Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?
"Pelkäättekö omakotitalossa"-keskustelun innoittamana! Pelottavinta mitä teille on tapahtunut yksin ollessanne?
Kommentit (1816)
unikirjoista voi kannattaa etsiä selvitystä yleensä kaikkiin uniin. esim. leena larjankon ja anja angelin "suuri unikirja" on erinomainen jos haluaa tutkia uniaan. huomaa että unien tarkoitusta kannattaa kirjoista etsiä eri paikoista, ja tutustua tarkemmin koko unimailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Olin juuri katsonut paranormal activity-leffan ja menossa nukkumaan, kun eteisestä kuului kolahdus ja valo syttyi! Oli liiketunnistinvalo seinässä vain teipillä kiinni ja se tippui ja valo meni päälle samalla :D
Meille kävi vastaavasti. Katsoimme miehen kanssa illalla tuon leffan, menimme nukkumaan ja yhtäkkiä olkkarin (missä nukuimme) valo räpsähti päälle. Jumaliste että säikähdettiin. Katkaisija oli vanha sellainen keinuvipu ja oli tod näk jäänyt huonosti "kiinni" toiselle puolelle.
Tämä tapahtui hieman ennen vuosikymmenen vaihdetta opiskellessani vielä Turussa. Nukuin yksiössäni ja äkkiarvaamatta sisälle syöksyi tuntematon ihminen möristen ja hirveää kolinaa pitäen. Se törmäili kaappeihin ja mylvi. Sanoista ei saanut selvää, suomea etäisesti muistutti. Pimeässä ei aluksi edes nähnyt, mikä piru sieltä oikein sisälle paukkasi. Olin taisteluvalmiudessa samantien, vaikkakin nukuin alasti ja muistan että se taisikin olla ensimmäinen ajatus, toisena heti että mitä kättä pidempää siinä oli vieressä. Onneksi eteisessä sattui olemaan ikkuna ja loppukesän yön hämyssä äkkiä tajusin ettei tuo sentään murhamies ole, sillä ukon ulkomuoto sattui olemaan helposti tunnistettava. Se oli asunnostani suoraan alapuolella asuva naapurini.
Mies tosin säikähti vähintään yhtä paljon kuin minäkin, ellei jopa enemmän :D Päivällä jo nauratti, mutta silloin keskellä syvää unta tuohon herääminen oli aivan hirveä kokemus
Huoltoyhtiö kuittasi asian olankohautuksella eikä vaivautunut edes pahoittelemaan. Pienellä selvittelyllä kävi ilmi, että mies oli tosiaan saanut rapun ulko-oveen avaimen erillisen avaimen, sillä hänen lukkonsa oli vaihdettu uudempaan malliin. Huoltoyhtiö oli sitten kai antanut ensimmäisen käteen osuneen avaimen joka sattui olemaan kerrosta ylempänä olevan asuntoni avain.
Että semmoinen tarina sitten se. Pieni pelko jäi takaraivoon jokiskin aikaa, sillä en ollut ollenkaan varma oliko kyseinen huoltofirma edes vaivautunut vaihtamaan naapurille jotai muuta, ei kenenkään asunnon avainta.
Meinasin tukehtua ruokaan. Ensimmäinen impulssi oli vetää vaan lisää henkeä, mutta sain itseni rauhoitettua ja yskittyä lopulta ruokaklöntin ulos. Ilmatiet oli hetken täysin tukossa ja ehdin jo miettiä että tähänkö kuolen :(
Heräsin yöllä, ja näin upean puna-oranssin hehkuvan (halkaisija n. 40cm) pyöreän valon, joka lähti liikkeelle ja lipui raollaan olevan vaatekaapin oven taakse. Tämä näky on mietityttänyt usein.
Hauska kun muutamille on käynyt just Paranormal Activityn katsomisen jälkeen jotain juttuja :D sama itsellä!
Katottiin serkun ja sen miehen kanssa sitä leffaa pimeässä, ihan yhtäkkiä niiden ulko-ovi paiskautuu auki. Mä huudan ja juoksen keittiöön, serkun mies juoksee perässä :D serkku on ainoa joka ottaa jotain kättä pidempää ja menee selvittämään asiaa.
Kävi ilmi että ovi oli vanha ja se pitää vetäistä ihan kunnolla kiinni, mä olin tullut viimeisenä ja laittanut oven vaan liian huonosti kiinni.
Katsottiin ystäväni kanssa meillä Emily Rosen riivaaja ja ystävä lähti sitten kotiinsa, menin hammaspesulle ja kohta kauhea pamahdus kuin tykillä olisi ammuttu. Olohuoneen lasinen sohvapöytä oli räjähtänyt ja olkkari oli kuin sotatanner. Myöhemmin kuulin, että tuollainen on yllättävän yleistä. Valitsi vain melkoisen ajoituksen räjähtää!
