Pelottavinta, mitä sinulle on tapahtunut yksin ollessasi?

Vierailija kirjoitti:

Pelottavinta oli kun ovikello soi ekaa kertaa 6 vuoteen. Nykyään pidän sukkaa ovikellon sisällä ja menen 8 bittisen Nintendon sisään piiloon hullua Jonnieboyta!

Entäs toinen sukka?

Olin ulkona kävelemässä ja ettimässä kissaa joka karkas ikkunasta. Oli jo hämärää ja näin jonku eläimen juoksevan mua päin ja eka luulin koiraks. Mut ku se oli mun kohdalla ja juoksi ohi nii tajusin et se oliki ilves.

Eipä ne oikee ihmisten kimppuun käy mut pelotti silti

Vierailija kirjoitti:

Äitini puhui askelista, joita kuuli yksi ollessaan mutta minä ja isä emme ikinä kuulleet mitään. Kyseessä oli rintamamiestalo, jonka vanhempani olivat remontoineet.  Isäni kuoli ollessani parikymppinen ja muutamaa vuotta myöhemmin nukkui pois myös  äiti, pian äidin kuoltua menin yksin vanhalle kotitalolleni  tarkoituksena käydä läpi äidin laskuja ym . Laitoin kahvin valumaan ja  puuhastelin siinä, kun samassa kuulin miten joku kävelee tömistellen, lähes marssien, yläkerrassa. Murheeni keskellä en osannut edes pelätä mitään murtovarkaita tai muita, vaan kiipesin yläkertaan ja huutelin että onko täällä joku.  Askeleet olivat kuulostaneet mieheltä ja  mietin olisiko äitini veli tai joku muu sukulaismies  talossa, vaikka siinähän tapauksessa pihalla olisi ollut auto ja talossa valot päällä... 

Olivatko askeleet samat, joista äiti oli niin usein valittanut?

Mielenkiintoista, että kävelijä  esiintyi vain äidillesi, ja sinulle aikuisena!  Luulikohan se sinua äidiksesi ?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 11:26"]Olen tosi säikky ihminen ja jostain syystä tykkään vielä katsoa kauhuleffoja = ei hyvä yhdistelmä. Säikähdyksiä/pelottavia tilanteita olisi vaikka kuinka paljon. Voin tähän pari laittaa, mitkä on jääneet erityisesti mieleen.

Teininä paras kaverini sairastui todella pahaan masennukseen, oli useamman kerran osastohoidossa ja yritti itsemurhaa kerran. Kun hän pääsi osastolta pois, menin hänen kotiinsa yökylään. Yöllä (totta kai valvoimme pitkään) hän alkoi kertoa kuinka kuulee ääniä jos makaa ihan hiljaa. Hän sanoi silläkin hetkellä kuulevansa raskasta hengitystä viereltään, ja vähän aikaisemmin kuului kuiskailua. Silloin kyllä pelotti, vaikka varsinkin jälkikäteen tajusin, että johtuu varmaan lääkityksestä tms. 

Toinen tapaus oli sellainen, kun olin yksin kotona. Taisin olla silloin jotain 23v. Olin katsonut telkkarista taas jotain kauhuleffaa ja käynyt nukkumaan. Yöllä heräsin, oli kesä, suht hämärää pihalla ja täysin hiljaista. Yhtäkkiä kuului kauhea rysähdys ja taulu tippui seinältä alas. Hyvä etten laskenut alleni. Aamulla kyllä tajusin, että se tippui siksi, että olin itse laittanut koukun huonosti seinään kiinni..

Yksi karmiva ja ehkä myös surullinen tapahtuma, mikä on jäänyt hyvin mieleen. Olin varmaan parikymppinen kun tämä tapahtui. Tulin baarista kotiin yöllä, suht selvinpäin. Silloisen asunnon (kerrostalo) pihalla hortoili naapurini, vanha nainen jolla oli alzheimer, asui vielä kuitenkin kotonaan . Hän selitti kuinka hänen koiransa on karannut, ja hän lähti sen perään. Kuulemma hänen tyttärensä on sisällä, mutta varmaan nukahtanut koska ei enää avaa ovea summerista ja koiraakin hävinnyt ihan täysin. Tiesin että naisen tytär oli jo lähempänä viittäkymppiä, ja viimeisin koira kuollut kymmenen vuotta sitten, koska olimme naisen kanssa muutaman kerran jutelleet pyykkituvassa. Naisen poika oli antanut minulle (lähimmälle naapurille) numeronsa, jos hänen äitinsä kanssa tulee jotain ongelmia tämän sairauden takia. 

