"Erityislapsesta" normaaliksi
Onko teillä kokemuksia että lapsi on esim taaperona ollut jollain tapaa "erityislapsi", ja hän on käynyt tutkimuksissa, mutta on kasvanut outouksistaan ulos, iän karttuessa?
Kommentit (52)
Meillä motorisesti kömpelö lapsi sai eskari-iässä toimintaterapiaa. Se loppui ennen kouluun menoa, nyt on reipas ja toimelias lapsi joka osaa pyöräillä, uida, luistella ja hiihtää. ;-)
Tällaiset asiat voivat helpottaa.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:43"]Meillä motorisesti kömpelö lapsi sai eskari-iässä toimintaterapiaa. Se loppui ennen kouluun menoa, nyt on reipas ja toimelias lapsi joka osaa pyöräillä, uida, luistella ja hiihtää. ;-)
Tällaiset asiat voivat helpottaa.
[/quote]
Kävittekö jossain tutkimuksissa? :)
Tosiaan kuntoutuksella voi tehdä ihmeitä jos se aloitetaan ajoissa.
Meillläkin toimintaterapia on auttanut todella paljon. Koen että lapseni on enemmän "normaali" nykyisin ja siksi en olekaan enää hakenut vammaistukea ja toimintaterapiakin on nyt ainakin toistaiseksi katkolla/lopetettu.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:46"]Meillläkin toimintaterapia on auttanut todella paljon. Koen että lapseni on enemmän "normaali" nykyisin ja siksi en olekaan enää hakenut vammaistukea ja toimintaterapiakin on nyt ainakin toistaiseksi katkolla/lopetettu.
[/quote]
Mitä ongelmaa teillä oli? :)
Monet lievät adhdt ja aspergerit ym. ovat aikuisena suhtkoht normaaleja.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:46"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:46"]Meillläkin toimintaterapia on auttanut todella paljon. Koen että lapseni on enemmän "normaali" nykyisin ja siksi en olekaan enää hakenut vammaistukea ja toimintaterapiakin on nyt ainakin toistaiseksi katkolla/lopetettu. [/quote] Mitä ongelmaa teillä oli? :)
[/quote]
Meillä oli si-häiriö mutta eniten vaivaa tuotti tuo hahmottaminen. Tai no, on vieläkin mutta pärjätään asian kanssa kotivoimin ja saaduin neuvoin. Lapsi on nyt 11v. Kovasti on tehty töitäkin sen eteen lapsen kanssa.
Erään tuttavani lapsi (nyt jo aikuinen mies) kävi lapsena eri terapioissa ja kuntoutuksissa. Puheentuotossa ongelmia ja autismipiirteisyyttä. Kävi myös myös avustettuna koko peruskoulun, mutta ammattikoulun jo sitten ihan tavallisesti. Nykyään ei kyllä kaverista ulkopuolinen osaa epäillä, että jotain on. Puhuu normaalisti, ehkä hieman rauhallisesti ja on semmoinen "puhuu vähän mutta asiaa" tyyppinen. Käy töissä ja kaikin puolin, ainakin ulkopuolisen silmin, ihan "normaali" mies.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:56"]Erään tuttavani lapsi (nyt jo aikuinen mies) kävi lapsena eri terapioissa ja kuntoutuksissa. Puheentuotossa ongelmia ja autismipiirteisyyttä. Kävi myös myös avustettuna koko peruskoulun, mutta ammattikoulun jo sitten ihan tavallisesti. Nykyään ei kyllä kaverista ulkopuolinen osaa epäillä, että jotain on. Puhuu normaalisti, ehkä hieman rauhallisesti ja on semmoinen "puhuu vähän mutta asiaa" tyyppinen. Käy töissä ja kaikin puolin, ainakin ulkopuolisen silmin, ihan "normaali" mies.
[/quote]
Kiva kuulla. Meillä lapsella autistisia piirteitä, mutta ei missään nimessä ole autistinen sanan varsinaisessa merkityksessä. On outo mutta täysin kontaktissa ja muutenkin ulkopuolisen silmiin ihana lapsi. Vasta kun viettää aikaa lapsen kanssa huomaa nämä piirteet. Elättelen siis toiveita että jäisi nämä pienetkin outoudet pois. -ap
Nelonen kuittaa:
Mitään diagnoosia ei sinällään tullut, vaikka tutkimuksissa käytiin. Aistiyliherkkyyttä ja kömpelyyttä vain todettiin, joten tt:tä määrättiin pari settiä, kunnes lopetettiin, koska oma ikätaso saavutettu liikkumisessa. Koulussa ja kaverisuhteissa pärjää hienosti. :-)
Outoudet eivät useinmiten jää pois ilman kuntoutusta. Kuntoutuksen ideanahan on kasvattaa uusia hermosoluyhteyksiä aivohin niin, että huonosti toimiva kohta korjaantuu tai kierretään tai hankalaa asiaa alkaa koodata aivan uusi aivojen alue.