Nukuin huoneessani puoliunessa, kun kuulin naapurin mummon mökin oven kolahtavan. Sitä ääntä olin kuunnellut vuosia. Tätä sattui useita kertoja. Erikoista oli vaan se, että mummo oli kuollut ja mökki purettu jokin aika sitten. Ymmärrän, että kyse oli ns. kuulomuistista. Ei pelottanut.
Vuosia sitten sain yksin kotona ollessani ns. unihalvaustilan. Tosi pelottava kokemus, kun en voinut
lainkaan liikkua, en avata silmiäni enkä päästää ääntäkään. En silloin ymmärtänyt, mikä sellainen tila
on. Ajatus kyllä toimi, ja olin varma että siihen kuolen. Toistekin olen tuon tilan kokenut, mutta silloin
en ollut yksin.
Toinen pelottava tilanne oli kymmenen vuotta sitten seudun yli pyyhkäisseen hirmumyrskyn aikana.
Olin yksin mökillä, oli pimeä yö, kun äkkiä melske ja ukkonen repesi ja puita kaatui rytisten mökin
ympärillä. Puu kaatui tielle, niin etten päässyt pakenemaankaan.
Asuin 1. kerroksessa (ei maantasa) vuonna 1995, oli syksy, heräsin 02 yöllä ihan saatanalliseen lasin helähdykseen keittiössä. Koko keittiön lattia lainehti tiskipöytää myöten täynnä lasinsiruja ja keittiön pöydällä lojui päällimmäisenä iso ilmeisesti grillauspaikalta löydetty halko, joka oli heitetty ikkunasta läpi. Koira haukkui hulluna.
Ulkona pimeässä heilui iso humalainen äijä ja huusi PÄÄSTÄ sisälle! Minä huusin että odota hetki ja soitin poliisit ja hälytin huoltomiehen.
No, poliisit tuli äkkiä ja huoltomies puolessa tunnissa.
Naapuriin oli muuttanut mies, joka kännissä unohtanut avaimet kotiin ja päätti pyytää että vaimo päästää sisälle....oli vähän erikoinen tyyli pyytää.
Vahinko vaan että väärä asunto. Tuli ukolle muutaman tuhannen markan lasku koko ikkunan vaihdosta. Oli aika vilpakkaa muuten muutaman päivän kun keittiön ikkunassa oli pahvi ja pressu vaan.....
Vierailija kirjoitti:
yllättävän moni minun lisäkseni on kuullut juuri ennen nukahtamista joko ovikellon soiton tai kovan pamahduksen korvassaan. eikä ole aina kysymys alkoholin juomisesta, näitä kuulee myös aivan raittiit ihmiset. eikä oven takana ole ketään kun menet katsomaan. eräs sanoi että kuuli kun askeleet tuli sängyn viereen.
Juuri ennen nukahtamista kuuluva pamaus on räjähtävän pään syndroomana tunnettu ilmiö. Kuuluu samaan sarjaan nytkähtelevien jalkojen kanssa.
Naapuria puukotettiin kotibileissä, ja hän tuli rivitalon ovelle humalassa ja verta vuotavana huutamaan apua. Ongelmana oli, että hänen puheestaan ei saanut mitään selvää, kello oli 4 yöllä ja olin yksin. Ovessa ei myöskään ollut ikkunaa, enkä nähnyt ovelle. En uskaltanut avata, mutta soitin poliisit. Seuraavana aamuna oli matot ja ovenkarmit yms. veressä. Kukaan ei kuollut, mutta kyllähän sitä mietti pitkään, että mitä jos jollekin olisikin käynyt huonosti. Myöhemmin muutin kerrostaloon, missä alaovi oli aina lukittuna.
Teininä kuulin syvää murinaa vanhempieni vaatehuoneesta keskellä päivää, olin menossa katsomaan olisiko yksi neulepaitani eksynyt äidin vaatteisiin. Pelästyin ja hain isän, joka tutki vaatehuoneen. Tyhjä. Mitään radioita siellä ei ollut eikä seinän takana ollut naapureita, rivitalon päätyasunto.
Aikuisena olin ollut juhlimassa ystäväni kanssa ja minun oli tarkoitus mennä hänen luokseen yöksi mutta eksyimme toisistamme ja päädyin nukkumaan pihan penkille. Havahduin siihen että joku mies tuijottaa ja hakkaa hanskaan, en keksinyt muuta kuin sulkea silmät ja toivoa tyypin häipyvän. Onneksi häipyi!
