Lue keskustelun säännöt.
Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?
"Pelkäättekö omakotitalossa"-keskustelun innoittamana! Pelottavinta mitä teille on tapahtunut yksin ollessanne?
Kommentit (1816)
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kanssa katsottiin telkkaria makuuhuoneessa, jossa oli valot päällä. Muu asunto oli pimeänä. Kuului lapsen paljaiden jalkojen läpsyttävät äänet parketilla. Hiljensin telkkaria ja kysyin kumpiko lapsi siellä on. Ei kuulunut vastausta, mutta huokaus ja tuhiseva hengitys. Pyysin, että tule tänne vaan ja näitkö pahaa unta ja nousin sängystä ylös katsomaan. Olohuoneessa pimeässä ei ollut ketään. Otin spurtin lastenhuoneeseen ja kumpikin nukkuivat sikeästi retkottaen. Kummatkin olivat niin pieniä ettei näyttelijän lahjoja olisi löytynyt leikkimään niin hyvin nukkuvaa saati että olisi ehtinyt edes sänkyyn.
-
Pari viikkoa myöhemmin seisoin keittiössä tekemässä aamiaista työtasolla selkä keittiöön päin. Käännyin nostaakseni ruokaa keittiön pöydälle ja takanani seisoi n 140cm pitkä vaalea poika. Kiljaisin ja säikähdin niin että lautanen lensi kaaressa lattialle ja rikkoutui. Lapset olivat vielä nukkumassa ja pituutta heillä alle metrin.
-
Näiden jälkeen ei ole kuulunut eikä näkynyt. Miehen kanssa välillä puhutaan, että kukahan sekin oikein oli. Säikäytti, mutta ei jäänyt pelottamaan.
Jäin odottamaan tähän jatkoa, jossa kerrot, että myöhemmin teille syntyi pellavapäinen poika, joka nyt vuosien mittaan alkanut muistuttaa tuota aiemmin näkemääsi poikaa ;) Jotkut uskovat, että lasten sielut käyvät etukäteen tsekkaamassa tulevat vanhempansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana olin yksin kotona (asuttiin syrjässä omakotitalossa) ja laitoin ovet lukkoon aikoessani mennä nukkumaan. Sitten muistin, että koiralle pitää viedä ruokaa ja mennessäni ovesta ulos jätin sen silleen raolleen vaan. Takaisin tullessani sitten vahingossa tönäisin sen kädelläni kiinni ja se meni tietenkin lukkoon. Tuli pienoinen hätäännys, kun tajusin että olin juuri lukinnut kaikki ovet ja olen nyt ulkona, eikä avaimia missään salajemmassa. Onneksi oli sentään kesäaika, mutta ajatus alusvaatteisillaan naapuriin talsimisesta ei juuri houkuttanut. Sitten tuli mieleen, että autotallin pariovi oli sisäpuolelta vain parilla pienellä liukusalvalla kiinni ja sainkin sen kammettua lapiolla auki (joo ei järin murtovarma koti). Helpotus oli melkoinen.
Veljelleni on käynyt samoin, mutta keskellä pakkastalvea. Joutui kävelemään pyjamahousuissa sukkasillaan naapuriin, jossa toki onneksi asuivat isovanhemmat. Matkaa oli kuitenkin sen verran, että oli kuulemma pelännyt varpaidensa jäätyvän irti, kun sukat kastuivat.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana olin yksin kotona (asuttiin syrjässä omakotitalossa) ja laitoin ovet lukkoon aikoessani mennä nukkumaan. Sitten muistin, että koiralle pitää viedä ruokaa ja mennessäni ovesta ulos jätin sen silleen raolleen vaan. Takaisin tullessani sitten vahingossa tönäisin sen kädelläni kiinni ja se meni tietenkin lukkoon. Tuli pienoinen hätäännys, kun tajusin että olin juuri lukinnut kaikki ovet ja olen nyt ulkona, eikä avaimia missään salajemmassa. Onneksi oli sentään kesäaika, mutta ajatus alusvaatteisillaan naapuriin talsimisesta ei juuri houkuttanut. Sitten tuli mieleen, että autotallin pariovi oli sisäpuolelta vain parilla pienellä liukusalvalla kiinni ja sainkin sen kammettua lapiolla auki (joo ei järin murtovarma koti). Helpotus oli melkoinen.
Jäin muuten vähän aikaa sitten pakkasella lukkojen taakse pelkkä pusero ja housut päällä. Onneksi oli puhelin mukana, sillä olin laittamassa lyhtyjä ja halusin ottaa niistä kuvia. Ja onneksi mies oli lähistöllä kylässä. Tuli avaamaan oven 10 minuuttia soittoni jälkeen. Oli jo melko kylmä siinä vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjoittanut tämän jo johonkin muuhun ketjuun mutta koska siitä on aikaa ja lisäksi haluan päteä, tulinpahan kirjoittamaan tännekin!
