. ripulipaskalla ja oksennustaudissa, itkemässä, leikkaamassa varpaankysiä pytyllä tai tuijottamassa hääohjelmia (mun miehen salainen pahe) nii eiköhän ne rajat oo kadonnu jo.

Kysymys kuuluu, mitä te suojaatte toisen katseilta sieltä puhelimesta? Ja miksi?

[/quote]

"huvin vuoksi" luet hänen vietsejään?! En käsitä kyllä ollenkaan mitä huvia siinä on. Minulla on ainakin omia, luottamuksellisia ja henkilökohtaisia viestejä mm. ystäviltä ja työkavereilta. Niitä ei kukaan muu lue "huvikseen". Et taida olla ystäviesi luotto-sisko numero yksi?

Ootteko miettineet ikinä, te jotka kerrotte ystävienne salaisuudet ym. miehillenne, että teillä on ehkä oikeasti jotain henkilökohtaisia ongelmia? En nyt tarkoita tätä suoraan ap:lle siis, vaan teille kaikille jotka olette sitä mieltä, että voitte ihan surutta kertoa miehellenne ystävienne juttuja vaikka olisivat tämän kieltäneet. Jos ei voi pitää jotain tärkeää asiaa omana tietonaan, niin silloin ihan oikeasti voi olla jotain itsessä pielessä. Tai sitten toinen vaihtoehto on, että se ystävyys ei olekaan niin tärkeä asia itselle. 

Minä en ole kertonut ystävistäni ukolleni mm. mielenterveysongelmia, raskauksia alkuvaiheessa, terveysongelmia. Lähes kaikista noista ystävät ovat kertoneet itse miehelleni sitten illanistujaisissa vaikka ne ovat olleet "salaisuuksia", kertoo myös aika paljon siitä, kuinka luotettavana miestäni pidetään. Miksikö sitten en puhu noista asioista? Minulla ei ole siihen tarvetta. Minulla ei ole minkäänlaista palavaa halua jakaa ystävieni asioita miehelleni, vaan jätän nämä asiat heidän arvioinsa varaan haluavatko sanoa. Minulla on todella paljon ajatuksia, tapahtumia ja tunteita jaettavana miehelleni omastakin takaa. Keksimme kyllä höpötettävää, ilman että kerron ystävieni salaisuuksia. Osaan myös käsitellä itseäni vaivaamat asiat (jos olisin vaikka huolissani ystävästä), niin että en riko kenenkään luottamusta. Mieheni on samanlainen, ja tämän vuoksi meille molemmille varmasti usein uskoudutaankin. Ei ole tervettä parisuhde-elämää, viettää iltaa puhuen ystävistä ja heidän arkaluontoisista asioistaan.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:53"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:47"]  [quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:39"] [quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:31"]No olispa kiva olla sun kaveri, kun jaat kaikki mun luottamuksella lähettämät viestit ja kerrotut asiat sun miehelle. Koska "teillä ei ole mitään salattavaa". Vaikka en olisi sun miehesi ystävä, tai ainakaan kuunaan kertoisi syvimpiä ongelmiani sun miehellesi. Itse asiassa tämmöiseen luottamuspulaan on kaatunut pari hyvää (syvää) ystävyyttä. Olen lakannut kertomasta asioitani. [/quote] Samaa mieltä. Muistathan kertoa ystävällesi, että aiotn äiti, jolle ono mm

kertoa luottamuksellisen tiedon eteenpäin. [/quote] Hahhah :D Kiitos huolestanne! Pari kertaa on ystävä kysynyt "tietääks (mieheni nimi) tästä?" ja sit vaan sanon totuuden eli joo. Tiedän kavereideni kertonern asioitani miehilleen. Eli älkää huolehtiko, tietää kyllä riskin. En avaudu miehelleni kaikwsta kavereidrn kipeistä kuukautisista kusipääpomoihin, mut joskus saatan purkaa mua vaivaavaa asiaa. Silti nähdään jatkuvasti ja rakkaita ovat. Jos joku menettänyt luottamuksen kertoa isoja asioitaan, niin sitten se on heidän valintansa ja heillä on oikeus tehdä niin. :) r Infoon heti jos kaatuu elinikäiset ystävyyteni tähän! [/quote] Vaikka epäilenkin tätä ap:tä nyt provoksi (sellaiseksi, joka kohta tulee tänne lesoamaan, kuinka juuri taas kehitti tunteisiin menevän provon lammas av-mammoille), niin tiedän, että tällaisia ihmisiä on olemassa. Joten toteanpa vain, että ethän sinä voi tietää mitä sulle nykyään jätetään kertomatta. Ei minunkaan ystävillä luultavasti ole harmainta ajatustakaan siitä, etten kerro enää niitä oikeasti tärkeitä asioita.