Älä odota sitä, että lapsellesi tulee outouksistaan ongelmia. Silloin ollaan kuntouttamisen kanssa jo myöhässä.
80-luvulla pieni lapsi sai ennusteen, ettei selviä töistä, eikä opi ajamaan autoa, joku kehitysvamma tai -viivästymä kai oli kyseessä. Nyt on normaali, käy töissä, peruskoulu suoritettu, ajaa autoa. Ei kuitenkaan pärjäisi suorittavaa tasoa korkeammissa työtehtävissä, mutta hyvin ja itsenäisesti.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 14:05"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:56"]Erään tuttavani lapsi (nyt jo aikuinen mies) kävi lapsena eri terapioissa ja kuntoutuksissa. Puheentuotossa ongelmia ja autismipiirteisyyttä. Kävi myös myös avustettuna koko peruskoulun, mutta ammattikoulun jo sitten ihan tavallisesti. Nykyään ei kyllä kaverista ulkopuolinen osaa epäillä, että jotain on. Puhuu normaalisti, ehkä hieman rauhallisesti ja on semmoinen "puhuu vähän mutta asiaa" tyyppinen. Käy töissä ja kaikin puolin, ainakin ulkopuolisen silmin, ihan "normaali" mies.
[/quote]
Kiva kuulla. Meillä lapsella autistisia piirteitä, mutta ei missään nimessä ole autistinen sanan varsinaisessa merkityksessä. On outo mutta täysin kontaktissa ja muutenkin ulkopuolisen silmiin ihana lapsi. Vasta kun viettää aikaa lapsen kanssa huomaa nämä piirteet. Elättelen siis toiveita että jäisi nämä pienetkin outoudet pois. -ap
[/quote] On siinä mahikset, mutta ottakaa kaikki kuntoutukset, mitä saatte ja olkaa itsekin aktiivisia. Lisäksi kannattaa muistaa, että lopulta autistinenkin voi kyllä pärjätä aikuisena piirteineenkin, jos on saanut kotoa ja ulkopuolelta aktiivisesti ohjausta ja apua elämään. T. myöskin autismipiirteisen äiti
Veljellä todettiin dysfasia ala-asteikäisenä. Kävi myös muistaakseni ainakin toimintaterapiassa pienempänä, muutakin kuntoutusta taisi olla ja se auttoi hyvin. Kävi erityiskoulussa yläasteen ja sitten tavallisen ammattikoulun ihan ongelmitta. Nykyisin on hänkin ihan tavalliselta vaikuttava mies, ehkä vähän hiljaisempaa sorttia ja puhuu hitaanlaisesti, mutta eipä siinä Suomessa ole mitään kauhean epätavallista. :D
Minun lapseni sai 5-vuotiaana diagnoosin lieva alyllinen kehitysvamma, 9-vuotiaana diagnoosi lieveni heikkolahjaiseksi. Nyt 12-vuotiaana koulun tekemien testien mukaan ao olisi jo normaalin puolella. Ennen joulua menee virallisiin tutkimuksiin. Kyllahan tuosta huomaa, etta ika on tehnyt tehtavansa. Edelleen on jotain autistisia piirteita, mutta olen niin onnellinen tasta kehityksesta. Raskasta on ollut. Muista kannustaa lastasi kaikessa, se on kaikista tarkeinta. Pienikin edistysaskel on juhlan paikka!
Ollaan käyty jo tutkimuksissa neurologilla, ei muuta sanottu kun että seurataan, uudet tutkimukset puolen vuoden päästä. Ei saatu siis edes diagnoosia vaan joku oirekoodi. (?) Mistä ei sanottu enempää kuin että ei mitään vakavaa. -ap
Vaatikaa silti kuntoutusta ja neuvoja siihen, miten voitte itse edistää lapsennen aivojen kehittymistä. Hankkikaa sitä kuntoutusta vaikka omalla rahalla, jos ette muuten saa.
Se mistä lääkäri voi todeta "ei mitään vakavaa" voi aiheuttaa myöhemmin elämässä niin pahoja sosiaalisia ongelmia, että teini-ikäinen tai nuori aikuinen syrjäytyy tms. Silloin kuntouttaminen ei enää auta.
Meillä 2,5 v. autistiset piirteet omaava lapsi. Ei puhu kuin muutamia sanoja. Ketterä liikkumaan ja fiksu mm. tekniikan käytössä. Tulevaisuus huolettaa tosi paljon. Erityisesti tuo puhumattomuus. Kontaktia ottaa nyt paremmin kuin esim. 2-vuotiaana. Tuliko teillä ap puhe normaalisti?
Meillä oli käytännnössä mykkä lapsi kaksi ja puolivuotiaaksi. Käytiin jo puheterapiassakin sen takia. Sitten alkoi juttua tulla, nyt on tokaluokkalainen, luokkansa etevämpiä kuulemma varsinkin lukunopeudessa ja matikassa. Tiedä sitten, ei vissiin ollu mitään asiaa sitä ennen? Mitään syytä tuohon ei ikinä löytynyt.