Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka et osta mitään käytettyä
03.03.2022 |
Ostin kirpputorilta viltin, pesin ja laitoin sohvalle. Kehaisin sitten tutulle kun olin siitä tyytyväinen niin hän oli silminnähden vähän ällöttynyt kun oli käytettynä hankittu. Hän ei kuulemma osta mitään paitsi uutena. Olisin jo kuvitellut että tässä ajassa käytetyn tavaran ostaminen on ihan normaalia, varsinkin semmoisen jonka voi pestä. Ehkä en itsekään ostais patjaa käytettynä....
Niin jos et koskaan osta mitään käytettyä niin voitko kertoa miksi et? Kiinnostaisi kuulla.
Kommentit (96)
Ällöttää kirpparien haju ja kun ei tiedä mitä niillä tavaroilla on tehty aiemmin. Ei tiedä onko niitä pyöritelty räässä tai peräaukossa. Joo ei kiitos, hyi. Kerran näin kirppiksellä seksileluja. Kuka sellaisia sieltä ostaa? Kuvottavaa. Ostan vain uutena, vain sen mitä tarvitsen. En myöskään käy kaupoissa, jotka alkavat uuden tavaran ohella myydä käytettyjä, koska ällöttää niin paljon ne likaiset haisevat roskat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tienaan yli 70K vuodessa mutta silti ostan kaiken mahdollisen käytettynä. Viimeksi kierrätyskeskuksesta sohva mökille. Myös vaatteita ostan säännöllisesti käytettynä, alusvaatteet yms sitten Lidlistä. Miksi tuhlaisin rahojani uuteen tavarana kun uudenveroista käytettyä saa murto-osahinnalla?
Vierailija kirjoitti:
Käytetyn ostaminen on egologista
Tarkoitit varmaan ekologista?
En tykkää muutenkaan shoppailla tai kierrellä kauppoja. Sama pätee kirpputorien tonkimiseen. Haen kaupasta tai tilaan verkkokaupasta sen, mitä tarvitsen. Helpoiten sen saa uutena.
Vierailija kirjoitti:
Tienaan yli 70K vuodessa mutta silti ostan kaiken mahdollisen käytettynä. Viimeksi kierrätyskeskuksesta sohva mökille. Myös vaatteita ostan säännöllisesti käytettynä, alusvaatteet yms sitten Lidlistä. Miksi tuhlaisin rahojani uuteen tavarana kun uudenveroista käytettyä saa murto-osahinnalla?
Jos on vaatimattomat tulot, niin on ihan ymmärrettävää elää säästeliäästi.
Ei sitä tarvitse puolustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan korkeintaan leffoja kirppiksiltä. Kenkiä, alusvaatteita, vuodevaatteita, mattoja ja pehmustettuja huonekaluja en osta ikinä enää!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli lutikkauhka kun lapsi yöpyi paikassa, jossa oli joutunut lutikoiden puremaksi. Sen kokemuksen jälkeen en hankkisi käytettyjä huonekaluja. Vaatteet ja muut tekstiilit pesen nykyään 60 asteessa. Suurin osa kestää sen, ja ne mitkä ei kestä, saa mennä roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Olemme ostaneet joitakin huonekaluja Torin kautta, esimerkiksi keittiön massiivipuisen pöydän ja tuolit. Tuolit pistimme pariksi tunniksi 80 C saunaan, pöytä meni kovaan pakkaseen yön yli ihan varmuuden vuoksi.
Lapsille olen ostanut aikoinaan mm. talviurheiluvälineitä, sillä en todellakaan viitsinyt ostaa joka vuosi uutta settiä vaikka suksia ja monoja muutaman kerran hiihtoa varten. Veimme ne sinne aikanaan myös takaisin. Lapsille ostin aikoinaan paljon myös Aku Ankan taskukirjoja Lapin automatkoille ja kierrätyskeskuksesta niitä saikin noin 2 e kappalehintaan, uudetkin.