[/quote]

Huh, taidat olla aika omalaatuinen. Pitääkin linkata tää ketju miehelle, että meidän avioliitto on niin ainutlaatuinen, ettei se voi olla totta.

Taitaa sulla olla vähän luetunymmärtämisen ongelmia? Totta kai he jättävät kertomatta jos eivät halua kertoa ja mistä mä sen tietäisin? Miksi se mulle kuuluisi? Mielestäni ihan selkeästi ilmaisin, että se on heidän oikeutensa ja en mä oo mikään äiti, jolle on pakollista raportoida tai että loukkaantuisin verisesti jos mua ei "vihittäisi" johonkin salaisuuteen :D Mitä ihmettä? Niillä on oikeus vaikka pistää välit poikki jos siltä tuntuu, ei mun kaa oo mikään pakko olla. Mun ystäväni ovat aikuisia naisia, mitä mä heidän päätöksiään lähden tivaamaan.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:49"] 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 17:47"]

Huh, että mua loukkaisi, jos luottamuksellinen viesti ystävälleni paljastuisi hänen miehelleen. Se rikkoisi rankasti kirjesalaisuutta. Onneksi ystäväpiirissäni on vain itsenäisiä naisia, joilla on oma yksityisyys tällaisissa asioissa.

[/quote]Suullinen viestintä ei kuulu kirjesalaisuuden piiriin.

Onneksi sulla on hyviä kavereita! Niitä tarvitsee aina.
[/quote] nyt puhuttiinkin kirjoitetuista viesteistä, eikä puhelinvastaajasta.

Meillä suojaus liittyy työnantajan määräykseen ja työasioiden suojelemiseen. Parisuhteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:05"]

Mies tietää mun kännykän salasanat, sähköpostin salasanan ja facen salasanan.Samoin mä tiedän hänen.

Kyllä, olen lukenut hänen viestejään. Ihan huvin vuoksi. Silleen, että mies istuu vieressä. Oon tullut huoneeseen silleen, että mies ettii mun puhelin kädessään jotain viestiketjua mistä tarvitsee tietoa (esim. sanon, että mennään vanhemmilleni tänään syömään, mies kysyy monelta, mä sanon et voitko tarkistaa mun puhelimesta).

Jaetaan rahat, sänky, koti, ajatusmaailma, arvot. Puhutaan päivittäin monista vaikeistakin asioista.

Minkä hiton takia sen puhelimen pitää olla jotenkin varjeltu valtiosalaisuus, jonka yksityisyyttä pitää vaalia tiukemmin kauan odotettua esikoispoikaa? Miks täälläkin riehutaan siitä, miten iso synti jonkun puhelimen tutkiminen on?

Mulla ei ole _mitään_ salattavaa, jännää tai yksityistä, mikä pitäos pitää miehen silmiltä. Ei näköjään miehelläkään. En oikeastaan käy miehen facessa, mutta jos haluaisin, niin pääsisin. Mitä hiton väliä?

Kun on oltu 8 vuotta naimisissa, tietää toisesta ihan kaiken ja on nähnyt toisen esim. ripulipaskalla ja oksennustaudissa, itkemässä, leikkaamassa varpaankysiä pytyllä tai tuijottamassa hääohjelmia (mun miehen salainen pahe) nii eiköhän ne rajat oo kadonnu jo.

Kysymys kuuluu, mitä te suojaatte toisen katseilta sieltä puhelimesta? Ja miksi?

