Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?

Tämä ei ole jännittävä juttu, surullinen vain.

Joskus toukokuussa 90-luvun alussa äitini (yh) meni vanhempainiltaan kello 17ja hänen piti tulla kotiin sen jälkeen. Olin 10-vuotias ja yksin kotona isossa talossa.

Äiti ei ollut kotona klo 19 eikä kello 20. Olin sairaan hädissäni ja huolestunut, eikä silloin mitään kännyköitä ollut. Kello 21 en kestänyt enää, vaan lähdin pyörällä etsimään (!) äitiä. Löysin hänet paikallisen pubin terassilta juomasta olutta ja juttelemassa iloisesti ihmisille.

Muistan, että olin todella vihainen. Tuo oli ihan kamala lapsena odottaa, eikä äiti tule koskaan kotiin. : ( Vieläkin ihmetyttää, miten sossut ei kiinnostuneet meidän perheestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velipuoleni oli alkoholisoitunut ja asui homeisessa mörskässä keskellä metsää, siihen pihalleen sitten kuoli. Äitipuoleni ja isäni asuvat Espanjassa joten pyysivät minua auttamaan asioiden hoitamisessa ja yksi niistä oli tsekata talo, tyhjentää jääkaappi ym.  Talo oli kurjassa kunnossa, velipuolikas kun ei ollut oikein harrastanut siivoamista ja yllärinä sähköt oli katkaistu, ei kun äkkiä tekemään mitä ehti ennen  illan pimenemistä.  Menin vessaan ja tottumuksesta lukitsin oven, olin saada sydärin kun äkkiä joku alkoi renkuttaa kahvaa. Mieleen tuli että joku velipuolen epämääräisestä tuttavapiiristä on tullut talolle perimään velkoja tai jotain ja  mulla ei  ollut muuta asetta kuin  kuin sata vuotta vanha vessaharja!  Karjaisin oven läpi käskyn painua hel""iin  ja vastauksena tuli kammottava syvä murinaääni, vähän sama kuin muumien möröllä. Koska  vessassa ei ollut ikkunaa oli pakko poistua ovesta , eikä siellä oven takana (enää) ketään ollut. Laukkuni oli tallessa rahapusseineen ym , samoin auto  ja kun kokeilin ovea tajusin lukinneeni sen  eli kukaan ei ollut voinut noin vain marssia sisään.

Viikkoa myöhemmin isäni matkusti suomeen ja  jatkoi talon tutkimista, nukkui siellä  yön ja oli kuulemma herännyt kun joku murisee kovaa korvaan.  Mun velipuolikas oli aika kiinnostunut spritismistä, hengistä ym , jäämistöstä löytyi musta raamattukin  joten liekö oli sitten onnistunut kutsumaan sinne jotain?  

 

Tuollaiseen mökkiin kävelee eläimetkin sisään. Paitsi peuroja ja mäyriä, on omalle rynnännyt ohikulkijan susikoira avoimesta ovesta.

Mikä eläin kokeilee kahvaa?

Karhu saa oven auki jos et tiennyt

Vierailija kirjoitti:

Kuvasin mökillä yöllä täysikuuta metsän reunassa. Oli aivan hiljaista eikä kuulunut kuin kameran sulkimen ääni, kunnes metsästä alkoi kuulua aivan kauhea rääkyminen, joka muistutti vauvan itkua. Samalla kuului kamppailun ääntä ja ikäänkuin koiran vaimeita haukahduksia. Järkeilin heti, että kyseessä on jotkut eläimet, mutta se vauvan itkuhuutoa muistuttava ääni oli karmiva.

Kuvaaminen sai sillä kertaa jäädä ja palasin mökkiin. Aamulla kerroin tapahtuneesta muille, ja he arvelivat että joku peto varmaan pyydysti ja söi jäniksen. Löysin netistä ääniesimerkin jäniksen kuolinhuudosta, ja se tosiaan kuulosti samalta kuin metsästä kuulunut ääni. Se, mikä peto jäniksen oikein tappoi, ei selvinnyt.