Kova pakkanen yön yli? Auttaa mihin? Lutikoiden ta ppamiseksi täytyy olla viikon ajan -18.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytetyn ostaminen on egologista
Oliko tää huumoria vai kirjoitusvirhe?
Astma sekä pöly- ja homeallergia. Ikinä ei voi tietää missä oloissa ne tavarat ovat olleet. Eikä kaikkea saa pois pesemälläkään. Toisekseen en kyllä löydä ikinä mitään kivaa käytettynä. Huonekalut on ostettu tarpeeseen ja pidetään ikuisesti. Vaatteet taas käytetään loppuun asti.
Ei se käytetyn ostaminen ole sen ekologisempaa, jos sitäkin tekee vain huvikseen täyttääkseen jonkun tyhjiön elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin aikoinaan useinkin kirppareilla ja ostinkin jotain. Nyt tavaraa on (yhdistetty kaksi huushollia) niin paljon, että yritetään vähentää ja pitää vain tarpeellinen.
Kierätyskeskukseen olen vienyt tarpeettomia hyväkuntoisia tavaroita, muttta sekin vähän tökkii, kun tuttavani kertoi, että minun yksi tunnistaneensa tavarani oli ollut läheisellä kirppiksellä myytävänä. Eli joku kai hankkii silläkin. Ja mikäpäs siinä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yks mun sukulainen ei ikinä osta mitään käytettyä, koska on varma, että kaikissa kirpputoritavaroissa on jotain ötököitä tai mitä lie taudinaiheuttajia. Nettikirppareilla tms. taas myyjät on huijareita, tavara on varastettua tai ainakin rikkinäistä. Itse hän kyllä myy tavaraa netin välityksellä...
Näillä on aika usein joitakin pelkoja, jotka eivät liity itse tavaroihin. Tiedän kaksi henkilöä, jotka eivät kehtaa ostaa mitään käytettyä ja pitävät sitä vastenmielisenä. Kummassakin tapauksessa syynä on köyhyyden pelko ja sellainen "mitä muutkin ajattelee." Molemmilta puuttuu perusturvallisuuden tunne aikalailla täysin, luultavasti sekin vaikuttaa tähän vain uutena ostamiseen.
Keittiöpsykologi siellä 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ostan toki ulkomaisista antiikkiliikkeistä silloin tällöin mutta en todellakaan toisi kotiin mitään haisevista, kuppaisista kirpputoreista.
"haisevista, kuppaisista kirpputoreista" Höpöhöpö! EIlen kävin kirppiksellä. Se oli niin siisti ja valoisa, hyvin esineet esillä, ei mitään
pölyistä tai likaista. Huonekalut oli siirretty jonnekin muualle ja lelujakin oli vähemmän!
Olet käynyt väärissä paikoissa, katoppa tarkempaan!
Kyllähän kirppareilla haisee ensiksikin se epämiellyttävä kirppiksen haju ja joskus jopa home.
Kirppikseltä voin ostaa kirjoja ja Arabian astioita joita kerään. Vaatteita tai kenkiä tai muuta tekstiiliä en koskaan. En myöskään käyttöastioita tai vastaavaa.
Ei vain ole minun juttuni.
Omia vanhoja hyviä ehjiä puhtaita vaatteita ja kenkiä annan pois. En ota rahaa käytetystä. On ihmisiä jotka ottavat ilolla vastaan. Jokin aika sitten laitoin miehen kysymään naapuriin että ottavatko vastaan poikien hyväkuntoisia vaatteita. Heillä neljä poikaa ja vain isä työssä. Hyvin kelpasi ja kun näin perheen äidin myöhemmin pihalla oli tosi iloinen ja kiitteli ja sanoi että pojat oli iloisia kun saivat "uusia" vaatteita. Siitä tuli hyvä mieli vaikka ensi alkuun epäilytti voiko niitä mennä tarjoamaan. Itse en kehdannutkaan, onneksi mies meni.