Lue keskustelun säännöt.
Onko se persoonallisuushäiriö?
27.07.2015 |
Rajatilapersoonallisuus. Kaikki oireet sopivat minuun ja käyttäytymiseeni kuin nenä päähän, ja tavallaan päättömälle käytökselleni on vihdoinkin selitys. Lisäksi veljelläni on kyseinen persoonallisuushäiriödiagnoosi. Pelkään nyt, etten sovellu tiettyihin asioihin tai hyväksi kumppaniksi koska olen kuitenkin pohjimmiltani sekopää ja epävakaa ja häpeän sitä. En halua mitään stigmaa enkä halua olla tällainen. Voinko hillitä oireitani ja käyttäytymistäni tietoisesti? Voiko olla etten olekaan sairas, vaan kyseessä vaan nuori ikä ja jonkinlainen ikäkriisi? Pelkään myös, että muut pitävät minua hulluna ja ovat jo ajatelleet että olen ihan päätön. Olen aina laittanut sekoiluni hyvän kreiseilyn piikkiin ja ahdistaa jos jotkut oikeasti ajattelevat minun olevan sekopää.
Näennäisesti minulla menee ihan hyvin, ei ole sairaita velkoja, opiskelen yliopistossa ja kaikki on ihan hyvin. Olen vaan ihmissuhteissa ollut tosi roikkuva ja sekopää ja omituinen ja se nolottaa näin jälkikäteen.
Kommentit (7)
Yksi epävakaa täällä hei. Vuoden psykoterapiassa tuli monta oivallusta ja osin skitsoilu lieveni. Voimakas mustavalkoisuus dominoi etenkin ihmissuhteita. Koen että minulla menee hyvin: perheellinen ja työelämässä + tämän kanssa pärjäilen, vaatii tosin toiselta ymmärrystä ja joustoa.
Tsemppiä sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.07.2015 klo 14:24"]
Yksi epävakaa täällä hei. Vuoden psykoterapiassa tuli monta oivallusta ja osin skitsoilu lieveni. Voimakas mustavalkoisuus dominoi etenkin ihmissuhteita. Koen että minulla menee hyvin: perheellinen ja työelämässä + tämän kanssa pärjäilen, vaatii tosin toiselta ymmärrystä ja joustoa.
Tsemppiä sinulle!
[/quote] Hyvä, kiva kuulla että omalla käytöksellä ja tiedostamalla voi vaikuttaa paljon. ap
Täällä kans yksi epävakaa. Elämä ollut melkoista myllerrystä, diagnoosin saantiinkin meni aikansa. Siihen mennessä olin jo ehtinyt sairastua vakavaan masennukseen ja olin aivan uupunut, parisuhdekin loppui kun puoliso ei jaksanut sairasteluani. Olen käynyt terapiassa nyt puoli vuotta, lääkkeistäkin on apua. Paljon on selkiintynyt, ymmärrän miksi reagoin ja käyttäydyn tietyllä tavalla, mutta näistä tavoista poisoppiminen vie aikaa. Toivon, että olisin pian työkykyinen, ja että jonain päivänä elämässäni olisi vähemmän tätä tunteiden sekamelskaa.
Viitonen vielä: Olisiko sun hyvä käydä juttelemassa tuosta jossain mielenterveyspuolella (vaikka et haluakaan mielenterveysongelmaisen leimaa)? Silloin asiaan saataisiin ainakin selvyys, joko diagnoosi ja saisit apua ongelmaasi tai sitten ne toivomasi terveen paperit.
Onko epävakaa sama kuin läheisriippuva? Jos ei niin mikä on ero?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen termihän kyseiselle persoonallisuushäiriölle on epävakaa persoonallisuushäiriö.