Lue keskustelun säännöt.
Ylipainoiset lapset, miksi?
01.08.2015 |
Ja heti suljen TODELLISET sairaudet pois.
Miksi syötätte rakkaat mammat lapsenne ylipainoisiksi? Tämä on ihan päivänselvää ja nähtävissä joka päivä! Olimme vaikkas eilen Lintsillä ja katselin ympärilleni todella surullisena. Ylipaino on todellinen kansanterveydellinen ongelma. Miksi, miksi? Meillä on kaikki mahdollisuudet ja puitteet terveelliseen ja hyvään ravintoon. Miksi teette karhunpalveluksen lapsillenne? Usan ja UK:n tie? Kääk, olen surullinen:(.
Ja ei tod. ole rahasta kiinni! Kotimaiset juurekset jne tosi edullisia.
Lapsille toivon kaikkea terveyttä, vanhemmat HERÄTKÄÄ!!!
Kommentit (70)
Mutta miten toimia jos samassa perheessä yhtä lasta pitäisi laihduttaa ja toista lihottaa? Meillä
on tämä tilanne, ja koen kyllä hiukan hankalana. Se pulleampi, jonka paino huolestuttavasti nousee, on liikunnallinen luonnostaan, mutta myös ruokahalu on hyvä. Perheemme ruokailut ovat kyllä kunnossa, joten en oikein tiedä miten toimia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:02"]
--
Minä en määrittele oikeaa ruokaa, vaan jokaisen oma keho sen määrittelee. Ruoka on silloin ns. oikeaa, jos sitä syömällä on terve ja hyvinvoiva. Ja sillä ruoalla nälänhallinta on kunnossa.
[/quote]
No, tuo on vain yksi oppi muiden joukossa, joka ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan. Siitäkään huolimatta, että se sinusta on "idioottivarma".
[/quote]
Avaapas vähän.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 12:57"]Moni lapsi on potra nuorempana, kasvaa sitten kunnon kokoiseksi murrosiässä pituuden suhteen. Sellainen aneeminen luikku-kersa jää sitten keskenkasvuiseksi. Kyllä vanha kansa tietää.
[/quote]
Aneeminen luikku? Nyt ei kuule puhuta mistään pienestä pyöreydestä. Mun mielestä on ihan ok lapsenpyöreys. Mutta itsekin olen nähnyt lapsia, jotka ovat nimenomaan merkittävän YLIPAINOISIA. Heidän on vaikea liikkua, hengittää. Heitä kiusataan. Lapsellani oli vähän aikaa tämmönen kaveri. Ei tykännyt syödä meillä, kun syödään aikaa kasvispainoitteista kotiruokaa. Hän olis ottanu vaan ne pihvit ja perunat ja jälkiruuat extramakeutuksella ja kaakaolla. Ulos ei olisi ikinä halunnut mennä vaan pelata sisällä. Omille lapsille ei oo juurikaan kone tai telkkuaikoja tarvinnu rajata, kun viihtyvät ulkona ja harrastuksissa paljon. Mutta tän kans ois pitäny istua koko aika sisällä. Jos ei meillä saanut, niin heillä sitten. No se ystävyys loppui. Jälkeenpäin kuulin, että heillä kotona oli tosi likaista, ötököitä, homeisia astioita ym. Äiti makas kaikki päivät yöpaitasillaan sohvalla. Tää oli aika yleisesti tiedossa kuten myös lasu asiakkuus (lapsi ite kertoi). Todella surullista. Vaikkei lasta kohdeltu varmaankaan huonosti kotona (kuritettu, huudettu tms) niin silti laiminlyötiin selvästi.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:25"]
Mutta miten toimia jos samassa perheessä yhtä lasta pitäisi laihduttaa ja toista lihottaa? Meillä
on tämä tilanne, ja koen kyllä hiukan hankalana. Se pulleampi, jonka paino huolestuttavasti nousee, on liikunnallinen luonnostaan, mutta myös ruokahalu on hyvä. Perheemme ruokailut ovat kyllä kunnossa, joten en oikein tiedä miten toimia?
[/quote]
No, eihän teidän ruokailut ole kunnossa, jos lapsi lihoo.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:02"]
--
Minä en määrittele oikeaa ruokaa, vaan jokaisen oma keho sen määrittelee. Ruoka on silloin ns. oikeaa, jos sitä syömällä on terve ja hyvinvoiva. Ja sillä ruoalla nälänhallinta on kunnossa.
[/quote]
No, tuo on vain yksi oppi muiden joukossa, joka ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan. Siitäkään huolimatta, että se sinusta on "idioottivarma".
