Lue keskustelun säännöt.
Varattujen naisten vittuilu sinkuille
eifuckbuddyille
02.03.2022 |
Kertokaapas miksi parisuhteessa olevien naisten pitää jatkuvasti vittuilla sinkkunaisille sinkkuudesta? Jos kävelen kadulla seurustelevan/naimisissa olevan naiskaverini kanssa ja vastaan kävelee mies, miksi tämän naisen on pakko tokaista minulle, että tossa on sulle mies. Siis mit vit? Karkauspäivänä kysellään työpaikalla tökerönä, että no saitkos rukkaset? Koska (hah-hah) karkauspäivä on AINUT päivä, kun nainen voi kosia. Joo, keskiajalla ehkä. Jos puhutaan jostain julkisuuden henkilöstä varattujen naisten kanssa (esim. Esko Eerikäinen) alkaa heti kommentointi, että siinähän on sulle mies. Sekin on sinkku.
Jotkut ihmiset alkavat täysin pyytämättä neuvoa miten se mies kalastetaan. Kato, älä oo niin vaativa, vaatimaton, ujo, suulas, saamaton, laiska, yksinviihtyvä, liian hyvin ystävien parissa viihtyvä, urakeskeinen, kunnianhimoton jne. Ei saisi olla oikein minkäänlainen, kun se on este miehen saamiselle. Ja iästä tämä ei johdu, olen 51 vuotta ja edelleen saan näitä typeriä neuvoja. Olen eronnut 5 vuotta sitten enkä ole seurustelevaa tyyppiä. Minulla ei ole tarvetta hankkia poikaystävää vain näön vuoksi. Nautin yksin asumisesta enkä tarvitse väkisin ketään. Tunnen tusinoittain ihmisiä, joiden on vaikea olla yksin ja joille kelpaa "ihan kiva" mies. Onhan se tyhjää parempi. Itse en ole sellainen. Olen fyysisesti viehättävä, että kyse ei ole siitäkään, etten "saisi" miestä.
Mistä ihmeestä tämä käytös johtuu? Miksi varattujen naisten on niin vaikea niellä sitä, että joku ei ole parisuhteessa? Tämä pöyristyttävä ja ylimielinen käytös vaivaa siis vain varattuja naisia, ei miehiä. Onko taustalla kateus vai mikä ihme? Onko sanottava rumasti takaisin, että aletaan nähdä tuollainen käytös sellaisena, mitä se on: loukkaavana ja alentavana.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Tämä lienee yleisempää vanhempien naisten keskuudessa. Ja ehkä matalammissa koulutusluokissa. Omat kaverit tai tutut eivät ole ikinä pitkän sinkkuuteni aikana kommentoineet tuollaista. Fiksut ihmiset yleensäkään eivät.
Ei pidä paikkaansa. Näitä ns. parisuhdeihmisiä on joka ikäluokassa, tulotasossa, koulutustasossa. Sanoisin ennemminkin että nuorisossa vähemmän, koska ovat nähneet jo monikulttuurisuutta ja vanhempiensa avioeroja & uusioperheitä sen verran paljon, että osaavat kyseenalaistaa vallalla olevan monogamia-hegemonian. Avioliittohan alkaa olla yli 40-vuotiaitten harrastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla myös pari tällaista kaveria. Toinen vihjailee vähän väliä että siinä olis sulle mies tai siellä ja siellä oli sellainen joka olis just sulle sopiva. Kerran oli kutsunut eräisiin juhliin yhden miehensä kaverin ja tälle miehen kaverille oli vielä sanottu että minä olisin sinkku ja hänelle sopiva. Ja se mies ei ollut yhtään mun tyyppiä, mutta satuin kaverini miehen ja tän "ehdokkaan" ohikävelemään niin kuulin kun tää "kandidaatti" sanoi kaverini miehelle et ai toiko se on? XD Yritti muutamaan kertaan illan aikana tulla jutulle ja tanssilattialla viereen mut otin aina etäisyyttä. Mies joi itsensä tukevaan humalaan, lirkutteli kaikille naisille illan aikana ja lopuksi päätyi vielä käsirysyyn toisen vieraan kanssa. Oi siinä vasta olisikin ollut helmi.