Tilanne: olin 33-neliöisessä yksiössäni yksin sairastamassa influenssaa. Olin aivan tillin tallin, kova kuume päällä. About kolmelta yöllä lähdin hortoilemaan vessaa kohti. Kun istuskelin pöntöllä, kuulin että joku työntää avaimen asuntoni oven lukkoon ja kääntää sitä, muttei saa auki, kääntää uudestaan jne. jne. Olen vakuuttunut että joku yrittää murtautua kotiini. Pissa reisille valuen, housut kintuissa kompuroin ovelle ja koputin (!, jep, järkevää!) oman ulko-oveni sisäpuolta. Ehkä jotenkin ajattelin että ryöstöraiskaustappomurhaaja pelästyisi siitä. No, oli oven takana sitten kuka tahansa, hän lähti pois (naapurin tanskandoggin rouhean haukkumisen saattelemana).
Siinäpä se. Kyllä hetken pelotti. Parin viikon päästä, flunssasta toivuttuani joku soitti ovikelloa ja kun menin avaamaan, siellä oli silmät seisoen paikallaan tönöttävä parikymppinen mies joka pienen neuvottelun jälkeen onnistui ymmärtämään että hän on vasta kerroksessa kolme kun se hänen narkkarikaverinsa asuu kerroksessa viisi... Että jos tällaista pikku actionia haluaa niin kantsii muuttaa Raisioon!
Oot kirjoittanut tämän tähän samaan ketjuun. Olen lukenut koko ketjun alusta lähtien tässä parin päivän aikana ja muistan kirjoituksen. Mutta eipä se mitään haittaa vaikka tulee toiseenkin kertaan :)
Joku oli yrittänyt väärään asuntoon, sattuu tuollaista muuallakin kuin Raisiossa,
Meinasin tukehtua marianne-karkkiin ollessani 8.kk raskaana ja n. vuoden ikäisen lapseni kanssa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vieläkään tiedä mitä tapahtui. Tuliko stereoihin vika samalla kun sain valveunen/hallusinaation vai mitä.
Olin muutama vuosi sitten kyläilemässä lapsuuden kodissani ja tylsyyksissäni yksin menin yläkertaan vanhaan huoneeseeni, laitoin radion päälle ja asetuin makuulle sängylle. Katselin kattoon ja kuuntelin musiikkia kun yhtäkkiä musiikki alkoi vaimenemaan. Katsoin stereoihin ja volyyminuppi pyöri hitaasti vastapäivään. Nousin istumaan ja katsoin stereoita kummissani.
Musiikin vaimeneminen ja nupin pyöriminen loppui ja pääni sisältä alkoi kuulua huutoa. Vihainen miesääni huusi minulle "Lopeta ittes! Lopeta ittes heti! Nyt! Heti!". Kun huuto loppui alkoi volyyminuppi pyöriä nopeasti myötäpäivään lisäten radion voimakkuutta. Nousin äkkiä sängyltä, juoksin stereoille ja sammutin laitteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään tiedä mitä tapahtui. Tuliko stereoihin vika samalla kun sain valveunen/hallusinaation vai mitä.
Olin muutama vuosi sitten kyläilemässä lapsuuden kodissani ja tylsyyksissäni yksin menin yläkertaan vanhaan huoneeseeni, laitoin radion päälle ja asetuin makuulle sängylle. Katselin kattoon ja kuuntelin musiikkia kun yhtäkkiä musiikki alkoi vaimenemaan. Katsoin stereoihin ja volyyminuppi pyöri hitaasti vastapäivään. Nousin istumaan ja katsoin stereoita kummissani.
Musiikin vaimeneminen ja nupin pyöriminen loppui ja pääni sisältä alkoi kuulua huutoa. Vihainen miesääni huusi minulle "Lopeta ittes! Lopeta ittes heti! Nyt! Heti!". Kun huuto loppui alkoi volyyminuppi pyöriä nopeasti myötäpäivään lisäten radion voimakkuutta. Nousin äkkiä sängyltä, juoksin stereoille ja sammutin laitteen.
Jos poltat pilveä, lopeta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään tiedä mitä tapahtui. Tuliko stereoihin vika samalla kun sain valveunen/hallusinaation vai mitä.
Olin muutama vuosi sitten kyläilemässä lapsuuden kodissani ja tylsyyksissäni yksin menin yläkertaan vanhaan huoneeseeni, laitoin radion päälle ja asetuin makuulle sängylle. Katselin kattoon ja kuuntelin musiikkia kun yhtäkkiä musiikki alkoi vaimenemaan. Katsoin stereoihin ja volyyminuppi pyöri hitaasti vastapäivään. Nousin istumaan ja katsoin stereoita kummissani.
