Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?

Kun sain elämäni ensimmäisen migreenikohtaukseen liittyvän näköhäiriön kun olin muutaman viikon ikäisen vauvani kanssa kahdestaan kotona. En yhtään käsittänyt, että kyseessä oli migreeniaura (migreeni oli tuttu, aurat ei - ja särkyhän alkoi vasta vähän ajan päästä).  Pelkäsin, että toimintakykyni häviää kaikilla muillakin osa-alueilla, ja että vauva jää avuttomaksi.

Vaikka en nähnyt juuri mitään, osasin mennä ovelle ja huutaa apua. Naapuri tuli ja pelasti tilanteen. Vauvaakaan ei tarvinnut herättää. Otin särkylääkkeet, pystyin lopulta itse hoitamaan vauvani.

Jotain hormonaalista ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Olin lapsi (ehkä noin 9 v) ja asuttiin talossa, jonka vessa oli vanhan navetan päädyssä. Siellä sitten piti pimeälläkin uskaltaa käydä. Ystävän kanssa käytiin navetan ylisillä olevassa huoneessa. Sinne oli tehty peti. Joku oli siellä siis yöpynyt, tietämättämme. Tuntui karmaisevalta ajatella, että olen käynyt vessassa ja joku tuntematon on majaillut yläpuolella.

äsh... se oli sun jomman kumman tai molempien vanhempien lemmenpeti. 

Vierailija kirjoitti:

Tulin lapsena koulusta kotiin ja näin varjon juoksevan olohuoneeseen, mutta kun menin katsomaan että onko joku kotona siellä ei ollut ketään. Jonkin aikaa sen jälkeen pelkäsin olla yksin kotona. Asuttiin viidennessä kerroksessa niin ei ainakaan ketään voinut ikkunastakaan ulos paeta.

Toinen pelottavin asia tulee mieleen aikuisiällä kun olin koiran kanssa hämärässä lenkillä ja ykskaks alkaa metsästä kuulua kirkumista, ihan kuin nainen huutaisi tuskissaan. Naarasketun kiimahuudoiksi tunnistin hetken päästä mutta sai ensin kyllä sydämen jyskyttämään ihan mielettömän kovaa.

Mullakin on joskus ollut liikkuvia varjoja kotona. Selityskin löytyi. Kun valaistus oli sopiva niin ohiajavien autojen valot osuivat lyhtypylväisiin ym ja varjo kulki huoneen poikki.

Olin muuttanut uuteen asuntoon ja käymässä nukkumaan pitkän + raskaan muuttopäivän jälkeen. Justiinsa siinä unen ja valveen rajamailla kuulen askeleita ikkunan takaa. FYI asun yhdessä tasossa olevassa rivitalossa haja-asutusalueella. Pk-seudulla, mutta vähän syrjässä. No niin, asiaan. Teini todennäköisesti sanoisi tunteen olevan "kuumottava" 😁 En todellakaan lähtenyt katsomaan, että mikä siellä rapisee, vaan vedin peiton pään yli ja nukahdin. Seuraavana aamuna sainkin selityksen outoon rapinaan, kun näin lauman peuroja talon takana olevalla niityllä. Mutta kyllähän tuon kieltämättä hieman säikäytti..

Tulin töistä ja näin miten yläkertaan syttyi valot ensin makkariin, sitten vessaan ja kohta yhtäaikaa sammuivat. I´hmettelin kun miehen ei pitäisi vielä olla töistä kotona eikä autokaan ollut pihassa. Olin raskaana ja oli aika kuumottavaa  mennä tutkimaan, onko talossamme joku. Ei ollut.  

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta yhdestä tarinasta mieleen... Minäkin asun kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Luin yöllä kirjaa, kun uni ei tullut ja äkkiarvaamatta joku alkoi hakata ovea ja rinkuttaa ovikelloa hirveällä vimmalla.

Odotin kauhuissani hiljaisuutta, vaikka todellisuudessa olisi pitänyt mennä tirkistelemään ovisilmästä tai juosta ikkunalle katsomaan kuullessani jonkun rymistelevän kiireellä portaita alas pilarin jälkeen. Tai siis oletan sen olleen pilari, kerrostalon pihalla varmaan notkui jotain nuorisoa ja valo ikkunassani houkutteli häiriköintiin. Joku huumehörhö vainosi siskoani lapsuudessani ja yritti pari kertaa väkisin meille kotiin, siksi varmaan tuollainen häiriköinti lamaannutti minut täysin.

Toinen oli, kun pienenä katsoin kauhuleffoja kaverin kanssa "yksin kotona" ja isäni yhtäkkiä kiipesi ikkunasta, vaikka hänen piti olla mökillä. Pelästyin ja loukkaannuin suunnattomasti, vasta muutaman vuoden päästä nauratti.