Ilves pitää järkyttävää ääntä.

Olen diabeetikko ja pelottavin kokemus liittyy siihen. Olin kakkosluokalla tulossa koulusta kotiin, kun verensokerit menivät alas. Hätävarasyömiset olivat jääneet kotiin, joten se runsaan kilometrin matka tuntui aika pitkältä. Pelkäsin, etten enää jaksa, pyörryn ja kuolen jonnekin tienvarteen. Onneksi isoveljeni sai mut kiinni matkalla, ymmärsi tilanteen ja haki juosten kotoa tuoremehua. Todennäköisesti hän pelasti henkeni.

Vierailija kirjoitti:

Tiedätte varmaan sen Muumien Mörön ärinän? Kuuntelin vastaavaa ääntä kerran karvat pystyssä parvekkeella kai tunnin verran eli noin klo 1.00 -2.00 , ensimmäinen kerros muttei luojan kiitos ihan maantasoparveke (jos se örisijä olisi tullut ulos metsästä), matkaa metsänreunaan ehkä kymmenen metriä. Menin tupakalle ja ensin luulin että siellä mölyää joku juoppo, mutta ääni oli liian outo lähteä

äkseen ihmisestä. Eläin ehkä, mutta miten iso eläin voi asua  pienessä metsässä jota ympäröi joka puolelta ihmisasutus ? Jos siellä jokin jänistä isompi liikkuisi, siitä olisi tehty havaintoja ja kirjoitettu lehtiin !

Ilves?

Vierailija kirjoitti:

-Olin ollut  kotilomalla ja palasin junalla takaisin perhekotiin, junan vessassa näin peilistä itseni kutistuneena valtavassa vessassa ja menin paniikkiin. Minun luultiin ottaneen  huumeita, .myöhemmin selvisi että minulle oli puhjennut  stressin aiheuttama dissosisaatiohäiriö. 

- Heräsin  yöllä  ja näin  ylleni kumartuneen hahmon jolla oli sulaneet kasvot, sitten se tarttui kurkkuuni. En uskaltanut puhua perhekodin vetäjälle tapahtuneesta ja aloin pelätä nukkumista, vasta myöhemmin  ymmärsin että kokemus oli unihalvaus, stressin aiheuttama ilmiö sekin. Olin hyvin ahdistunut teini.

- Ex-poikaystäväni houkutteli minut ajelulle     ja lähti kaahaamaan ylinopeutta samalla esitellen puukkoa.  Onnistuin esittämään haluavani  muka seksiä, pussailin kaulaa ja kuiskailin miten oli ollut ikävä ym ja kun  jätkä uskoi ja pysäytti, loikkasin autosta ja juoksin. 

- Äitini oli hyvin ristiriitainen ihminen ja meillä oli hankalat välit. Äitini kuoltua olin yötä tämän asunnolla ja mukanani oli koirani, kävin nukkumaan sohvalle ja havahdun  siihen että kopisevat askeleet kiersivät sohvaa ympäri. Se ei voinut olla unihalvaus, sillä pystyin liikkumaan ja koira reagoi ääneen murahtelemalla. 

- Olin bussissa  eikä ollut kovin hyvä olo, olin raskaana  viikolla 18.  Menin vessaan ja pyörryin. Kaverini  koputteli hädissään ovea ja kuskin piti  pysäyttää, kun kaveri huusi  apua . Selvisi että minulla oli 40 astetta kuumetta. Lisäksi alhainen hemoglobiini.

Mitä mieltä koulukodissa oltiiin raskaudesta? Saitko tukiasunnon tms?

Oisinkohan ollut n 17v tyttö kun heräsin aamuyöllä omassa sängyssä kun joku yhtyi minuun pimeässä, aamulla en ollut varma oliko se totta vai unta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Olin ollut  kotilomalla ja palasin junalla takaisin perhekotiin, junan vessassa näin peilistä itseni kutistuneena valtavassa vessassa ja menin paniikkiin. Minun luultiin ottaneen  huumeita, .myöhemmin selvisi että minulle oli puhjennut  stressin aiheuttama dissosisaatiohäiriö. 