Mentiin sitten naisen kanssa minun kämpälleni ja soitin pojalle. Hän lupasi tulla mahdollisimman pian. Nainen alkoi sitten siinä kertoa, kuinka hän näkee kotonaan ihmisiä. Joka aamu kun hän herää, on kotona joukko vieraita, joille hän keittää kahvit ja tekee aamiaista. Ja on aina hyvin loukkaantunut, koska vieraat eivät ikinä ottaneet mitään, vaan lähtivät yksitellen pois. Sitten hänen katseensa kiinnittyi eteiseeni ja hän alkoi hymyillä. Kertoi että vieraat olivat tulleet minun luokseni. Hoputti että nyt äkkiä keität kahvia vieraille ja käyt esittelemässä itsesi, tuolla he eteisessä odottavat. Jähmetyin ihan totaalisesti, sain soperrettua että käyn äkkiä kylpyhuoneessa ja lukitsin peloissani itseni sinne. Sitten naisen poika onneksi soitti ovikelloa ja vei äitinsä luokseen. Toki kiitellen kovasti. Muistaakseni ei mennyt kuin muutama viikko, niin nainen muutti virallisesti hoitokotiin.

Dementikot näkee kaiken aikaa näitä vieraita. Tai sitten kuvat lehdissä puhuu niille.

Parasta oli kun eräänä aamuna yks mummo sanoi että on se kumma kun ei saa täällä nukuttua kun ryhmäseksiä harrastettiin hänen olohuoneessa koko yö.

Toinen taas näki kerran pienen tytön katon rajassa ja hyppivän pöydillä.

Pelottavinta oli kerran kun olin yksin yövuorossa ja eräs mummo hälytti. Sanoi että huoneessa seisoo silläkin hetkellä joku mies. Ei seisonut, mutta kyllä yksinäistä yökköä hirvitti. Samaisessa paikassa yöllä alakerrasta kuului usein tuolien siirtelyä ja kun meni katsomaan niin kaikki nukkui. Tämän kuuli muutkin yököt. Tosin siellä oli kyllä yksi aika vikkelä asukas joka saattoi vaan teeskennellä nukkuvaa. Näin aina järkeilin...

-hoitsu

Toki jotkut muistisairaat näkevät, muttei minun omaiseni nähnyt koskaan. Ei voi yleistää tosiaankaan.

En ollut vielä tavanut nykyistä miestäni, eikä lapsia vielä ollut kun tulin yhtenä pimeänä talvi-iltana normaalisti töistä kotiin ja kävelin pimeän olohuoneen läpi sytyttämään jalkalampun, kun  tv avautui itsestään äänet  täysillä. Kaukosäädin ei ollut lattialla vaan hyllyllä, eikä minulla ollut eläimiä.

Mies sai nukkumaan käydessä rajun astmakohtauksen, en ollut yksin mutta hyvin yksinäiseksi tunsin oloni kun mies otti lääkettä eikä kohtaus vain helpottanut,  tehdessäni valot näin miehen haukkovan ilmaa astmapiippua puristaen . Olin tottunut miehen astmaan, mutta yleensä  lääke auttoi ja tuolla kertaa ei! Kännykkäni oli lataamassa alakerrassa, juoksin soittamaan hätänumeroon ja koetin pysyä rauhallisena samalla kun yläkerrasta kuuluu tuskaista vinkunaa ja katkeavaa  puhetta "Kult.. köh, köh, kulta.. kult.. köh", huutelin miehelle että ei rakas hätää, soitan apua, en päässyt edes miehen luo kun puhelin oli laturissa kiinni.

Kohtaus saatiin hellittämään ambulansissa mutta ottivat varalta yöksi tarkkailuun, syy noin rajuun kohtaukseen  ei ikinä selvinnyt.

Tämä tapahtui 90-luvulla ollessani noin 15.v . Talutin pyörää kun metsäpolun läpi kun näin tupakkaa polttelevan miehen, joka huudahti  " Hi!" Hämilläni vastasin moi ja menin ohi, mutta mies lähtikin perään ja  kyseli haluanko tulla hänen luokseen ym, koetti pysäyttää ottamalla tarakasta kiinni jolloin huusin kovaa " IRTI PER"""E !"  ja agressiivinen huutoni säikytti tyypin niin ,että irrotti otteensa vaikka tuskin sanoja ymmärsikään. 