Raskaana ollessa lähdin pienelle iltakävelylle uuden kotini lähellä olleeseen metsään, pimeä saapuikin nopeasti enkä löytänyt enää polkua josta olin metsään tullut. Kännykästä akku loppu. Koetin rauhoitella mieltäni että "et sä nyt missään korvessa ole" mutta silti iski paniikki, kun oksat löi naamaan kuin mitään polkua pois ei koskaan olisi ollutkaan. Pissatti ja nilkka vääntyi. Lopulta päädyin kaupan takapihalle.
Teininä olin nukkumassa yksin, vanhemmat olivat tulossa yöllä myöhään kotiin. Heräsin siihen, että radioni pauhaa volyymit täysillä sellaista kohinaa, mitä kuuluu kun signaali on huono, lisäksi näyttö vilkkui eri väreissä. Kyllä pelästyin, ja kävin nappaamassa töpselin irti radiosta.
Tälle löytyi kyllä selitys, jonka onneks osasin unenpöpperössäkin selvittää ilmiön syyksi. Jos radioon ei ollut asettanut kellonaikaa, se käynnistyi itsestään ja vilkutti näytöllä ”clock set” tekstiä. Tiedä sitten, minkä takia se näin toimi.
Vierailija kirjoitti:
Naapuria puukotettiin kotibileissä, ja hän tuli rivitalon ovelle humalassa ja verta vuotavana huutamaan apua. Ongelmana oli, että hänen puheestaan ei saanut mitään selvää, kello oli 4 yöllä ja olin yksin. Ovessa ei myöskään ollut ikkunaa, enkä nähnyt ovelle. En uskaltanut avata, mutta soitin poliisit. Seuraavana aamuna oli matot ja ovenkarmit yms. veressä. Kukaan ei kuollut, mutta kyllähän sitä mietti pitkään, että mitä jos jollekin olisikin käynyt huonosti. Myöhemmin muutin kerrostaloon, missä alaovi oli aina lukittuna.
Hyvä sulle kun muutit, nyt ei tarvitse kuunnella kuolevia oven takana.
Vierailija kirjoitti:
Olin ollut illanvietossa ja lähdin sieltä kotiin puolen yön aikoihin. Kotona ei pitänyt olla ketään kissojen lisäksi, mutta asunnosta kuului jostain syystä meteliä kerrostalon käytävään asti. Säikähdin luonnollisesti tilannetta, varsinkin koska oli yö ja puolisokin oli muualla. Oven avattuani selvisi, että kissat olivat vahingossa laittaneet television päälle, sillä kaukosäädin oli unohtunut sohvalle. Jokin toimintaelokuva siellä vain pöyri ja äänet olivat edellisen katselun jälkeen jääneet aika korkealle tasolle.
Mun kissa kerran sattumalta laittoi stereot päälle power-nappulasta ja se ryökäle oppi tekemään saman useita kertoja sen jälkeen. Osasi myös avata jääkaapin oven. Tuttua tulla kotiin, kun täydet bileet siellä päällä, musiikki huutaa, jääkaappi sulanut ja kissa jossain sammuneena tyytyväisenä.
Joskus kesäyönä baarireissulta yksin kämpille kävellessä, olin näkevinäni puussa jonkinlaisen hahmon oli aika kylmäävä tunne.
Me ollaan miehen kanssa ihan varmoja että eteisessä asuu joku henkiolento. Tähän liittyen kerran kun tulin vessasta (eteiseen) sain sellaisen todella vahvan tunteen että säikäytin tämän meidän asukin ja se pakeni keittiöön. Siis todella vahva tunne. Pyysin siinä säikähdyksissäni ääneen anteeksi, etten tarkoittanut pelästyttää. Ilmoitin vielä ääneen että haen avaimet tuosta keittiön puolelta, käyn polttamassa tupakan ulkona, vien avaimet paikalleen ja lähden sitten nukkumaan. Siis ääneen selitin jollekin näkymättömälle että näin aion tehdä ja sitten lähden tästä saikyttelemästä. Hitto että pelästyin, se tunne oli niin todellinen että joku siinä oli ja pelästy kun törmäsin yhtäkkiä vessasta eteiseen.
Olin yksin kotona kun yläkerran huumehörhö vaati oveni takan päästä putkimiehen hommiin.
Hänellä heilutteli kädessään puolen metrin pituista jakoavainta ja vaati päästä sisälle. Katsoin tilanteen ovisilmästä ja uhkasin soittaa poliisille, ja muistaakseni soitinkin. Sai häädön.