Toinen kaverini tekee samaa vain puheiden tasolla, tyrkyttää miehensä kavereita, jotka ovat lääkäreitä ja ajelevat teslalla. Juu kiitti mutta ei kiitti. :D Ja sit päivittelee mulle että no jotainhan se sun eksäkin tekee toisin kun sillä on jo parisuhde ja että olet silti ihan hyvä ihminen vaikkei sulla olekaan ketään. xD Huutoitkunaurua. Kyllä noiden ihmisten tapaamisen jälkeen tuntee itsensä niin omituiseksi, joka kerta.
Ainiin ja kolmas varattu myös tasaisin väliajoin pyytää kävelylle vain tentatakseen onko mulla ketään. Pitäis ehkä keksiä tosiaan joku salarakastarina tähän. :D Siinähän juorutkoot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä lienee yleisempää vanhempien naisten keskuudessa. Ja ehkä matalammissa koulutusluokissa. Omat kaverit tai tutut eivät ole ikinä pitkän sinkkuuteni aikana kommentoineet tuollaista. Fiksut ihmiset yleensäkään eivät.
Ei pidä paikkaansa. Näitä ns. parisuhdeihmisiä on joka ikäluokassa, tulotasossa, koulutustasossa. Sanoisin ennemminkin että nuorisossa vähemmän, koska ovat nähneet jo monikulttuurisuutta ja vanhempiensa avioeroja & uusioperheitä sen verran paljon, että osaavat kyseenalaistaa vallalla olevan monogamia-hegemonian. Avioliittohan alkaa olla yli 40-vuotiaitten harrastus.
On joka ikäluokassa näitä, ja koulutus- ja tulotasoissa. Ihan oman kokemuksen perusteella, tätä sontaa tulee sekä korkeasti koulutetuilta että suoraa peruskoulusta tai lukiosta työelämään siirtyneiltä.
Yh-äitinä oleminen on myös yksi sellainen seikka, joka saa ihmiset töksäyttelemään ihan uskomattomia lipsautuksia, todella jää olo kuin olisit maailman pohjasakkaa, vaikka olisit kiltti, kivan näköinen, rehellinen, täysjärkinen, joka tekee helkkaristi töitä lastensa, elantonsa ja uransa eteen ja vielä menestyisi, niin silti ihmisten puheista tulee olo, kuin olisi jokin alempiarvoisen leima otsassa. No onneksi kaikesta ei tarvi välittää.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nykyään naimisissa ja pienen lapsen äiti, mutta en ymmärrä sinkkujen mollaamista tai heistä rumasti puhumista. Sain itse kuulla sinkkuaikana ilkeitä kommentteja, ihmettelyä miksi kuka tahansa mies ei kelpaa ja osa pelkäsi mun kiinnostuvan varatuista miehistä, koska olen sinkku. Aivan kuin sinkulle kelpaisi kuka tahansa. Voin sanoa, ei kelpaa eikä sinkut ole kiinnostuneita kaikista. Itsellä ei olisi käynyt mielessäkään joku varattu mies.
Vaikka olen onnellisessa parisuhteessa, niin en ymmärrä, mitä vikaa joidenkin mielestä sinkkuudessa on. Parempi yksin kuin huonossa suhteessa tai aivan väärän ihmisen kanssa. Yksinkin voi elää hyvää elämää eikä parisuhde ole kaikille se elämän isoin juttu, eikä tarvitsekaan olla.
Asiaa, PALJON. Itse jäin oikeastaan ekan kerran sinkuksi koko aikuisiällä ja huomasin sen sopivan mulle yllättävän hyvin, lähes kaikki ketjussa mainitut lieveilmiöt on kuitenkin tullut nyt koettua, vaikka olen tyytyväisempi elämääni kuin ehkä koskaan aikaisemmin huonojen suhteiden aikaan tai niiden vedeltyä viimeisiään. On yritetty parittaa, on oltu mustiksia varatuista miehistä seurassani, on vihjailtu olevan joku erityisen hankala syy minussa tälle sinkkuudelle käsittämätöntä urpoilua! Onneksi omaan fiksuja kavereita, joista osa myös valinnut sinkkuuden ja osa varattuja. Tosiaan ei poikamiehiä kyllä arvostella eikä höykytetä näin, kaikkien kannattaisi nyt kyllä aika äkkiä opetella että maailma on muuttunut ja pakkoavioliittojen aika on jo ohi! :D
Vierailija kirjoitti:
Mä oon nykyään naimisissa ja pienen lapsen äiti, mutta en ymmärrä sinkkujen mollaamista tai heistä rumasti puhumista. Sain itse kuulla sinkkuaikana ilkeitä kommentteja, ihmettelyä miksi kuka tahansa mies ei kelpaa ja osa pelkäsi mun kiinnostuvan varatuista miehistä, koska olen sinkku. Aivan kuin sinkulle kelpaisi kuka tahansa. Voin sanoa, ei kelpaa eikä sinkut ole kiinnostuneita kaikista. Itsellä ei olisi käynyt mielessäkään joku varattu mies.