[/quote]
Tarkoitatko, että ruoka, josta tulee hyvä olo, ei sovi kaikille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 20 vuotias nainen, ja lapsuuskodissani syötiin eineksiä ja karkkipäivä oli joka päivä. 17 vuotiaana kyllästyin eineksiin ja epäterveellisiin elämäntapoihin, ja halusin muutosta, mutta vanhempani eivät muutoksessa minua tukeneet. Kun 19 vuotiaana muutin poikaystäväni kanssa yhteiseen asuntoon, aloin syömään terveellisesti, vain koska olin täysin kyllästynyt koko elämäni pituisiin huonoihin elämäntapoihin. Minulla oli ylipainoa, mutta olen vuodessa laihtunut 20 kiloa ja nyt olen hoikka ja hyvässä kunnossa.
.
Minulla on hyvä ystävä, jolle kävi päinvastoin. Hänen herkkujensyöntiään oli aina rajoitettu, ja kun hän muutti omilleen, hän alkoi syömään pizzaa ja käymään mäkkärissä, ja lopetti salilla käymisen. Hänelle maistuu karkki ja alkoholi, ja painoa on selkeästi kertynyt. Kun asuimme molemmat vielä vanhemmilla, todistin kerran tilannetta, jossa hänen isänsä moitti häntä, kun hän otti lisää kanakastiketta, kun olin heillä kylässä!
.
Aina kotoa opitut tavat eivät seuraa koko lopunelämää.
Tyhmä, vetelä ja helppoon elämään tottunut kansa tuhoaa itsensä ja jälkeläisensä. Niin paljon surullista, ettei kehtaa edes nauraa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:32"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:02"]
--
Minä en määrittele oikeaa ruokaa, vaan jokaisen oma keho sen määrittelee. Ruoka on silloin ns. oikeaa, jos sitä syömällä on terve ja hyvinvoiva. Ja sillä ruoalla nälänhallinta on kunnossa.
[/quote]
No, tuo on vain yksi oppi muiden joukossa, joka ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan. Siitäkään huolimatta, että se sinusta on "idioottivarma".
[/quote]
Tarkoitatko, että ruoka, josta tulee hyvä olo, ei sovi kaikille?
[/quote]
En tarkoita.
Mutta otetaanpa esimerkiksi ihminen, joka on ollut vaikkapa koko ikänsä ylipainoinen, kokeillut kaikki maailman dieetit, laihtunut ja lihonut uudelleen - siis ihminen, jonka "nälkäviestit" eivät edes toimi loputtomien laihdutusrääkkien myötä. Miten tällainen ihminen tietää, kuinka syödä niin, että keho on kylläinen tai tyytyväinen?
Pointtini siis tuossa kommentissa on, että laihduttajalle on hervottomasti eri ismejä ja oppeja, joista kaikki kauppaavat itseään luotettavimpana. Moni laihduttaja on niistä varmaan testannutkin vaikka ja mitä. Sellaisesta laihduttelukierteestä voi olla aika vaikea hypätä taas uuteen oppiin, saati sitten opetella ilman mitään oppia kuuntelemaan kehoa, jota ei ole kuunnellut maailman aikoihin.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:32"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:06"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:02"]
--
Minä en määrittele oikeaa ruokaa, vaan jokaisen oma keho sen määrittelee. Ruoka on silloin ns. oikeaa, jos sitä syömällä on terve ja hyvinvoiva. Ja sillä ruoalla nälänhallinta on kunnossa.
[/quote]
No, tuo on vain yksi oppi muiden joukossa, joka ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan. Siitäkään huolimatta, että se sinusta on "idioottivarma".
[/quote]
Tarkoitatko, että ruoka, josta tulee hyvä olo, ei sovi kaikille?
[/quote]
En tarkoita.
Mutta otetaanpa esimerkiksi ihminen, joka on ollut vaikkapa koko ikänsä ylipainoinen, kokeillut kaikki maailman dieetit, laihtunut ja lihonut uudelleen - siis ihminen, jonka "nälkäviestit" eivät edes toimi loputtomien laihdutusrääkkien myötä. Miten tällainen ihminen tietää, kuinka syödä niin, että keho on kylläinen tai tyytyväinen?
Pointtini siis tuossa kommentissa on, että laihduttajalle on hervottomasti eri ismejä ja oppeja, joista kaikki kauppaavat itseään luotettavimpana. Moni laihduttaja on niistä varmaan testannutkin vaikka ja mitä. Sellaisesta laihduttelukierteestä voi olla aika vaikea hypätä taas uuteen oppiin, saati sitten opetella ilman mitään oppia kuuntelemaan kehoa, jota ei ole kuunnellut maailman aikoihin.