Musiikin vaimeneminen ja nupin pyöriminen loppui ja pääni sisältä alkoi kuulua huutoa. Vihainen miesääni huusi minulle "Lopeta ittes! Lopeta ittes heti! Nyt! Heti!". Kun huuto loppui alkoi volyyminuppi pyöriä nopeasti myötäpäivään lisäten radion voimakkuutta. Nousin äkkiä sängyltä, juoksin stereoille ja sammutin laitteen.
Jos poltat pilveä, lopeta!
En polta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni osti eron jälkeen huonokuntoisen talon keskeltä metsää, edellinen omistaja oli viettänyt ilmeisesti aika levotonta elämää kun maahan kuoppaan piilotettuja ruiskuja löytyi ja jotain epämääräisiä tyyppejä kävi keskellä yötä autolla kyselemässä sanotaan nyt vaikka Pekkaa. Isä ei kuitenkaan pienestä hätkähtänyt. Sitten isä lähti lomalle ja lupauduin talovahdiksi kun olin sopivasti työtön ja juuri eronnut. Oli aika levoton olo ja pelotti käydä tupakalla, mietin olisiko mulla 190cm pitkän ja kasvonpiirteiltä "kirveellä veistetyn" isäni aukroritettia jos jotkut tulisi nyt pihaan. Klo oli jotain 2 yöllä ja olin viimeisellä tupakalla ennen nukkumaan menoa, kun autoni varashälytin alkoi huutaa. Mitään syytä tälle ei näkynyt ja aika hermoni luikin auton mykistettyäni nukkumaan.
olen nähnyt useasti unta ufoaluksesta joka laskeutuu ikkunan lähistölle.Muuta en muista mutta tärisen kauhusta herätessäni.ilmeisesti myös huudan koska naapuri katsoo niin järkyttyneen näköisenä toisinaan. kerran näin myös jonkin esineen joka äänettömästi tuli makuuhuoneeseeni. aukaisin juuri silmäni ja se hävisi auki olevan vaatekaapin sisään. oli kiiltävän musta, pyöreä jossa oli jonkinlaisia ulokkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poltin ihan liikaa pilveä ja olin ihan yksin. Kävin ajatustenvaihtoa itseni kanssa ja meinasin tulla hulluksi. Onneksi pilvi ei kestä kovin kauaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajelin yksin autolla iltamyöhällä, oli pimeää. Yhtäkkiä edessä olevan metsikön yllä näkyi jokin vaalea, iso tarkkareunainen massa, noin puolen minuutin ajan. Sitten se hävisi äkisti. En ole ennen kokenut mitään vastaavaa/yliluonnollista.
kerran katsoessani peiliin (olen nainen) näin miehen kasvot omieni paikalla. pari kertaa ollessani baarissa on tuttu kysynyt kuinka sulla on miehen kasvot.
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään tiedä mitä tapahtui. Tuliko stereoihin vika samalla kun sain valveunen/hallusinaation vai mitä.
Olin muutama vuosi sitten kyläilemässä lapsuuden kodissani ja tylsyyksissäni yksin menin yläkertaan vanhaan huoneeseeni, laitoin radion päälle ja asetuin makuulle sängylle. Katselin kattoon ja kuuntelin musiikkia kun yhtäkkiä musiikki alkoi vaimenemaan. Katsoin stereoihin ja volyyminuppi pyöri hitaasti vastapäivään. Nousin istumaan ja katsoin stereoita kummissani.
Musiikin vaimeneminen ja nupin pyöriminen loppui ja pääni sisältä alkoi kuulua huutoa. Vihainen miesääni huusi minulle "Lopeta ittes! Lopeta ittes heti! Nyt! Heti!". Kun huuto loppui alkoi volyyminuppi pyöriä nopeasti myötäpäivään lisäten radion voimakkuutta. Nousin äkkiä sängyltä, juoksin stereoille ja sammutin laitteen.
Jos olisi ollut valveuni niin et olisi voinut nousta istumaan. Oletko joskus kokeillut huumeita? Voi myöhemmin aiheuttaa harha-aistimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään tiedä mitä tapahtui. Tuliko stereoihin vika samalla kun sain valveunen/hallusinaation vai mitä.
Olin muutama vuosi sitten kyläilemässä lapsuuden kodissani ja tylsyyksissäni yksin menin yläkertaan vanhaan huoneeseeni, laitoin radion päälle ja asetuin makuulle sängylle. Katselin kattoon ja kuuntelin musiikkia kun yhtäkkiä musiikki alkoi vaimenemaan. Katsoin stereoihin ja volyyminuppi pyöri hitaasti vastapäivään. Nousin istumaan ja katsoin stereoita kummissani.