- Heräsin  yöllä  ja näin  ylleni kumartuneen hahmon jolla oli sulaneet kasvot, sitten se tarttui kurkkuuni. En uskaltanut puhua perhekodin vetäjälle tapahtuneesta ja aloin pelätä nukkumista, vasta myöhemmin  ymmärsin että kokemus oli unihalvaus, stressin aiheuttama ilmiö sekin. Olin hyvin ahdistunut teini.

- Ex-poikaystäväni houkutteli minut ajelulle     ja lähti kaahaamaan ylinopeutta samalla esitellen puukkoa.  Onnistuin esittämään haluavani  muka seksiä, pussailin kaulaa ja kuiskailin miten oli ollut ikävä ym ja kun  jätkä uskoi ja pysäytti, loikkasin autosta ja juoksin. 

- Äitini oli hyvin ristiriitainen ihminen ja meillä oli hankalat välit. Äitini kuoltua olin yötä tämän asunnolla ja mukanani oli koirani, kävin nukkumaan sohvalle ja havahdun  siihen että kopisevat askeleet kiersivät sohvaa ympäri. Se ei voinut olla unihalvaus, sillä pystyin liikkumaan ja koira reagoi ääneen murahtelemalla. 

- Olin bussissa  eikä ollut kovin hyvä olo, olin raskaana  viikolla 18.  Menin vessaan ja pyörryin. Kaverini  koputteli hädissään ovea ja kuskin piti  pysäyttää, kun kaveri huusi  apua . Selvisi että minulla oli 40 astetta kuumetta. Lisäksi alhainen hemoglobiini.

Mitä mieltä koulukodissa oltiiin raskaudesta? Saitko tukiasunnon tms?

Se oli perhekoti, mutta en ollut siellä enää raskaaksi tultuani. Sain esikoiseni 22vuotiaana avoliitossa.

Vierailija kirjoitti:

Jäin viimeisilläni raskaana ollessa jumiin taloyhtiön kellarissa sijaitsevaan kerhohuoneeseen, mitä käytettiin kaikkien asukkainen yhteisenä varastona. Kukaan ei tiennyt, että olen mennyt sinne (menin ihan hetken mielijohteesta tarkistamaan yhtä juttua) ja minulla ei ollut puhelinta mukana. Raskaan palo-oven lukko jumittui ja sitä ei saanut enää sisäpuolelta auki. Tämä kyseinen paikka ei ollut edes minkään kulkureitin varrella, joten säikähdin ihan kamalasti, että kukaan ei tule auttamaan. Huusin ja rynkytin ovea varmaan 20 min, sitten yhtäkkiä ovi antoikin periksi ja aukesi. En ole ELAESSÄNI ollut niin helpottunut!

Hyiiiiiii :D

Mieheni ja lapseni nukkuivat, kaveri oli tullut  kylään vaikka oli myöhäinen ilta ja joimme teetä keittiössä jutellen  kummituksista ym paranormaalista. Kaveri  oli juuri saanut kysyttyä "Onko sulla vielä se tunne?" (olin muutettuamme tuntenut etten ollut talossa yksin) ja samassa keittiön oveen  jysähti kuin joku olisi potkaissut siihen. Loikkasin pystyyn ja menin nopeasti ovellen ajatellen, että ehkä mies mennyt vessaan ja  kuullut juttumme ja päättänyt kiusata. Makuuhuoneesta kuului kuitenkin miehen kuorsausta ja tiesin ettei olisi ehtinyt juosta täysin ääneti makuuhuoneeseen, selvitä kolisevasta puisesta liukuovesta  ja heittäytyä sänkyyn feikkikuorsaamaan siinä ajassa, minkä minulla kesti tulla ulos keittöstä.  2v poikakaan ei voinut olla syyllinen.  Kaveri lähti ja jäi aika hyytävä olo jäädä yksin valvomaan.

