"Onneksi minulla ei ole lapsia"
Mitä tarkoittaa ihminen, joka tokaisee otsikon mukaisella tavalla? Miten niin "onneksi"?
Kommentit (108)
Mutta sepä vasta kauheaa olisi, jos joku sanoisi lapsettoman läsnäollessa että Onneksi minulla ON lapsia!
[/quote]Helpotusta mistä? Eihän lapsettomalla ole koskaan ollutkaan lapsia. Lapsettomuus on hänelle normaali, neutraali tila.[/quote]
Kyllähän ihminen voi olla onnellinen siitäkin, ettei ole syöpää, vaikka terveys olisikin hänelle normaali neutraali tila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="29.07.2015 klo 13:30"]Tuo on pelkkää tyypillistä velapropagandaa eikä mitään muuta.
Velat yrittävät tuon paskapropagandan avulla käännyttää ihmisiä veloiksi ja saada riveihinsä lisää vahvistuksia. Voiko säälittävämpää ollakkaan?
Kyllä minusta olisi parempi, jos ihmiset pysähtyisivät miettimään, onko tämä maailmaa enää ensinkään sellainen paikka, jossa tulevien sukupolvien on hyvä elää. Kansallisella tasolla esim. alati kasvava velkataakka ja kansainvälisellä ilmastonmuutos ja taloudellinen eriarvostuminen ovat mielestäni ihan päteviä syitä miettiä kaksi kertaa, hankkiako lapsia vai ei. Te, jotka lapsia hankitte tai haluatte: mietittekö ikinä näitä asioita?
Olen neljän lapsen äiti ja lukenut kansantaloutta. Uskon, että lapsistani tulee kelpo duunareita ja jos tahtovat lukea enemmän niin tuen taloudellisesti ja tsemppaan.
Kun ihminen tekee lapsen, jää jälkipolvi joka voi osaltaan myös tuoda verorahoja tai parantaa ympäristöään.
Minulle on tärkeää että eletään hyvää elämää ja myös ajatellaan tulevaisuutta. Minusta siinä ei ole itua että jättämällä Suomi ilman asukkaita, maa jotenkin voisi paremmin. Kuka sinun eläkkeesi maksaa?
Ihan tosissaanko ihmisten pitäisi vastoin tahtoaan ja kykyjään ryhtyä isiksi ja äideiksi vain velvollisuudentunnosta valtiota kohtaan? Saataisiin näistä lapsista ja vanhemmista lisää mt-potilaita tähän masennuksen luvattuun maahan. Eiköhän ole paras, että lapsia hankkivat vain ne, jotka lapsia haluavat ja ovat valmiita uhraamaan omat toiveensa heidän puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Mutta sepä vasta kauheaa olisi, jos joku sanoisi lapsettoman läsnäollessa että Onneksi minulla ON lapsia!
No niinhän kaikki lapsettomille sanookin! Silloinhan tuo otsikon lausahdus juuri pääseekin suusta kun joku hehkuttaa lapsiperhearkeaan kolmatta tuntia vetämättä henkeä. Myös kommentit "kyllä sinäkin sitten ymmärrät.." ja "kyllä se mieli vielä muuttuu" lämmittävät keskustelun päätteeksi kovasti velan mieltä.
Eri asia on tokaista lapsettomuudesta Kärsivälle miten onnellinen on lapsistaan.
Ensiksi täytyy sanoa, että on kurjaa seurata, millaista kohtelua vapaaehtoisesti lapsettomat saavat ajoittain osakseen. Varsinkin naispuolisia pidetään ilmaisina lapsenlikkoina, joilla ei ole omaa elämää. Sterilisaation saaminen on kohtuuttoman vaikea, pitkä ja hidas prosessi. Päätöstä lapsettomuudesta kyseenalaistetaan ja elämänvalintoja vähätellään. Ihmisellä tulee olla oikeus sanoa, että ei halua lapsia koska ei halua lapsia. Toisilla ei ole siinä nokan koputtamista. Kunnioitan siis toisten valintaa olla hankkimatta lapsia. Minulla ei ole halua eikä mielenkiintoa yrittää ketään painostaa vanhemmaksi.