[/quote]
Et siis ymmärtänyt. Enhän puhunut mistään "opista" vaan ruoasta, jolla pysyy terveenä ja hyvinvoivana ja nälänhallinta pysyy kurissa. En maininnut, mikä ruoka on sellaista. Jokainen itse sen itselleen määrittelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 13:23"]
Ylipainoisten vanhemmat on ihan sikahyviä selittelijöitä. Lasten puolesta olen surullinen.
[/quote]
Mun vanhemmat syö pullaa jsa perunaa, kotona ei kertaakaan syöty salaattia. Sain jackyä,valmisvislipuuroa, aamuisin suklaapuuroa. Joskus sipsejäkin. Ja omin laiha kuin tikku 25v saakka. Nyt paino-ongelmia vaikka syön terveellisesti. Paino nousiahsess eräsä stressaavana aikana mutta laihtuminen tosi vaikeaa vaikka syön minimaalisesti.
Jos san lapsia yksi tärkeimpiä asioita on kunnon ruoka.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:53"]
Et siis ymmärtänyt. Enhän puhunut mistään "opista" vaan ruoasta, jolla pysyy terveenä ja hyvinvoivana ja nälänhallinta pysyy kurissa. En maininnut, mikä ruoka on sellaista. Jokainen itse sen itselleen määrittelee.
[/quote]
Ja sinä varmasti havaitsit kommentistani myös loppumaininnan. Miten sellainen ihminen, joka on koko ikänsä mennyt opista toiseen, yhtäkkiä oppii kuuntelemaan omaa kehoaan ja syömään "luontaisesti" ja ihan itse määritellen? Tämä on pakko ottaa huomioon, jos ylipaino-ongelmasta ylipäätään keskustellaan. Kaikilla, ja kaikilla ylipainoisilla, ei ole sitä luontaista kykyä säädellä ns. intuitiivisesti syömisiään. Sellaiselle ihmiselle oikeasti "Syö, niin kuin hyvältä tuntuu" ei yksinkertaisesti avaudu samalla tavalla kuin vaikka normaalipainoiselle, jolle tuli joululomalla vahingossa muutama lisäkilo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 15:01"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 13:23"]
Ylipainoisten vanhemmat on ihan sikahyviä selittelijöitä. Lasten puolesta olen surullinen.
[/quote]
Mun vanhemmat syö pullaa jsa perunaa, kotona ei kertaakaan syöty salaattia. Sain jackyä,valmisvislipuuroa, aamuisin suklaapuuroa. Joskus sipsejäkin. Ja omin laiha kuin tikku 25v saakka. Nyt paino-ongelmia vaikka syön terveellisesti. Paino nousiahsess eräsä stressaavana aikana mutta laihtuminen tosi vaikeaa vaikka syön minimaalisesti.
Jos san lapsia yksi tärkeimpiä asioita on kunnon ruoka.
[/quote]
Mikä olisi se kunnon ruoka?
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:29"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:25"]
Mutta miten toimia jos samassa perheessä yhtä lasta pitäisi laihduttaa ja toista lihottaa? Meillä
on tämä tilanne, ja koen kyllä hiukan hankalana. Se pulleampi, jonka paino huolestuttavasti nousee, on liikunnallinen luonnostaan, mutta myös ruokahalu on hyvä. Perheemme ruokailut ovat kyllä kunnossa, joten en oikein tiedä miten toimia?
[/quote]
No, eihän teidän ruokailut ole kunnossa, jos lapsi lihoo.
[/quote]
Yksi lapsi lihoo. Neljä ei. Noista neljästä kaksi keikkuu alipainon rajalla ja juuri keväällä tuli toiselle terveydenhoitajalta ohjeita rasvalisästä ja ruuan määrän lisäämisestä jne.
Ruokailut on kunnossa siinä mielessä että on säännölliset ruoka-ajat, kunnollista ruokaa, kasviksia, herkkuja harvoin. Joten en kyllä nyt yhtään tiedä mihin suuntaan näitä perheen ruokailija pitäisi rukata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:53"]
Et siis ymmärtänyt. Enhän puhunut mistään "opista" vaan ruoasta, jolla pysyy terveenä ja hyvinvoivana ja nälänhallinta pysyy kurissa. En maininnut, mikä ruoka on sellaista. Jokainen itse sen itselleen määrittelee.