Minä kuulin jotain outoa ääntä yökyöpelöidessäni tietokoneella, ihan kuin joku raapisi ulko-oveani. Menin katsomaan ja naapurin koira siellä oli ja naapurilla ovi auki.

Unihalvauskohtaukset (jotka lakkasivat siihen, kun Lunerinilta peruttiin myyntilupa). Huh!

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 00:12"]Aamulla keittiön pöydällä kaksi särkynyttä lasis.Illalla olivat ehjät ja olin yksin kotona.

Pieniä hiusmurtumia ja niistä johtuva lasin jännityksen muuttuminen.

Kävelee unissaan.

Vuokrattiin aikoinaan  exän kanssa omakotitalo maalta.  Veden sai katkaistua  samasta tilasta jossa oli öljylämmityskattilakin,  sijaitsi  talon yhteydessä  mutta vaati kulkemisen ulkokautta. Pian muuton jälkeen meille tuli ero ja jäin taloon yksin, minullahan se oli enemmän kokemusta omakotitaloista ja uudisraivaajahenkeä. Yhtenä iltana koetin keittää kahvia mutta vettä ei tullut, hämmästyneenä menin tarkistamaan tilanteen ja totesin että vesi oli kytketty pois päältä. Oli aika karmivaa seistä siinä  hämärtyvän illan keskellä ja tajuta että joku oli  käynyt kääntämässä sen pois, joku ihminen, ei hiiri eikä kummitus vaan elävä ihminen. Pari päivää myöhemmin astuin villasukat jalassa kuistille tupakalle mennessä lasinsiruihin enkä ymmärtänyt yhtään, mistä ne olivat tulleet.  Mietin että jonkun oli täytynyt tuoda ne vai olinko sekoamassa? Kuka nyt toisi lasia toisen kuistille? Aloin myös kuulla öisin kummallista musiikkia ulkoa.

Myöhemmin selvisi, että kiusantekijä oli exäni. En todellakaan olisi uskonut siitä miehestä sellaista!

Olin n.18.v ja porukoilla käymässä..menin illalla rivarin takapihalle tupakille, kun salama iski n.15metrin päähän kohtisuoraan minusta katsottuna.

Saa keli mikä jysäys ja sellainen sähköinen humaus..kyllä säikäytti😵..mutta toisaalta oli kyllä komea näky noin läheltä😁

Vierailija kirjoitti:

Vuokrattiin aikoinaan  exän kanssa omakotitalo maalta.  Veden sai katkaistua  samasta tilasta jossa oli öljylämmityskattilakin,  sijaitsi  talon yhteydessä  mutta vaati kulkemisen ulkokautta. Pian muuton jälkeen meille tuli ero ja jäin taloon yksin, minullahan se oli enemmän kokemusta omakotitaloista ja uudisraivaajahenkeä. Yhtenä iltana koetin keittää kahvia mutta vettä ei tullut, hämmästyneenä menin tarkistamaan tilanteen ja totesin että vesi oli kytketty pois päältä. Oli aika karmivaa seistä siinä  hämärtyvän illan keskellä ja tajuta että joku oli  käynyt kääntämässä sen pois, joku ihminen, ei hiiri eikä kummitus vaan elävä ihminen. Pari päivää myöhemmin astuin villasukat jalassa kuistille tupakalle mennessä lasinsiruihin enkä ymmärtänyt yhtään, mistä ne olivat tulleet.  Mietin että jonkun oli täytynyt tuoda ne vai olinko sekoamassa? Kuka nyt toisi lasia toisen kuistille? Aloin myös kuulla öisin kummallista musiikkia ulkoa.

Myöhemmin selvisi, että kiusantekijä oli exäni. En todellakaan olisi uskonut siitä miehestä sellaista!

Hyi, tämä oli tavallaan karmivampi kuin monet selittämättömiksi jääneet tapahtumat. Koskaan ei voi tuntea toista täysin ja luotettukin ihminen voi paljastua pahantahtoiseksi hulluksi :(

Vierailija kirjoitti:

Vuokrattiin aikoinaan  exän kanssa omakotitalo maalta.  Veden sai katkaistua  samasta tilasta jossa oli öljylämmityskattilakin,  sijaitsi  talon yhteydessä  mutta vaati kulkemisen ulkokautta. Pian muuton jälkeen meille tuli ero ja jäin taloon yksin, minullahan se oli enemmän kokemusta omakotitaloista ja uudisraivaajahenkeä. Yhtenä iltana koetin keittää kahvia mutta vettä ei tullut, hämmästyneenä menin tarkistamaan tilanteen ja totesin että vesi oli kytketty pois päältä. Oli aika karmivaa seistä siinä  hämärtyvän illan keskellä ja tajuta että joku oli  käynyt kääntämässä sen pois, joku ihminen, ei hiiri eikä kummitus vaan elävä ihminen. Pari päivää myöhemmin astuin villasukat jalassa kuistille tupakalle mennessä lasinsiruihin enkä ymmärtänyt yhtään, mistä ne olivat tulleet.  Mietin että jonkun oli täytynyt tuoda ne vai olinko sekoamassa? Kuka nyt toisi lasia toisen kuistille? Aloin myös kuulla öisin kummallista musiikkia ulkoa.

