Te jotka"raadatte"töissä

Kyllä toimistotyökin voi olla raatamista jos on kerääntynyt kamalasti töitä ja paperipino sen kuin kasvaa. Se oikeasti stressaa kun tietää, että tekemistä on vielä paljon. Teen siis välillä toimistotyötä jonka ohessa on asiakaspalvelua. Molemmissa on puolensa.

Koen raatavani ajoittain silloin, kun työtä on kohtuuttoman paljon käytettävissä olevaan aikaan suhteutettuna. Jos joudun esimerkiksi yöllä muun perheen nukkuessa tekemääm töitä, se on raatamista. Olen opettaja. 

Suurin osa töistä on helppoja ja kevyitä ja koulutettu apinakin selviäisi niistä, mutta korostaakseen omaa pätevyyttään ja panostaan ihmiset höpisevät raatamisesta

No oon ehdassiivoojana, kyllä sanoisin että on raatamista :D kolmessa kuukaudessa laihduin 10kg..

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:27"]No oon ehdassiivoojana, kyllä sanoisin että on raatamista :D kolmessa kuukaudessa laihduin 10kg..
[/quote]

Siis tehdassiivooja

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:25"]Koen raatavani ajoittain silloin, kun työtä on kohtuuttoman paljon käytettävissä olevaan aikaan suhteutettuna. Jos joudun esimerkiksi yöllä muun perheen nukkuessa tekemääm töitä, se on raatamista. Olen opettaja. 
[/quote]Oletko jotenkin vajaa kun teet töitä palkatta kotona työajan ulkopuolella?

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:27"][quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:27"]No oon ehdassiivoojana, kyllä sanoisin että on raatamista :D kolmessa kuukaudessa laihduin 10kg..
[/quote]

Siis tehdassiivooja
[/quote]
uskon kyllä.t.ap

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:24"]Kyllä toimistotyökin voi olla raatamista jos on kerääntynyt kamalasti töitä ja paperipino sen kuin kasvaa. Se oikeasti stressaa kun tietää, että tekemistä on vielä paljon. Teen siis välillä toimistotyötä jonka ohessa on asiakaspalvelua. Molemmissa on puolensa.
[/quote]Stressiin auta se, että lopettaa ajattelemasta tuota "tekemistä on vielä paljon". Anna paperipinon kasvaa. Töitä riittää tämän hetkisen eläkesääntöjen mukaan n. 65-vuotiaaksi saakka. Ota tasaisen vauhdin taktiikka käyttöön. Älä yritäkään saada sitä pinoa pöydälläsi katoamaan. Kyllä siihen joku uutta tuo, kunnes pääset eläkkeelle 65-vuotiaana.

Elefanttikin syödään pala kerrallaan. Ei kannata yrittää haukata liian isoa palaa kerralla siitä paperipinostasi.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:32"][quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:24"]Kyllä toimistotyökin voi olla raatamista jos on kerääntynyt kamalasti töitä ja paperipino sen kuin kasvaa. Se oikeasti stressaa kun tietää, että tekemistä on vielä paljon. Teen siis välillä toimistotyötä jonka ohessa on asiakaspalvelua. Molemmissa on puolensa.
[/quote]Stressiin auta se, että lopettaa ajattelemasta tuota "tekemistä on vielä paljon". Anna paperipinon kasvaa. Töitä riittää tämän hetkisen eläkesääntöjen mukaan n. 65-vuotiaaksi saakka. Ota tasaisen vauhdin taktiikka käyttöön. Älä yritäkään saada sitä pinoa pöydälläsi katoamaan. Kyllä siihen joku uutta tuo, kunnes pääset eläkkeelle 65-vuotiaana.

Elefanttikin syödään pala kerrallaan. Ei kannata yrittää haukata liian isoa palaa kerralla siitä paperipinostasi.
[/quote]

Se olisi kiva jos voisi sluibailla noin. Herra iso herrat sun muut ylemmät tahot odottavat rivakkuutta ja pistävät deadlineja joita tulee noudattaa.

Sairaalasiivoojana työskentelen. Kun siivoaa yleisen vessan lattialle väännettyä torttua palkattomalla ylityöajallla ja raahaa aamukuudesta asti aikuisvaippoja roskikseen, koen raatavani. Sitten taas jotkut toimistosiivouskeikat tuntuvat ihan lomailulta. 

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:34"][quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:32"][quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:24"]Kyllä toimistotyökin voi olla raatamista jos on kerääntynyt kamalasti töitä ja paperipino sen kuin kasvaa. Se oikeasti stressaa kun tietää, että tekemistä on vielä paljon. Teen siis välillä toimistotyötä jonka ohessa on asiakaspalvelua. Molemmissa on puolensa.
[/quote]Stressiin auta se, että lopettaa ajattelemasta tuota "tekemistä on vielä paljon". Anna paperipinon kasvaa. Töitä riittää tämän hetkisen eläkesääntöjen mukaan n. 65-vuotiaaksi saakka. Ota tasaisen vauhdin taktiikka käyttöön. Älä yritäkään saada sitä pinoa pöydälläsi katoamaan. Kyllä siihen joku uutta tuo, kunnes pääset eläkkeelle 65-vuotiaana.