Se, mitä minä en hyväksy, on vapaaehtoisen lapsettomuuden perustelu periaatteessa haukkumalla ja sättimällä lapsia, tai tekemällä latteita yksinkertaistuksia perheellisten elämästä. Meillä on Suomessakin vieläkin vallalla kulttuuri, jossa lapsia ei nähdä oikein ihmisinä. Lapsista puhutaan tavoilla, joita ei hyväksyttäisi puhuttaessa muista ihmisryhmistä. Otetaan vaikka yksinkertainen lause "En pidä lapsista". Ottakaa siitä sana "lapset" pois, ja pistäkää tilalle joku yhtä suuri ja heterogeeninen ihmisryhmä - vaikkapa "naiset". "En pidä naisista". Tai "En pidä mustista". "En pidä homoista/heteroista/juutalaisista/miehistä/saamelaisista" jne. Miltä kuulostaa? Ja kun sitä lapsista pitämättömyyttä perustellaan vielä sellaisilla ihmisiä yleensäkin koskevilla yleistyksillä kuin "lapset itkevät" tai "lapset sotkevat" tai "lapset kiukuttelevat turhasta"... Joo, paitsi silloin kun eivät itke/sotke/riehu/kiukuttele/oksentele ympäriinsä/huuda tm. (Näyttäkää mulle muuten aikuinen, joka ei ole koskaan huutanut, kiukutellut turhasta, oksentanut väärään paikkaan, sotkenut, perseillyt vaikka kännissä tai itkenyt.) Tai vaikka pidettäisiin jotenkin ihan fiksuna sanoa, että ei pidetä lapsista (vieläkään niitä ei ole pakko itse hankkia tai hoitaa toisten lapsia) niin miksi joidenkin velojen mielestä on ok tulla täräyttämään esim. päin vanhemman naamaa, että "on tuo sun lapses rasittava" tai hakkua kolmivuotiasta vaikka hirviöksi?
Pariin muuhun perusteluun puuttuakseni: vanhemman ja lapsen suhde on useimmiten elämän mittainen suhde. Pikkulapsivaihe on aika lyhyt. Ja vaikka siitä omasta lapsesta välitetään ja kannetaan huolta koko loppu elämä, hänestä ei olla vastuussa koko loppu elämää. Useimmiten ainakaan (paitsi jos lapsella on vaikkapa sen laatuinen vamma, että hän kaipaa huolenpitoa koko elämänsä). Jossain vaiheessa lapsi alkaa kantaa vastuuta itsestään. Ja silloin vanhemman ja lapsen suhteesta tulee kahden aikuisen tasa-arvoinen suhde, joka saa uusia sävyjä ja uutta merkitystä. Ainakin, jos asiat menevät kuta kuinkin hyvin. ;) Ja vaikka vapaahtoista lapsettomuutta perusteltaisiin sillä, ettei tarvi olla vastuussa, tosiasia on että me ollaan lopulta vastuussa toisillemme ja viime kädessä myös toisistamme. Me kannetaan huolta myös muista ihmisistä, kuin vain lapsista. Lapsista toki tietyssä vaiheessa paljon enemmän, kuin toisista aikuisista.
Vanhemman ja lapsen suhde on ihmissuhde, ja kuten ihmissuhteisiin yleensä, niihin liittyy omat mutkansa ja ongelmansa. Niistä pitäisi olla luvallista jutella kohtuullisissa määrin ystävien kanssa pelkäämättä "mitäs läksit" tai "emmää ainakaan" tai "onneksi mulla ei oo lapsia/vanhempia/ystäviä/miestä/tyttöystävää/siskoa/veljeä/kaveria/työkaveria jne."-tyyppistä kommentointia. Koska se on tasan yhtä törttöä, kuin sanoa sille velalle "onneksi mulla on lapsia" tai vaikka sinkkukaverille joka kertoo elämästään, että "onneksi mulla on mies".
Viimeisimmät uutiset kun luin Ruotsista, niin kyllä ajattelen taas juurikin näin....
En tiedä mitä tuo lause todistaa, mutta tämä ketju ainakin todistaa että vauvapalsta on täynnä katkeria vanhojapiikoja. Ottakaa se huomioon, kun pohditte palstan tasoa ja ilmapiiriä muutenkin!
En vihaa kaikkia lapsia, pelkästään ihan pieniä silloin, kun möykkäävät, eivät tottele vanhempiaan, sotkevat, rikkovat, jankkaavat ja kysyvät tyhmiä. Vika ei ole varsinaisesti lapsissa vaan minussa, eli en ajattele lasten tehneen minulle mitään pahaa. Olen luonteeltani muun muassa kärsimätön, enkä pidä kovista äänistä. Siksi lapset saavat verenpaineen kohoamaan ja pyrin välttämään heitä.