Myöhemmin selvisi, että kiusantekijä oli exäni. En todellakaan olisi uskonut siitä miehestä sellaista!

Mikä ihme  voi olla ihmisen  motiivi tuollaiseen? Halusiko että pakkaat laukkusi ja syöksyt hänen syliinsä vai mitä vattua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokrattiin aikoinaan  exän kanssa omakotitalo maalta.  Veden sai katkaistua  samasta tilasta jossa oli öljylämmityskattilakin,  sijaitsi  talon yhteydessä  mutta vaati kulkemisen ulkokautta. Pian muuton jälkeen meille tuli ero ja jäin taloon yksin, minullahan se oli enemmän kokemusta omakotitaloista ja uudisraivaajahenkeä. Yhtenä iltana koetin keittää kahvia mutta vettä ei tullut, hämmästyneenä menin tarkistamaan tilanteen ja totesin että vesi oli kytketty pois päältä. Oli aika karmivaa seistä siinä  hämärtyvän illan keskellä ja tajuta että joku oli  käynyt kääntämässä sen pois, joku ihminen, ei hiiri eikä kummitus vaan elävä ihminen. Pari päivää myöhemmin astuin villasukat jalassa kuistille tupakalle mennessä lasinsiruihin enkä ymmärtänyt yhtään, mistä ne olivat tulleet.  Mietin että jonkun oli täytynyt tuoda ne vai olinko sekoamassa? Kuka nyt toisi lasia toisen kuistille? Aloin myös kuulla öisin kummallista musiikkia ulkoa.

Myöhemmin selvisi, että kiusantekijä oli exäni. En todellakaan olisi uskonut siitä miehestä sellaista!

Mikä ihme  voi olla ihmisen  motiivi tuollaiseen? Halusiko että pakkaat laukkusi ja syöksyt hänen syliinsä vai mitä vattua?

En todellakaan tiedä! Oli kylmäävää tajuta ihan silmiin katsomalla että tämä ihminen ei ole enää henkisesti tasapainossa, oli täysin eri henkilö kuin se kenen kanssa olin asunut. Tuntui että oli jopa jonkinlaisessa pysykoosissa.  Valot paloi, mutta ketään ei ollut kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokrattiin aikoinaan  exän kanssa omakotitalo maalta.  Veden sai katkaistua  samasta tilasta jossa oli öljylämmityskattilakin,  sijaitsi  talon yhteydessä  mutta vaati kulkemisen ulkokautta. Pian muuton jälkeen meille tuli ero ja jäin taloon yksin, minullahan se oli enemmän kokemusta omakotitaloista ja uudisraivaajahenkeä. Yhtenä iltana koetin keittää kahvia mutta vettä ei tullut, hämmästyneenä menin tarkistamaan tilanteen ja totesin että vesi oli kytketty pois päältä. Oli aika karmivaa seistä siinä  hämärtyvän illan keskellä ja tajuta että joku oli  käynyt kääntämässä sen pois, joku ihminen, ei hiiri eikä kummitus vaan elävä ihminen. Pari päivää myöhemmin astuin villasukat jalassa kuistille tupakalle mennessä lasinsiruihin enkä ymmärtänyt yhtään, mistä ne olivat tulleet.  Mietin että jonkun oli täytynyt tuoda ne vai olinko sekoamassa? Kuka nyt toisi lasia toisen kuistille? Aloin myös kuulla öisin kummallista musiikkia ulkoa.

Myöhemmin selvisi, että kiusantekijä oli exäni. En todellakaan olisi uskonut siitä miehestä sellaista!

Mikä ihme  voi olla ihmisen  motiivi tuollaiseen? Halusiko että pakkaat laukkusi ja syöksyt hänen syliinsä vai mitä vattua?

En todellakaan tiedä! Oli kylmäävää tajuta ihan silmiin katsomalla että tämä ihminen ei ole enää henkisesti tasapainossa, oli täysin eri henkilö kuin se kenen kanssa olin asunut. Tuntui että oli jopa jonkinlaisessa pysykoosissa.  Valot paloi, mutta ketään ei ollut kotona.

Todella kylmäävää kaikkineen! Keskustelitko exän kanssa vai miten lopulta selvisi, että kiusantekijä oli hän?

Koko ketjun pelottavin oli mielestäni mallinukkemainen väreilevä mies joka tervehti metsän reunassa.