Joo tiedän että piti olla yksin, mutta halusin silti kertoa kun tämä mieltäni yhä vaivaa.

olin nukahtanut sohvalle yksin kun olin kotona ja tunsin kun isovarvastani väännettiin  ja kuulin edesmenneen isoäitini äänen joka sanoi" herää ne tulevat!"

olin putkassa kun olin humalapäissäni ollut tappelussa jossa myös käytin teräasetta. jossain vaiheessa katsoin itseäni unessa  ikäänkuin ylhäältäpäin ja näin kun jokin olento, ruskean värinen ja laiha irtosi minusta ja katosi yläilmoihin. olisko ollut viinapiru tai muu demoni.

ääniä kuulee jos on vakava mielenterveysongelma esim. skitsofrenia

olet voinut joutua jonkun miespuolisen raiskaamaksi.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 00:27"]

Katottiin joskus nuorina The Ring leffaa, kaveri oli yökylässä ja oltiin sillä hetkellä kahestaan. Oli oikein kliseisen synkkä ja myrskyinen yö. Otin varmuuden vuoks vanhempien lankapuhelimesta johdon irti, kun tiesin mistä leffa kattoo. Jossain jännittävässä kohdassa puhelin alko piristä ja se huuto mikä meistä lähti, kumma kun ei naapurista poliiseja soitettu! :D olin vahingossa pimeässä napannutkin jonkun ihan toisen johdon irti.

Mulla syttyi saman leffan aikaan puhelimeen vaan valot. Siis ihan yksikseen pöydällä oli kännykkä. Ei tulleita puheluita eikä tekstiviestiä, ei akku lopussa ei mitään järkevää selitystä. Jäi leffa sillä kertaa katsomatta loppuun :)

No onpa hurjaa. Elektroniikka nyt sattuu sekoilemaan, ihan normaalia.

Vierailija kirjoitti:

olin nukahtanut sohvalle yksin kun olin kotona ja tunsin kun isovarvastani väännettiin  ja kuulin edesmenneen isoäitini äänen joka sanoi" herää ne tulevat!"[.lisään tähän vielä että nousin ylös ja kävelin  suoraan ovesta ulos , unenpöpperössä vielä ja olin ulkona ehkä puolisen tuntia ennenkuin uskalsin mennä takaisin sisään.

joo elektroniikka toimii ihan itsekseen välillä, mullakin vaihtuu aika useinkin kanava ihan itsestään.

Olin ollut illanvietossa ja lähdin sieltä kotiin puolen yön aikoihin. Kotona ei pitänyt olla ketään kissojen lisäksi, mutta asunnosta kuului jostain syystä meteliä kerrostalon käytävään asti. Säikähdin luonnollisesti tilannetta, varsinkin koska oli yö ja puolisokin oli muualla. Oven avattuani selvisi, että kissat olivat vahingossa laittaneet television päälle, sillä kaukosäädin oli unohtunut sohvalle. Jokin toimintaelokuva siellä vain pöyri ja äänet olivat edellisen katselun jälkeen jääneet aika korkealle tasolle.

yllättävän moni minun lisäkseni on kuullut juuri ennen nukahtamista joko ovikellon soiton tai kovan pamahduksen korvassaan. eikä ole aina kysymys alkoholin  juomisesta, näitä kuulee myös aivan raittiit ihmiset. eikä oven takana ole ketään kun menet katsomaan. eräs sanoi että kuuli kun askeleet tuli sängyn viereen.

Vierailija kirjoitti:

Pelottavimpia ovat painaisunet mitä olen nähnyt kotona nukkuessani. Esim. se oli paha missä olin vessasa piilossa ja mieheni yritti tappaa minut hakkaamalla vessan oven kirveellä hajalle. Heräsin juuri kun ajattelin että nyt se pääsee läpi ja kuolen. Meillä ei kyllä ole mitään perheväkivaltaa koskaan ollut.

Hohto?