Myöhemmin selvisi, että lähellä olevassa talossa yhdessä rapussa asui kyseistä porukkaa enemmänkin, eräs tuttu tyttö joka asui kaksin äitinsä kanssa kertoi että tyypit  kävivät heidän ovikelloaan pimpottelemassa ja huutelivat parvekkeilta. 

Tein iltasiivouksia, uutena kohteena oli pieni tehdas syrjässä asutuksista.

Oli myöhäinen Syksy, menin kohteeseen illalla kun työntekijät ja muu henkilökunta oli pois.

Tehdas oli pilkkopimeä, ja oloni oli karmiva kun etsin valokatkaisijat että voin aloittaa työni, tehdas oli vanha, kolkko, ja jotenkin epämiellyttävä tunne oli siellä siivotessa. Yritin kasata itseäni jotta pääsisin sieltä pian pois. Olin jo loppusuoralla ja tyhjensin eteistilassa olevan wc:n roskiksia, kunnes kuulin selvästi kuinka hallin toisessa päädyssä tippui pahvinen kahvimuki lattialle! Lopetin työt siihen paikkaan ja lähdin vapisten ja paniikissa pois paikalta. En mennyt kohteeseen enää koskaan.

Jaa, mitähän kiellettyä viestissäni taas oli ? No, uusi yritys:

- Katsoin teininä Salaisia Kansioita äidin ollessa ylövuorossa ja olin juosta puolialasti rappuun kun jokin kolahti keittiössä, sellaisen sydännaulakon jossa roikkui patalappuja kiinnitys oli pettänyt.

- Toisen kerran teininä huusin kurkku suorana kun jokin jääkylmä läsähti keskellä yötä naamalle, se jokin oli tunnottomaksi puutunut käteni.

- Ensimmäisessä omassa kodissa katsoin yöllä myöhään  telkkaa kun kun joku paukutti taka-ovea ja avasi sen samantien, humalainen naapuri oli tullut kyselemään tupakkaa.

- Ikkunassani pörisi peukaloni kokoinen jättiampiainen suoraan painajaisista, juoksin ulos keittiöstä ja  soitin silloiselle poikakaverille joka nauroi, kunnes saapui ja  näki mikä keittiössäni oli.  Huuteli oven läpi että tuo hiuslakkaa tai jotain , ei tää tiedä lehdestä mitään, au nyt se pisti ! Kauhea mäiske ja kiroilu kuului pitkän aikaa, kunnes keittiöön viskaamani hiuslakka päätti taistelun.

- Menin tukevasti raskaana ollessa hakemaan jotain varastolta kerrostalon kellarikerroksesta ja kävin samalla vessassa. Ovi jäi jumiin ! Paniikissa vedin leffatyyliin olkapää edellä oven läpi, olkapää sijoiltaan minkä osasin hoitaa itse mutta aamuyöstä alkoi sitten tihkua lapsivettä.

 -Muutin ensimmäiseen omaan asuntoon ja olin nukahtamassa, kun vihainen miesääni vieressäni huusi "PER"LE!"  Hetken paniikin jälkeen tajusin äänen tulleen naapurista ja myöhemmin totuin asunnon paperiseiniin, mutta silti tämä kiroava ukko aiheutti säännöllisesti  lähes sydärin.

-Olin iltalenkillä metsän  läpi kulkevalla tiellä jossa ei ole valoja ja joku alkoi kävellä perässäni, ajattelin ensin tämän olevan vain toinen lenkkeilijä mutta kun pysähdyin sitomaan kengännauhoja ei mies mennytkään ohitse, vaan pysähtyi myös. Näin hupun alta vain silmälasien kiiltävän.

-Katsoin elokuvaa ja söin omenamurupaistosta joka oli oikein hyvää, uppouduin elokuvaan niin että nielaisin pureskelematta suun täydeltä kaura/omenamössöä ja hetken sain pomppia köhien pitkin olohuonetta.

-Olin kaverilla yötä ja nukuin sohvalla, heräsin kovaan koputukseen ja näin ihan vieressäni ikkunan takana tumman hahmon joka hakkasi ikkunaa. Kaverin känninen ex oli päättänyt tulla visiitille.