[/quote]
Ja sinä varmasti havaitsit kommentistani myös loppumaininnan. Miten sellainen ihminen, joka on koko ikänsä mennyt opista toiseen, yhtäkkiä oppii kuuntelemaan omaa kehoaan ja syömään "luontaisesti" ja ihan itse määritellen? Tämä on pakko ottaa huomioon, jos ylipaino-ongelmasta ylipäätään keskustellaan. Kaikilla, ja kaikilla ylipainoisilla, ei ole sitä luontaista kykyä säädellä ns. intuitiivisesti syömisiään. Sellaiselle ihmiselle oikeasti "Syö, niin kuin hyvältä tuntuu" ei yksinkertaisesti avaudu samalla tavalla kuin vaikka normaalipainoiselle, jolle tuli joululomalla vahingossa muutama lisäkilo.
[/quote]
Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, mikä ruoka on terveellistä.
Hakekaa apua ruokailutottumuksiinne, sitä on saatavilla. Helpompaa kuin esim. huumeriippuvuus. Ihme selittelijöitä täällä. Älkää ehdollistako lapsianne huonoille ruokatavoille. Aloituksessa puhuttiin nimen omaan LAPSISTA! Paras kasvatus=oma esimerkki.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 15:10"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:29"]
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 14:25"]
Mutta miten toimia jos samassa perheessä yhtä lasta pitäisi laihduttaa ja toista lihottaa? Meillä
on tämä tilanne, ja koen kyllä hiukan hankalana. Se pulleampi, jonka paino huolestuttavasti nousee, on liikunnallinen luonnostaan, mutta myös ruokahalu on hyvä. Perheemme ruokailut ovat kyllä kunnossa, joten en oikein tiedä miten toimia?
[/quote]
No, eihän teidän ruokailut ole kunnossa, jos lapsi lihoo.
[/quote]
Yksi lapsi lihoo. Neljä ei. Noista neljästä kaksi keikkuu alipainon rajalla ja juuri keväällä tuli toiselle terveydenhoitajalta ohjeita rasvalisästä ja ruuan määrän lisäämisestä jne.
Ruokailut on kunnossa siinä mielessä että on säännölliset ruoka-ajat, kunnollista ruokaa, kasviksia, herkkuja harvoin. Joten en kyllä nyt yhtään tiedä mihin suuntaan näitä perheen ruokailija pitäisi rukata?
[/quote]
Vaikea tilanne tietenkin. Tosin uskot kaikki, mitä sulle sanotaan. Rasvalisällä et lapsen painoa saa lisättyä. Rasva kun ei lihota, vaan sokeri.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 13:08"]Tuskin kukaan syöttää lastaan. Eiköhän ne vuoden täytettyään opi syömään itse. Kälyni kysyi 13v pojaltaan aamiaspöydässä, monesko leipä on menossa. Poika vastasi "neljäs". Käly nappasi leivän kädestä ja sanoi "nyt riittää". Sorry, minusta ei ole tuohon. Lapset saavat syödä niin paljon kuin haluavat. Minusta on surullista, jos lasta pidetään nälässä.
[/quote]
Minä rajoitan syömistä nimenomaan välipaloilla. Ja meillä välipalana on usein tummaa leipää/itse tehtyjä sämpylöitä/täysjyvänäkkäriä, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä vaikka smoothieina, pähkinöitä (ei suolattuja!), maustamatonta jugurttia jne. Ja silti välipala on vain välipala. Ruoalla syödään ja ruokaa saa lisää (mutta vasta kun on syönyt kasvikset pois). Vähänkö olen natsi moneen muuhun verrattuna :( Muroja tai maustettuja viilejä tai juguja meillä ei syödä ollenkaan.
Meillä ei myöskään mutustella karkkia ja sipsejä, vaan jos jälkiruokaa on niin se syödään ruoan jälkeen heti.
Lapset ei todellakaan ole ylipainoisia. Ja meillä saa pelata vain kahtena päivänä viikossa ja kerralla vain tunnin eikä tästä lipsuta. Telkkariakaan ei toljoteta tunti tolkulla. Luulin, että meidän tyyli on ihan normaalia mutta ei se olekaan.
Meillä on 2 alipainoista lasta 170cm/48kg ja 185/60kg ja sitten yksi normaalikokoinen ja yksi pullea lapsi. Kaikki syö samaa ruokaa. Pullea kaikista vähiten. Toinen alipainoisista ei harrasta liikuntaa vaan erilaisia taidejuttuja. Pullea käy treeneissä 3-4x viikossa puoltoista tuntia kerrallaan. Lisäksi liikkuu muuten arjessa. Minä (äiti) olen ylipainoinen, mun vanhemmat alipainoisia. Mies normaalipainoinen, miehen äiti ylipainoinen.