[/quote]

"huvin vuoksi" luet hänen vietsejään?! En käsitä kyllä ollenkaan mitä huvia siinä on. Minulla on ainakin omia, luottamuksellisia ja henkilökohtaisia viestejä mm. ystäviltä ja työkavereilta. Niitä ei kukaan muu lue "huvikseen". Et taida olla ystäviesi luotto-sisko numero yksi?

[/quote]

Luin esim. matkaporukan vitsejä. Mies oli vieressä. Hauskoja oli. Nauratti toi luotto-sisko! Sitten en oo. Sulle on vissiin tärkeää olla luotto-sisko :D:D Lajitteletko kavereitasi paljonkin?

Mun on pakko kysyy, mut millasia salaisuuksia teillä oikeen muhii siellä puhelimissa? Kuuluuks teidän kaverit mafian?

Laitoin linkin ketjun viestistä miehelleni :D

Niin ja ihan alkuperäiseen asiaan liittyen, meilläkään ei ole sen kummemmin suojattu puhelimia yms. Mutta kumpikaan ei kyllä niitä luetakaan. Miehen salasanaa facebookiin en tiedä, eikä hän minun. Ei sillä että siellä facebookissa mitään salaista olisi, vaan ihan vaan sen vuoksi, että ei ole kummallakaan kertaakaan eläessään tullut mieleen tuota kysyä. Facebookit on molemmilla päällä koneella vaikka toinen menisi lenkille, eli siis ihan katsottavissa. Ikinä en ole viestejä lukenut, ei ole vain koskaan tullut edes mieleen. Omasta facebookista poista arkaluontoiset viestit, ja viestiketjut aika-ajoin ylipäätään. Ihan siksi, että facebookin tietoturva on olematon.

74

[

quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 18:06"]

Meillä suojaus liittyy työnantajan määräykseen ja työasioiden suojelemiseen. Parisuhteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

[/quote]No tää pätee meihinkin. Sellaisia asioita olen jutellut mitkä eivät ole salaisia tai arkaluonteisia.

Meillä tiedetään myös salasanat ja lukituskoodit. Tuo koodi pitää olla koska firma vaatii sitä. Ei ole salattavaa

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 18:07"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:05"]

Mies tietää mun kännykän salasanat, sähköpostin salasanan ja facen salasanan.Samoin mä tiedän hänen.

Kyllä, olen lukenut hänen viestejään. Ihan huvin vuoksi. Silleen, että mies istuu vieressä. Oon tullut huoneeseen silleen, että mies ettii mun puhelin kädessään jotain viestiketjua mistä tarvitsee tietoa (esim. sanon, että mennään vanhemmilleni tänään syömään, mies kysyy monelta, mä sanon et voitko tarkistaa mun puhelimesta).

Jaetaan rahat, sänky, koti, ajatusmaailma, arvot. Puhutaan päivittäin monista vaikeistakin asioista.

Minkä hiton takia sen puhelimen pitää olla jotenkin varjeltu valtiosalaisuus, jonka yksityisyyttä pitää vaalia tiukemmin kauan odotettua esikoispoikaa? Miks täälläkin riehutaan siitä, miten iso synti jonkun puhelimen tutkiminen on?

Mulla ei ole _mitään_ salattavaa, jännää tai yksityistä, mikä pitäos pitää miehen silmiltä. Ei näköjään miehelläkään. En oikeastaan käy miehen facessa, mutta jos haluaisin, niin pääsisin. Mitä hiton väliä?

Kun on oltu 8 vuotta naimisissa, tietää toisesta ihan kaiken ja on nähnyt toisen esim. ripulipaskalla ja oksennustaudissa, itkemässä, leikkaamassa varpaankysiä pytyllä tai tuijottamassa hääohjelmia (mun miehen salainen pahe) nii eiköhän ne rajat oo kadonnu jo.

Kysymys kuuluu, mitä te suojaatte toisen katseilta sieltä puhelimesta? Ja miksi?