Oliko se Frii kanava vai mikä jolla tulee halloweenin tienoilla aina kaikkia kummitusohjelmia.. no kuiteski, katsoin sellaisia kissa sylissä kun äkkiä kissa alkoi sähistä mun selän taakse ja samalla keittiössä jysähti, sellainen peltikyltti oli tullut alas seinältä kun sinitarra ei kestänyt sen painoa.  Piti poistua lähikapakkaan hermoja rauhoittavalle oluelle! Vaikka kyltti olikin tippunut ihan luonnollisesta syystä ja kissa sekoillut jonkun varjon tm takia.

Paimiossa kummittelee kirjoitti:

Vanha rivitalo. Kasin välittämä.

Ensimmäinen asunto pienen rinteen päällä. Takapihalla, ruusupuskien vieressä menee lenkkipolku. Naapureita laidasta laitaan, mukana myös epämääräistä porukkaa.

Alueelle rakennettiin paljon uusia omakotitaloja, kun vanhoja purettiin. Leikkipuisto on vieressä, samoin koulut.

Maa-ala on kuulunut osaksi jonkun maatilan/kartanon tiluksia ja "Suomen museot" sivuillakin on vanhoja kuvia siitä nähtävänä.

Älä nyt toki kerro enempää!

Olin ollut yökerhossa ja jonotin yksin taksia, viereen tunki joku ihan kännissä oleva jätkä joka kysyi tulta ja mihin menen? Tulta sai, vastausta jälkimmäiseen kysymykseen ei. Kun taksi tuli ja hyppäsin siihen, niin hypääsi tämä jätkäkin ja solkkasi että meillä on sama osoite!  Ilmotin että et sä voi tulla mun luo ja takapenkiltä kuului vain että joo joo. Kun maksoin kotipihassani kyytiä kundi vaikutti nukahtaneen, kunnes äkkiä kompuroi jo liikkeelle lähteneestä' taksista ulos ja huuteli jotain. Huusin takas että tänne et v""u tule ja ehdin just ovesta sisään,  pimputti ovikelloa ja koputteli keittiön ikkunaan.  Aloin tehdä iltapalaa että koputelkoot  sitten  ja äkkiä pamahti rappuralli ikkunan läpi ! Juoksin vessaan lukkojen taa ja soitin poliisit, kuulin miten jätkä möykkäsi keittiössä.  Isännöitsijä syytti minua ja koetti maksattaa ikkunan,  ei uskonut kun sanoin etten ihan oikeasti tuntenut sitä hullua.

Olin helkutinmoisessa kuumeessa influenssan kourissa. Keskellä yötä oli pakko raahautua vessaan. Olisikohan kello ollut kolme tai neljä yöllä. Siinä pytyllä istuessani kuulin kuinka asuntoni ulko-ovea (alle 3 metrin päässä vessasta) alettiin roplata. Aluksi kuulosti siltä kuin avain olisi työnnetty erittäin hitaasti sisään, sitten tuli yhä kovempaa ja kovempaa ääntä. Päättelin että joku yrittää murtautua sisään jollain tiirikalla tms. Hoipertelin ovelle ja (tosi loogisesti) koputin omaa oveani sisältäpäin aika raisusti, naapurin koira alkoi haukkua ja ääni lakkasi.

Pari viikkoa myöhemmin sama avaimenrapistelu toistui, tällä kertaa päiväsaikaan ja uskalsin avata oven. Kävi ilmi että minua kaksi (!) kerrosta ylemmäs oli muuttanut narkkari joka ei aina ihan muistanut mistä kerroksesta oli saanut kämpän vuokrattua. Oli kyllä pelottavan paljon muissa maailmoissa siinä rappukäytävässä hoippuessaan.

Olin kotonani kerrostalossa ja postilaatikosta pärähti Hesburger kuponkisetti.

Heräsin yöllä kammottavaan tunteeseen siitä, että oven takana on joku. Sieltä ei kuulunut mitään ääntä, se oli vain tunne. Kuulostaa naurettavalta, mutta olin aivan kauhuissani. En pysty tätä selittämään, mutta tiesin, että siellä on joku eikä hyvissä aikeissa. Pelkäsin niin, että en edes uskaltanut katsoa ovisilmästä kuka (tai, mikä vielä kammottavampaa, mikä) siellä oli. Jonkun ajan kuluttua tämä tunne meni ohi, nukkunut en kyllä enää tuona yönä.