[quote author="Vierailija" time="01.08.2015 klo 13:07"]Täällä ... Meillä "hieman pullea" 11 vee poika.
Suhtautuu nihkeästi kaikkeen liikkumiseen, motorisesti hieman kömpelö. Koulun jumppatunneilta tullut Wilmaan viestiä, että lapsi passiivinen pallopeleissä jne. Mitään diagnoosia ei ole, hyvä koulussa, kavereita piisaa.
Rakastaa makeaa, limua ja sipsejä, sen lisäksi syö jättiannoksia myös tavallista hyvää kotiruokaa. Lastenlääkäri oli sitä mieltä, ettei tästä ole vielä syytä huolestua, koska pieni pyöreys enteilee murrosiän kasvupyrähdystä.
Kotona meillä säännöllinen ateriarytmi, syömme joka aterialla salaattia, teemme terveellistä kotiruokaa. Lapselle on hankittu viimeisen päälle fillarit, rullalaudat, skeitit jne., kaikkea mikä vain kannustaa liikkumaan. Yleensä pölyttyvät varastossa.
Viikonloppuisin teemme koko perheen voimin kävely- ja pyöräretkiä armottoman valituksen kera. Lapsi haluaisi vain olla sisällä ja pelata. :-(
Lapsella 2 harrastusta, joihin meno vaatii jokakertaisen taistelun, mutta teemme sen, koska koemme sen velvollisuudeksi. Joka kesä on laitettu pariksi viikoksi erilaisille liikunta- ja sporttileireille.
Muu perhe olemme normaalipainoisia, myös lapsen sisarukset. Liikumme mieheni kanssa itse paljon - vaellusta, sauvakävelyä, pyöräilyä, joogaa.
Tämä on meille vaikea asia. Ottaa päähän, kun sukulaiset tuovat lapselle karkkia, jonka ahtaa heti suuhunsa. Kun sanon ei, minua pidetään nipona äitinä. Vahdin lapsen syömisiä kuin haukka, mikä stressaa ja tuo painetta perheeseen.
Kaikesta tästä huolimatta huomaan ihmisten pitkät katseet, jotka kohdistuvat lapseni jenkkakahvoihin. Koen, että vanhemmuuttamme kyseenalaistetaan tämän yhden asian perusteella.
Sisarusten pitäminen normaalipainoisina on superhelppoa, koska nirsoja syömään ja liikkeessä koko ajan. Jos perheen kaikki lapset olisivat samaa sorttia, vanhemmuus olisi lastenleikkiä, uskokaa pois.
Nämä asiat eivät aina ole yksiselitteisiä tai helppoja, eivätkä vanhempien syytä.
[/quote]
I feel U.
Täällä meillä sama pulma. Isoin ongelma on, että viitosella, joka on pojan viikkoraha, ostaa paljon sokerisia herkkuja lidlestä, joka on 100 m päässä kotoamme. Pojan veli on laiha kuin luikku. Mäkin vahtaan pojan syömisiä ja pakotan syömään normaalia kotiruokaa. Poika syö salaa herkkuja, joita itse ostaa kaupasta. Meillä kotona ei herkkuja ole. Itselläni bmi on 21.
Joo, olen kauhistellut samaa asiaa, enkä tarkoita nyt mitään vähän pulleita lapsia (olin sellainen ehkä itsekin?) vaan oikeasti ylipainoisia, joiden terveys on tuhoutumassa kovaa vauhtia. Sitten pitää vaan kirjata vaikka paperille ylös, mitä lapsi päivässä syö ja kuinka paljon ja alkaa sitten miettimään, mikä menee pieleen. Isompien lasten kohdalla on sitten jo se ongelma, ettei vanhempi välttämättä tiedä, mitä lapsi syö. Meidän lasten alakoulun vieressä on kauppa, jossa koululaiset käyvät hakemassa sipsejä, limsaa jne. Luulen, että ongelma vain kasvaa, jos kotona on kaikki herkut kielletty. Meillä lapset saavat joka päivä vähän jotain ns. herkkuja, eikä todellakaan ole tarvetta vetää napaa täyteen niitä. Enkä oikein pidä hyvänä sitäkään, että lapsi pakotetaan liikuntaharrastuksiin tai jonnekin liikuntaleireille. Ehkä ne maltilliset muutokset elämäntavoissa olisivat a ja o.