Vaikka olen onnellisessa parisuhteessa, niin en ymmärrä, mitä vikaa joidenkin mielestä sinkkuudessa on. Parempi yksin kuin huonossa suhteessa tai aivan väärän ihmisen kanssa. Yksinkin voi elää hyvää elämää eikä parisuhde ole kaikille se elämän isoin juttu, eikä tarvitsekaan olla.
Tää on niin totta. En tiedä miks pitää olla niin pirttanan raaka ja ikävä toiselle. Sinkkuna ei enää varatut kaverit edes yhtäpaljoa kaikki pyydä kylään tai ota mukaan tapahtumiin kuin ennen. Kelpaan vain hätävarana jos ei kukaan muu, tai jos pitää saada lisää juoruttavaa, tai sille se tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös pari tällaista kaveria. Toinen vihjailee vähän väliä että siinä olis sulle mies tai siellä ja siellä oli sellainen joka olis just sulle sopiva. Kerran oli kutsunut eräisiin juhliin yhden miehensä kaverin ja tälle miehen kaverille oli vielä sanottu että minä olisin sinkku ja hänelle sopiva. Ja se mies ei ollut yhtään mun tyyppiä, mutta satuin kaverini miehen ja tän "ehdokkaan" ohikävelemään niin kuulin kun tää "kandidaatti" sanoi kaverini miehelle et ai toiko se on? XD Yritti muutamaan kertaan illan aikana tulla jutulle ja tanssilattialla viereen mut otin aina etäisyyttä. Mies joi itsensä tukevaan humalaan, lirkutteli kaikille naisille illan aikana ja lopuksi päätyi vielä käsirysyyn toisen vieraan kanssa. Oi siinä vasta olisikin ollut helmi.
Toinen kaverini tekee samaa vain puheiden tasolla, tyrkyttää miehensä kavereita, jotka ovat lääkäreitä ja ajelevat teslalla. Juu kiitti mutta ei kiitti. :D Ja sit päivittelee mulle että no jotainhan se sun eksäkin tekee toisin kun sillä on jo parisuhde ja että olet silti ihan hyvä ihminen vaikkei sulla olekaan ketään. xD Huutoitkunaurua. Kyllä noiden ihmisten tapaamisen jälkeen tuntee itsensä niin omituiseksi, joka kerta.
Ainiin ja kolmas varattu myös tasaisin väliajoin pyytää kävelylle vain tentatakseen onko mulla ketään. Pitäis ehkä keksiä tosiaan joku salarakastarina tähän. :D Siinähän juorutkoot.
Itse olen ajatellut käydä tuulimyllyjä päin, vaikka huonostihan siinä käy. Kun seuraavan kerran varattu ystävänä aukoo päätään sinkkuudesta tavalla tai toisella, aion sanoa suoraan miltä asia minusta tuntuu. Todennäköisesti tulee kommenttia, että ai tää on sulle arka asia, kun noin pitkä selitys tulee tms. paskaa. Mutta jotenkin noille urpoille tulee osoittaa se, että ovat urpoja. En jaksa enää istua hiljaa ja kuunnella loukkauksia. Eikä kukaan voi kiistää toisen tuntemuksia. Sanon, että kylläpä tuntuu ikävältä kun taas paritat minua jollekin urpolle jne.
Näin äskettäin pitkästä aikaa entistä työkaveria, jonka kanssa oltiin pitkään kavereita. On ollut n. 20 vuotta saman tyypin kanssa. Itse erosin 5 vuotta sitten. Ensimmäisiä kysymyksiä häneltä oli, että minkälainen uusi mies minulla on. Vastasin, ettei minkäänlaista, johon hän pettyneenä totesi, että eihän sulla sitten ole elämässä muuttunut mikään. No, oliko hänellä itsellään mikään muuttunut. Ei, sama äijä edelleen. Että oltiin molemmat samassa tilanteessa. Mutta parisuhteessa oleva saa olla tyytyväinen elämäntilanteeseensa, mutta sinkkunainen ei. Edelleen pätee se, että sinkkunaisen odotetaan etsivän itselleen uuden miehen. Ei saa olla tyytyväinen yksin oloon. Herranjumala, mitä tyhmyyttä. Väsyttää tuo ajatusmalli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yrittävät saada onnellisen sinkun samaan lankaan kuin ovat itse joutuneet. Eli kateus.