Selityksenä pitäisin sitä, että minulle oli herätessäni jäänyt jollain lailla uni vielä "päälle" ja tämä, kai sitä joksikin harhaksikin voi kutsua, johtui siitä. Olen aivan selväjärkinen ihminen eikä minulla ole ollut muita vastaavia kokemuksia toiste.

En todellakaan usko, että tuossa olisi ollut mitään yliluonnollista, mutta sillä hetkellä se tunne oli hirvittävä.

Velipuoleni oli alkoholisoitunut ja asui homeisessa mörskässä keskellä metsää, siihen pihalleen sitten kuoli. Äitipuoleni ja isäni asuvat Espanjassa joten pyysivät minua auttamaan asioiden hoitamisessa ja yksi niistä oli tsekata talo, tyhjentää jääkaappi ym.  Talo oli kurjassa kunnossa, velipuolikas kun ei ollut oikein harrastanut siivoamista ja yllärinä sähköt oli katkaistu, ei kun äkkiä tekemään mitä ehti ennen  illan pimenemistä.  Menin vessaan ja tottumuksesta lukitsin oven, olin saada sydärin kun äkkiä joku alkoi renkuttaa kahvaa. Mieleen tuli että joku velipuolen epämääräisestä tuttavapiiristä on tullut talolle perimään velkoja tai jotain ja  mulla ei  ollut muuta asetta kuin  kuin sata vuotta vanha vessaharja!  Karjaisin oven läpi käskyn painua hel""iin  ja vastauksena tuli kammottava syvä murinaääni, vähän sama kuin muumien möröllä. Koska  vessassa ei ollut ikkunaa oli pakko poistua ovesta , eikä siellä oven takana (enää) ketään ollut. Laukkuni oli tallessa rahapusseineen ym , samoin auto  ja kun kokeilin ovea tajusin lukinneeni sen  eli kukaan ei ollut voinut noin vain marssia sisään.

Viikkoa myöhemmin isäni matkusti suomeen ja  jatkoi talon tutkimista, nukkui siellä  yön ja oli kuulemma herännyt kun joku murisee kovaa korvaan.  Mun velipuolikas oli aika kiinnostunut spritismistä, hengistä ym , jäämistöstä löytyi musta raamattukin  joten liekö oli sitten onnistunut kutsumaan sinne jotain?  

Vierailija kirjoitti:

Velipuoleni oli alkoholisoitunut ja asui homeisessa mörskässä keskellä metsää, siihen pihalleen sitten kuoli. Äitipuoleni ja isäni asuvat Espanjassa joten pyysivät minua auttamaan asioiden hoitamisessa ja yksi niistä oli tsekata talo, tyhjentää jääkaappi ym.  Talo oli kurjassa kunnossa, velipuolikas kun ei ollut oikein harrastanut siivoamista ja yllärinä sähköt oli katkaistu, ei kun äkkiä tekemään mitä ehti ennen  illan pimenemistä.  Menin vessaan ja tottumuksesta lukitsin oven, olin saada sydärin kun äkkiä joku alkoi renkuttaa kahvaa. Mieleen tuli että joku velipuolen epämääräisestä tuttavapiiristä on tullut talolle perimään velkoja tai jotain ja  mulla ei  ollut muuta asetta kuin  kuin sata vuotta vanha vessaharja!  Karjaisin oven läpi käskyn painua hel""iin  ja vastauksena tuli kammottava syvä murinaääni, vähän sama kuin muumien möröllä. Koska  vessassa ei ollut ikkunaa oli pakko poistua ovesta , eikä siellä oven takana (enää) ketään ollut. Laukkuni oli tallessa rahapusseineen ym , samoin auto  ja kun kokeilin ovea tajusin lukinneeni sen  eli kukaan ei ollut voinut noin vain marssia sisään.

Viikkoa myöhemmin isäni matkusti suomeen ja  jatkoi talon tutkimista, nukkui siellä  yön ja oli kuulemma herännyt kun joku murisee kovaa korvaan.  Mun velipuolikas oli aika kiinnostunut spritismistä, hengistä ym , jäämistöstä löytyi musta raamattukin  joten liekö oli sitten onnistunut kutsumaan sinne jotain?  