Elefanttikin syödään pala kerrallaan. Ei kannata yrittää haukata liian isoa palaa kerralla siitä paperipinostasi.
[/quote]

Se olisi kiva jos voisi sluibailla noin. Herra iso herrat sun muut ylemmät tahot odottavat rivakkuutta ja pistävät deadlineja joita tulee noudattaa.
[/quote]Ja aina kun selkänahkaasi repimällä pääset _vielä_ kerran deadlinen tavoitteeseen kyseiset herrat kiristävät _vielä_ vähän tavoitteita. Kyllä hölmöjä vedätetään jos siihen leikkiin mukaan lähtee. Koska siellä oravanpyörässä suurimman osan pitää juosta, kannattaa juoksuvauhti säätää itselle mahdollisimman mukavaksi.
Itse downshiftasin elämäni kun alkoi vituttamaan jatkuva tahdin kiristys. En halunnut tehdä "tuntipalkalla, mutta urakkavauhdilla".

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:24"]Kyllä toimistotyökin voi olla raatamista jos on kerääntynyt kamalasti töitä ja paperipino sen kuin kasvaa. Se oikeasti stressaa kun tietää, että tekemistä on vielä paljon. Teen siis välillä toimistotyötä jonka ohessa on asiakaspalvelua. Molemmissa on puolensa.
[/quote]pikeastiko nykyään on paperipinoja töissä?

Kyllä mä koen raatavani kun 10 tuntia päivässä kannan astioita ja teen epäkiitollisille ihmisille ruokaa 40 asteisessa keittiössä. Palkka niin huono että juuri ja juuri elämiseen riittää.

Nojaa... useimmat sanovat raatavansa vaikka tekisivät perustöitä. Teen raskasta työtä mutta raatamiseen sanoisin syyllistyväni n 5x kuukaudessa. Hiki valuu päästä ja koko kroppa tärisee urakan jälkeen. Ammattiani en kerro mutta päivä saattaa kulua esim 40kg rautaa nostaen ja laskien satoja kertoja.

Esim. mä raadoin töissä, kun potilas alkoi vuotaa. Siinä meni monta tuntia eikä minkäänlaista taukoa, kun ristasin veriä, sulatin jääplasmoja ja tilasin lisää verituotteita, sekä olin puhelimessa lähestulkoon koko ajan.

Muutenkin töissä joutuu välillä raatamaan esim. 10 tunnin yövuorot niin, että käy syömässä lennosta seisaaltaan, kun ei muuten ehdi. Olen laboratoriohoitaja.

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:41"]

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 08:24"]Kyllä toimistotyökin voi olla raatamista jos on kerääntynyt kamalasti töitä ja paperipino sen kuin kasvaa. Se oikeasti stressaa kun tietää, että tekemistä on vielä paljon. Teen siis välillä toimistotyötä jonka ohessa on asiakaspalvelua. Molemmissa on puolensa. [/quote]pikeastiko nykyään on paperipinoja töissä?

[/quote]

Kuvaannollisesti voi puhua paperipinoista, vaikka ne työtehtävät tulevat eri masiinoista. Nykyajan tyypillinen työtehtävä voi tulla sähköisestä työjonosta, sähköpostista, puhelimitse, chat-kanavasta tai voihan tulla ihan paperillakin.  Ja joskus pomo voi antaa toimeksiannon ihan suullisestikin. Tässä onkin sitten hallitsemista, että pitää kaikki nämä asiat koossa. Se paperipino ennen vanhaan oli paljon helpompi hanskata. Ei tarvinnut ainakaan muistella missä sitä tekemätöntä nyt on, kun olivat fyysisesti nähtävillä.  

Miksi minulle normaali työpäivä nuoresta asti on ollut että ei kerkeä istumaan ollenkaan, syön seisaaltaan jos kerkeän edes syömään? En koe raatamisena vaan ihan normaalina.

No siis itse koen että joudun raatamaan. En välttämättä kerkeä syömään 10h työpäivän aikana ollenkaan. Enkä käymään vessassa. Olen myyjä, mutta vuorot ovat aina yksin vilkkaasta pikkukaupassa... On paljon hommaa ja asiakkaita juoksee. Itse juoksen koko ajan kassalta pois purkamaan kuormaa tms. ja sitten heti takaisin kun uusi asiakas. Ei minkäänlaisia taukoja... Ei mitään, yksin kun joutuu olemaan.

Omassa työssä raskainta on tiedon ja informaation määrä. Pitää keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa eikä mitään ehdi tehdä kunnolla. Päivät täyttyy palavereista mutta samaan aikaan pukkaa sähköpostia sitä tahtia ettei niitä ehdi lukea kunnolla. Ja osaan asioihin pitäisi oikeasti perehtyä kunnolla, kantaa kysytään milloin mihinkin ja pahimmassa tapauksessa yksi puhelu tai email menee kriittisenä kaiken edelle. Nyt lomalla huomaan olevani paljon levollisempi kun saa keskittyä vain yhteen asiaan kerralla. Ja vaikka tuo toimistotyö ei ole millään muotoa fyysisesti rankkaa ( paitsi ajoittain tuota kaaosta hallitaan lentokentillä ja jet lagissa/ liian vähillä unilla) - niin silti olen ihan puhki siinä vaiheessa kun nukkumaan pääsen. Työ pyörii 24/7 ja omalla työajallasi yrität vain pysyä perässä. Sekin on rankkaa

[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 09:05"]Miksi minulle normaali työpäivä nuoresta asti on ollut että ei kerkeä istumaan ollenkaan, syön seisaaltaan jos kerkeän edes syömään? En koe raatamisena vaan ihan normaalina.
[/quote]
ajattelen itse samoin.töissä ollaan töissä ja kotona ehtii vaikka käydä av:lla.:) monille se on raatamista jos koko päivä menee oikeiden töiden parissa.
toki itselläkin on töissä päiviä jolloin ehtii jotain ylimääräistä.toisaalta sitten niitä ettei edes ehdi syömään kuin seisaaltaan.