Tämä. Minusta jäätävän noloa joka kerta esim salilla kaveri aloittaa: "hei tuolla on tuo sun tulevaisuus."
Okei kiva kiitti moi.
Mut joskus vastaan kertomalla että mulla on naimisissa oleva rakastaja, ollut jo yli neljä vuotta puolet tän miehen avioliitosta. En jaksa sitä pyykinpesua ja muuta mitä uunoilua se toisi tullessaan et olis kokoaikainen kumppani niin otan rusinat pullasta. toistaiseksi.
Mulle on tehty tätä ihan oman ikäisten toimesta jo silloin kun oltiin parikymppisiä. Nyt keski-ikäisiä jo. Vielä 2000-luvun alussa lähes kaikki naisille/nuorille suunnatut sarjat keskittyi siihen miten naiset etsii parisuhdetta ja naiset puhuivat keskenään pääosin vain miehistä. Omassa ikäluokassa sinkkunainen, jossa ei päällisin puolin ole ns mitään vikaa mutta silti ei mielipuolisesti metsästä parisuhdetta, on pelottava kummajainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittävät saada onnellisen sinkun samaan lankaan kuin ovat itse joutuneet. Eli kateus.
Tämä. Minusta jäätävän noloa joka kerta esim salilla kaveri aloittaa: "hei tuolla on tuo sun tulevaisuus."
Okei kiva kiitti moi.
Mut joskus vastaan kertomalla että mulla on naimisissa oleva rakastaja, ollut jo yli neljä vuotta puolet tän miehen avioliitosta. En jaksa sitä pyykinpesua ja muuta mitä uunoilua se toisi tullessaan et olis kokoaikainen kumppani niin otan rusinat pullasta. toistaiseksi.
Oletko teini? On nimittäin jäätävän noloa olla jonkun puolisoaan pettävän kanssa ja höpistä vielä rusinat pullista menolla. Jotain on jäänyt ymmärtämättä ihmisyydestä yleensä.
Kateellisia ne on. Siinä syy. Tosin minä en kuule mitään nitinää koska tajuavat olevansa onnettomia ja kusessa. Minäkin olisin siinä pinteessä kateellinen sinkku kaverilleni. Tiedän koska olen ollut naimisissa. Ei se ole herkkua millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alat vaan kertomaan hyvin rasvaisia yksityiskohtaisia juttuja omasta päästäsi villeistä mieskuvioista. Kunnolla värikynää mukaan. Puhut suu vaahdoten hullun kiilllot silmissä ja päälle aina kun sinkkuutesi tulee esiin. Tyylin viime viikolla kävin Pekan luona dippaamassa lenkkiä soosiin munat vaan lätisi piparia vasten ja roiskui ja suihkusi lopuksi oikein kunnolla. Vartin päästä piti saada lisää lenkkiä ja laitettiin samalla patukkaa suklaa rasiaan... Jatkat tätä loputtomiin kunnes se toinen hiljenee.
En nyt ole ihan varma tuonkaan toimivuduesta, mutta melkoiset kielikuvat sulla...
Vierailija kirjoitti:
Näin äskettäin pitkästä aikaa entistä työkaveria, jonka kanssa oltiin pitkään kavereita. On ollut n. 20 vuotta saman tyypin kanssa. Itse erosin 5 vuotta sitten. Ensimmäisiä kysymyksiä häneltä oli, että minkälainen uusi mies minulla on. Vastasin, ettei minkäänlaista, johon hän pettyneenä totesi, että eihän sulla sitten ole elämässä muuttunut mikään. No, oliko hänellä itsellään mikään muuttunut. Ei, sama äijä edelleen. Että oltiin molemmat samassa tilanteessa. Mutta parisuhteessa oleva saa olla tyytyväinen elämäntilanteeseensa, mutta sinkkunainen ei. Edelleen pätee se, että sinkkunaisen odotetaan etsivän itselleen uuden miehen. Ei saa olla tyytyväinen yksin oloon. Herranjumala, mitä tyhmyyttä. Väsyttää tuo ajatusmalli.