 

Tuollaiseen mökkiin kävelee eläimetkin sisään. Paitsi peuroja ja mäyriä, on omalle rynnännyt ohikulkijan susikoira avoimesta ovesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velipuoleni oli alkoholisoitunut ja asui homeisessa mörskässä keskellä metsää, siihen pihalleen sitten kuoli. Äitipuoleni ja isäni asuvat Espanjassa joten pyysivät minua auttamaan asioiden hoitamisessa ja yksi niistä oli tsekata talo, tyhjentää jääkaappi ym.  Talo oli kurjassa kunnossa, velipuolikas kun ei ollut oikein harrastanut siivoamista ja yllärinä sähköt oli katkaistu, ei kun äkkiä tekemään mitä ehti ennen  illan pimenemistä.  Menin vessaan ja tottumuksesta lukitsin oven, olin saada sydärin kun äkkiä joku alkoi renkuttaa kahvaa. Mieleen tuli että joku velipuolen epämääräisestä tuttavapiiristä on tullut talolle perimään velkoja tai jotain ja  mulla ei  ollut muuta asetta kuin  kuin sata vuotta vanha vessaharja!  Karjaisin oven läpi käskyn painua hel""iin  ja vastauksena tuli kammottava syvä murinaääni, vähän sama kuin muumien möröllä. Koska  vessassa ei ollut ikkunaa oli pakko poistua ovesta , eikä siellä oven takana (enää) ketään ollut. Laukkuni oli tallessa rahapusseineen ym , samoin auto  ja kun kokeilin ovea tajusin lukinneeni sen  eli kukaan ei ollut voinut noin vain marssia sisään.

Viikkoa myöhemmin isäni matkusti suomeen ja  jatkoi talon tutkimista, nukkui siellä  yön ja oli kuulemma herännyt kun joku murisee kovaa korvaan.  Mun velipuolikas oli aika kiinnostunut spritismistä, hengistä ym , jäämistöstä löytyi musta raamattukin  joten liekö oli sitten onnistunut kutsumaan sinne jotain?  

 

Tuollaiseen mökkiin kävelee eläimetkin sisään. Paitsi peuroja ja mäyriä, on omalle rynnännyt ohikulkijan susikoira avoimesta ovesta.

Nämä villimmät siis uskalsivat pihalle ja perunamaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velipuoleni oli alkoholisoitunut ja asui homeisessa mörskässä keskellä metsää, siihen pihalleen sitten kuoli. Äitipuoleni ja isäni asuvat Espanjassa joten pyysivät minua auttamaan asioiden hoitamisessa ja yksi niistä oli tsekata talo, tyhjentää jääkaappi ym.  Talo oli kurjassa kunnossa, velipuolikas kun ei ollut oikein harrastanut siivoamista ja yllärinä sähköt oli katkaistu, ei kun äkkiä tekemään mitä ehti ennen  illan pimenemistä.  Menin vessaan ja tottumuksesta lukitsin oven, olin saada sydärin kun äkkiä joku alkoi renkuttaa kahvaa. Mieleen tuli että joku velipuolen epämääräisestä tuttavapiiristä on tullut talolle perimään velkoja tai jotain ja  mulla ei  ollut muuta asetta kuin  kuin sata vuotta vanha vessaharja!  Karjaisin oven läpi käskyn painua hel""iin  ja vastauksena tuli kammottava syvä murinaääni, vähän sama kuin muumien möröllä. Koska  vessassa ei ollut ikkunaa oli pakko poistua ovesta , eikä siellä oven takana (enää) ketään ollut. Laukkuni oli tallessa rahapusseineen ym , samoin auto  ja kun kokeilin ovea tajusin lukinneeni sen  eli kukaan ei ollut voinut noin vain marssia sisään.

Viikkoa myöhemmin isäni matkusti suomeen ja  jatkoi talon tutkimista, nukkui siellä  yön ja oli kuulemma herännyt kun joku murisee kovaa korvaan.  Mun velipuolikas oli aika kiinnostunut spritismistä, hengistä ym , jäämistöstä löytyi musta raamattukin  joten liekö oli sitten onnistunut kutsumaan sinne jotain?  

 

Tuollaiseen mökkiin kävelee eläimetkin sisään. Paitsi peuroja ja mäyriä, on omalle rynnännyt ohikulkijan susikoira avoimesta ovesta.

Mikä eläin kokeilee kahvaa?