[/quote]

"huvin vuoksi" luet hänen vietsejään?! En käsitä kyllä ollenkaan mitä huvia siinä on. Minulla on ainakin omia, luottamuksellisia ja henkilökohtaisia viestejä mm. ystäviltä ja työkavereilta. Niitä ei kukaan muu lue "huvikseen". Et taida olla ystäviesi luotto-sisko numero yksi?

[/quote]

Luin esim. matkaporukan vitsejä. Mies oli vieressä. Hauskoja oli. Nauratti toi luotto-sisko! Sitten en oo. Sulle on vissiin tärkeää olla luotto-sisko :D:D Lajitteletko kavereitasi paljonkin?

Mun on pakko kysyy, mut millasia salaisuuksia teillä oikeen muhii siellä puhelimissa? Kuuluuks teidän kaverit mafian?

Laitoin linkin ketjun viestistä miehelleni :D

[/quote]

Jos et ymmärrä, mitä luottamuksellisilla viesteillä meinataan, niin ehkä se johtuu siitä että sulle ei jaeta arkaluontoisia asioita. Minä oon saanut viestiä mm. masennuksesta, keskenmenosta, arkaluontoisista sairauksista, lapsen yrittämisestä jne. Kaikki sellaisia asioita, mitkä pahimmassa pikkukylässä estäisivät uralla etenemisenkin. Todellankin esim. poistan sellaiset viestit, jos ystävä on lähettänyt. Jos sinä et ymmärrä, miten tuollaiset voivat arkaluontoisia asioita joillekin, niin et sinä kyllä todellinen ystävä kellekään ole.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 18:03"]

Ootteko miettineet ikinä, te jotka kerrotte ystävienne salaisuudet ym. miehillenne, että teillä on ehkä oikeasti jotain henkilökohtaisia ongelmia? En nyt tarkoita tätä suoraan ap:lle siis, vaan teille kaikille jotka olette sitä mieltä, että voitte ihan surutta kertoa miehellenne ystävienne juttuja vaikka olisivat tämän kieltäneet. Jos ei voi pitää jotain tärkeää asiaa omana tietonaan, niin silloin ihan oikeasti voi olla jotain itsessä pielessä. Tai sitten toinen vaihtoehto on, että se ystävyys ei olekaan niin tärkeä asia itselle. 

Minä en ole kertonut ystävistäni ukolleni mm. mielenterveysongelmia, raskauksia alkuvaiheessa, terveysongelmia. Lähes kaikista noista ystävät ovat kertoneet itse miehelleni sitten illanistujaisissa vaikka ne ovat olleet "salaisuuksia", kertoo myös aika paljon siitä, kuinka luotettavana miestäni pidetään. Miksikö sitten en puhu noista asioista? Minulla ei ole siihen tarvetta. Minulla ei ole minkäänlaista palavaa halua jakaa ystävieni asioita miehelleni, vaan jätän nämä asiat heidän arvioinsa varaan haluavatko sanoa. Minulla on todella paljon ajatuksia, tapahtumia ja tunteita jaettavana miehelleni omastakin takaa. Keksimme kyllä höpötettävää, ilman että kerron ystävieni salaisuuksia. Osaan myös käsitellä itseäni vaivaamat asiat (jos olisin vaikka huolissani ystävästä), niin että en riko kenenkään luottamusta. Mieheni on samanlainen, ja tämän vuoksi meille molemmille varmasti usein uskoudutaankin. Ei ole tervettä parisuhde-elämää, viettää iltaa puhuen ystävistä ja heidän arkaluontoisista asioistaan.

[/quote]

Tämä.

Minulla on paljon kavereita ja ystäviä ja läheisimmissä ystävissä on 2 henkilöä joille en kerro juuri mitään vähänkään arkaluontoisempaa elämästäni. Johtuu nimenomaan siitä, että heillä on tapana juoruta asioita miehilleen. Muuten ovat rakkaita ystäviä ja pinnallisimmista asioista kertoilen heille niitä näitä. He molemmat kertovat minulle todella arkaluontoisiakin asioita, enkä oikeastaan tiedä luulevatko minun juoruavan eteenpäin miehelleni. En kuitenkaan koskaan, missään tilanteessa juorua, vaikka tapahtuisi mitä.