Musiikin vaimeneminen ja nupin pyöriminen loppui ja pääni sisältä alkoi kuulua huutoa. Vihainen miesääni huusi minulle "Lopeta ittes! Lopeta ittes heti! Nyt! Heti!". Kun huuto loppui alkoi volyyminuppi pyöriä nopeasti myötäpäivään lisäten radion voimakkuutta. Nousin äkkiä sängyltä, juoksin stereoille ja sammutin laitteen.
Jos olisi ollut valveuni niin et olisi voinut nousta istumaan. Oletko joskus kokeillut huumeita? Voi myöhemmin aiheuttaa harha-aistimuksia.
En ole ikinä kokeillut kahvia ja tupakkaa kummempaa. Siksi tämä kummastuttaakin niin kovin.
Tässä jokunen vuosi aikaa nyt, mies oli kaupungilla baarissa, tyttäremme (2-v) nukkui omassa huoneessaan suljetun oven takana, toisella puolella (omakoti)taloa. Lauantai-iltana noin klo 12 katsoin telkkua ja koira makasi parin metrin päässä omassa säkkituolissaan. Ihan varsinaisesti en siis ollut yksin😁 Mutta anyway, siitä istuinpaikaltani näki ulko-ovelle, jostain kumman syystä väliovi oli jäänyt auki... Näin, kun ulko-oven kahva painui alas! Ovi lukossa tietty. Olin ihan, että johan mies tulee aikaisin kotiin... Mutta ei tullutkaan ketään, eikä mitään. Sitt alkoi pelottamaan, että kokeiliko joku murtovaras ovea, kun talo oli käytännössä aikas pimeä. Koira nosti päätään ja katsoi kans ovelle, muttei reagoinut muuten mitenkään... Sen jälkeen jonkin aikaa kammotti olla yksin kotona!
Tein yövuoroa ja lapseni oli yön päiväkodissa, olen yh. Asuimme päiväkodin lähellä ja kävelin tuttuun tapaan tytön kanssa sinne, halit ja pusut, sitten päiväkodin vierestä alkavaa metsäpolkua pitkin bussipysäkille. Ja siellä polulla kuulin että joku kävelee perässä! Vilkaisin ja näin jonkun hahmon kuun antamassa valossa, en nähnyt selvästi oliko se nainen vai mies, nuori vai vanha mutta tuli sellainen olo että "vaara!pakene!!" Aloin juosta ja takana tulija pisti juoksuksi myös. Bussi saapui juuri pysäkille ja hyppäsin paniikissa kyytiin. Ikkunasta näin tummaan huppariin/takkiin, pukeutuneen, hupun päähänsä vetäneen hahmo tuijottavan minua jalkakäytävältä ennenkuin pakeni takaisin metsään. Teini joka halusi pelotella? Ryöstäjä? Raiskaaja? En tiedä, enkä haluakaan tietää.
Tämä on nyt vähän tylsä, koska tilanne ei ollut oikeasti vaarallinen, vaikken tiennytkään sitä silloin: unihalvaus.
Olin varhaisteini-ikäisenä yksin kotona nukkumassa varhain talviaamuna, kun vanhemmat olivat jo lähteneet töihin. "Heräsin" siihen, että vastapäiseltä seinältä minua tuijottivat oudot kasvot, vähän samanlaiset kuin sillä taikapeilillä Disneyn Lumikki ja 7 kääpiötä-piirretyssä. Olin tietenkin kauhuissani ja kykenemätön liikahtamaankaan. Sitten kuulin, kunka joku hengitti korvaani rohisevasti, mutta en kyennyt kääntämään päätäni nähdäkseni kuka tai mikä. Sitten se rohiseva hengitys muuttui ulvonnaksi, joka poistui huoneeni ikkunan läpi. Sitten heräsin oikeasti, nousin ylös heti kun raajat liikkuivat tarpeeksi, napsin päälle kaikki valot talossa ja melkein itkin kun olin niin peloissani.
En kertonut kenellekään, mutta jonkin aikaa myöhemmin luin netistä unihalvauksesta ja helpotuin valtavasti kun palaset loksahtivat kohdilleen. Olin ehtinyt jo miettiä olevani jonkin demonin vainoama (spiritismi oli puheenaiheena ikäisilläni tuohon aikaan). En voi olla miettimättä, kuinka kauhuissaan pahoihin henkiin uskoneitten entisaikojen ihmisten on tuon ilmiön kanssa täytynyt olla ennen kuin sitä tieteellisesti tunnistettiin. On todella helppoa uskoa noitiin ja paholaisiin, jos joutuu kokemaan vastaavaa.