Voitko elää nyt normaalisti?
Vai onko tulevaisuus iso musta aukko? Minua ahdistaa, ilo on kadonnut ja henkinen kantti on lujilla. Pelkäsin jo korona-aikaan, erityisesti silloin alussa, mutta tämä pelko on jo toisissa sfääreissä. Yritän olla normaalisti, pakkokin kun on lapsia, mutta pinnan alla tunnen hajoavani. Mietin, tai yritän olla miertimättä miltä tuntuisi pakata auto ja lähteä, tai juosta pommisuojaan. Äärimmäisen paha olo tulee ajatuksesta ydinräjähdyksestä. Ehtisikö sitä tuntea jotain. Tai jos räjähtäisi kauempana, mitä siitä seuraisi. Ahdistaa todella paljon ja toivon vain, että tämä painajainen olisi pian ohi. Tuntuu, että tulevaisuus on varastettu ja suurin tuska on lasten vuoksi.
Kommentit (27)
Kriisi pyörii mielessä koko ajan, vaikka tekisin ihan muuta.... On painostava tunne. En olisi ikimaailmassa uskonut tällaista tapahtuvan. Turvallisuudentunne kokenut kolauksen.
Elän normaalisti, mutta mediaa on tullut seuratuksi enemmän kuin yleensä. En ole ahdistunut tai huolissani. En näe mitään syytä miksi olisin. Ukrainalaisten kärsimys koskettaa, mutta en voi auttaa muuten kuin rahallisesti ja sen olen jo tehnyt.
Elän ihan normaalisti. Upseerimieheni kertoo faktoja ja samalla rauhoittaa. Sitä en tosin voi tietää kuinka hyvä valehtelija hän on.
En voi. Tää tilanne on vaikuttanut itseeni siten, että yöunet ovat jääneet vähäisiksi. Olen äärimmäisen väsynyt. Uskon kyllä, että kunhan pääsen tästä alkushokin aiheuttamasta univelasta, pystyn taas elämään normaalisti omaa elämääni.
En muista että mikään aiempi uutinen tai poliittinen tilanne olisi herättänyt näin voimakasta pelkoa ja stressiä. Viime viikkoina on tajunnut millaisessa kuplassa sitä on saanut elää. Sotia kun kuitenkin kaiken aikaa maailmassa käydään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut että tällaiset anonyymit purkaukset levittävät pahaa oloa? Olisiko parempi purkaa sitä jollain muulla tavalla?
Toivoisin, että te keitä ei ahdista, voisitte kertoa jotain vinkkejä miten tästä pääsisi eroon. Vai onko se vaan luonteesta kiinni.
Ydinhommalle e kukaan mahda mitään, joten miksi murehtia?
Muuhun kriisitilanteeseen varaudut ohjeiden mukaan. Ilmoittaudu verkokursseille Martat, MPK jne. Lue Irti murehtimisesta ja muita opuksia. Mene vikka itspuolustuskursille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut että tällaiset anonyymit purkaukset levittävät pahaa oloa? Olisiko parempi purkaa sitä jollain muulla tavalla?
Toivoisin, että te keitä ei ahdista, voisitte kertoa jotain vinkkejä miten tästä pääsisi eroon. Vai onko se vaan luonteesta kiinni.
Kun huomaat ajattelevasi asiaa, vaihda tietoisesti ajatuksesi johonkin muuhun, mieluusti positiiviseen asiaan. Tuota voi joutua toistamaan paljon, mutta se kannattaa, koska meidän ajatukset luo tunteita. Jos ajattelee jotain kamalaa, nopeasti myös tuntuu kamalalta, jolloin on helppo ajatella lisää kamalaa. Mindfullness on kans hyvä rentouttava juttu, netflixissä oli muistaakseni sarja siittä ja löytyy siittä muualtaki. Se että keskittyy nykyhetkeen on myös isossa osassa asiaa, koska meillä ei oo just nyt sotaa täällä, vaan oikeestaan kaikki aika kivasti. Siittä on ihan sallittua tuntea hyvää oloa. Nykyhetkeen pääsee helpoiten ehkä musiikkia kuuntelemalla tai tekemällä fyysisiä juttuja tai keskittymällä tuntemaan kehonsa kun on paikallaan. Rentoutumiselle voi kans antaa tilaa
Sanoin kaksi kertaa vahingossa muualla, toinen sana piti olla "toisaalla".