Vierailija kirjoitti:

Vuokrattiin aikoinaan  exän kanssa omakotitalo maalta.  Veden sai katkaistua  samasta tilasta jossa oli öljylämmityskattilakin,  sijaitsi  talon yhteydessä  mutta vaati kulkemisen ulkokautta. Pian muuton jälkeen meille tuli ero ja jäin taloon yksin, minullahan se oli enemmän kokemusta omakotitaloista ja uudisraivaajahenkeä. Yhtenä iltana koetin keittää kahvia mutta vettä ei tullut, hämmästyneenä menin tarkistamaan tilanteen ja totesin että vesi oli kytketty pois päältä. Oli aika karmivaa seistä siinä  hämärtyvän illan keskellä ja tajuta että joku oli  käynyt kääntämässä sen pois, joku ihminen, ei hiiri eikä kummitus vaan elävä ihminen. Pari päivää myöhemmin astuin villasukat jalassa kuistille tupakalle mennessä lasinsiruihin enkä ymmärtänyt yhtään, mistä ne olivat tulleet.  Mietin että jonkun oli täytynyt tuoda ne vai olinko sekoamassa? Kuka nyt toisi lasia toisen kuistille? Aloin myös kuulla öisin kummallista musiikkia ulkoa.

Myöhemmin selvisi, että kiusantekijä oli exäni. En todellakaan olisi uskonut siitä miehestä sellaista!

Olen huomannut että jotkut näennäisen järkevätkin ihmiset saattavat flipata erosta ja käyttäytyä aivan älyttömästi. Sitten jossain kohtaa palautuvat normaaleiksi. Kai se on joku hemmetin hetkellinen psykoosi tai jotain.

Vierailija kirjoitti:

Koiraa ulkoiluttaessa hullu naapuri hyökkäsi puukko kädessä kimppuun. Pääsin pakenemaan onneksi ennen kuin kävi pahasti.

Kotona yksin ollessa ei ole sattunut mitään.

Unohditko taas kertoa oman osuutesi miksi tein näin? Teit jatkuvasti turhia valituksia vaikka ei ollut hiljaisuus ja pidit minua silmätikkuna vaikka oma koirasi haukkui joka päivä töihin mennessäsi, turhaan täällä jeesustelet, tämä asia on jo selvitetty käräjäoikeudessa.

Näin lapsena toistuvaa painajaisunta, jossa olen iltapimeällä tulossa koululta harrastuksen jälkeen kotiin, katu on ihan autio, ja sitten alkavat katulamput sammumaan aina, kun pääsen kohdalle. Sitten tiedän jotenkin, että kun olen viimeisen kohdalla, ja valo sammuu, niin maa nielaisee minut. Mutta en voi lopettaa kävelemistä.

Ja sitten eräs kerta yksi katuvalo sammui kohdalla. Ajattelin, että jos seuraava sammuu, niin menen jotain muuta kautta kotiin. Ei sammunut. :) 

Toinen saman tyyppinen, teini-iässä kävelemässä taas iltapimeällä keskustasta kotiin, ja yhdessä alikulkutunnelissa oli keskellä iso poikkisahattu luu. Tiesin heti, että joku naudan sääriluu tms. se varmaan on. Vähän kuumotti jatkaa eteenpäin, ja kun pian vastaan tuli joku äijä, niin alkoi pelottaa vielä enemmän. Kiristin vauhtia, ja kas kummaa, mitään ei tapahtunut. Seuraavana aamuna näin, että joku oli potkaissut sen luun pois alikulkukäytävästä ja ojaan.

Olin lomamatkalla Dubaissa. Yöllä heräsin todella huonoon oloon ja avasin silmäni. Näin sängyn vieressä nojatuolissa viikatemiehen viittomassa minua mukaansa. Kun nousin istumaan ja sanoin, etten kyllä lähde, lähti kävelemään ovea kohti ja katosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämä yks apina-lelu oli nimeltään. Sitä kun painoi eri kohista päästä tai raajoista, niin päästi aina erilaissen äänen. Yksi yö, kun olin nukkumassa, tämä apina rupesi sängynpäädyssä käymään kaikki äänet läpi. Silloin meinasin juosta ovesta.

En voinut, kun olin yh, ja lapsi oli nukkumassa. Joo, en ollut yksin, mutta tavallaan olin kuitenkin.

Ranga-Tanga muistaakseni. Oranki pehmolelu joka pattereiden loppuessa säikäytti minuyt ja mieheni yksi ilta kun se nurkassaan alkoi juttelemaan itsekseen. 

Jep. Meillä on useita Ranga-tangoja kun poika niitä rakastaa, kirpparilta ostettuja. Välillä huone on sakeanaan pölinää jos poika nukkuu levottomasti ja pyörii apinoiden päällä. Joskus oli valahtaa itseltäkin lusikallinen housuun kun yksi rupesi huutelemaan vintin oven takaa pattereiden loppuessa.