Joillakin ainoa tarkoitus elämässä on että pitää olla se mies. Ja sehän selittää senkin, miksi huonoihin liittoihin jäädään, eikä niistä lähdetä, kun pitää pystyä pitämään yllä se "status" ja kulissi että ollaan jonkun kanssa, ollaan ripustettu koko itsetunto ja omakuva siihen että mulla on joku, katsokaa, kelpaan jollekin. Ja sen kautta sitten peilataan toisiakin.
Vaikka mies pettäisi ja sillä olisi toinen ja koko kulmakunta sen tietäisi, siitä ei voi lähteä kun pettää itseään toivomalla ettei kukaan sittenkään ehkä tiedä kun ei sano päin naamaa. Melko surullista olis olla sellaisessa jumissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittävät saada onnellisen sinkun samaan lankaan kuin ovat itse joutuneet. Eli kateus.
Tämä. Minusta jäätävän noloa joka kerta esim salilla kaveri aloittaa: "hei tuolla on tuo sun tulevaisuus."
Okei kiva kiitti moi.
Mut joskus vastaan kertomalla että mulla on naimisissa oleva rakastaja, ollut jo yli neljä vuotta puolet tän miehen avioliitosta. En jaksa sitä pyykinpesua ja muuta mitä uunoilua se toisi tullessaan et olis kokoaikainen kumppani niin otan rusinat pullasta. toistaiseksi.
Oletko teini? On nimittäin jäätävän noloa olla jonkun puolisoaan pettävän kanssa ja höpistä vielä rusinat pullista menolla. Jotain on jäänyt ymmärtämättä ihmisyydestä yleensä.
Sillä tarinalla saa nämä inisijät hiljaiseksi, tottahan se ei ole. :)
Mutta ihan oikeasti nyt. On väärin käyttää miehiä siihen, että nainen ei keksi elämässään mitään järkevämpää tekemistä ja sitten ongelmien puuttumisen pelossa ottaa itselleen ongelman mistä riittää ja riittää. Ei sekään ole oikein miehiä kohtaan.
Olen 40-vuotias ja erosin parinkymmenen vuoden liitosta, jossa lapsia, reilu vuosi sitten. Ero ei ollut vielä virallinenkaan, kun jo alkoi ahdistelu siitä, kuinka pitää liittyä Tinderiin yms. Ja muut sitten voivat sitten oikein auliisti auttaa minua miesten arvioinnissa Liittyisivät itse, jos niin kovasti tekee mieli.
Lieneekö ovatkin osin jopa kateellisia sinkuille näiden vapaudesta sekä itse pettyneitä omiin suhteisiinsa, kun se kullan sijasta onkin nykyään kissankultaa?
Pitäisi muidenkin alistua heti ensimmäiselle vastaantulijalle? 😀
Vierailija kirjoitti:
Lieneekö ovatkin osin jopa kateellisia sinkuille näiden vapaudesta sekä itse pettyneitä omiin suhteisiinsa, kun se kullan sijasta onkin nykyään kissankultaa?
Pitäisi muidenkin alistua heti ensimmäiselle vastaantulijalle? 😀
Tämähän se. 😀
Vierailija kirjoitti:
Lieneekö ovatkin osin jopa kateellisia sinkuille näiden vapaudesta sekä itse pettyneitä omiin suhteisiinsa, kun se kullan sijasta onkin nykyään kissankultaa?
Pitäisi muidenkin alistua heti ensimmäiselle vastaantulijalle? 😀
"Haluun palvella!"
Mä oon nykyään naimisissa ja pienen lapsen äiti, mutta en ymmärrä sinkkujen mollaamista tai heistä rumasti puhumista. Sain itse kuulla sinkkuaikana ilkeitä kommentteja, ihmettelyä miksi kuka tahansa mies ei kelpaa ja osa pelkäsi mun kiinnostuvan varatuista miehistä, koska olen sinkku. Aivan kuin sinkulle kelpaisi kuka tahansa. Voin sanoa, ei kelpaa eikä sinkut ole kiinnostuneita kaikista. Itsellä ei olisi käynyt mielessäkään joku varattu mies.
Vaikka olen onnellisessa parisuhteessa, niin en ymmärrä, mitä vikaa joidenkin mielestä sinkkuudessa on. Parempi yksin kuin huonossa suhteessa tai aivan väärän ihmisen kanssa. Yksinkin voi elää hyvää elämää eikä parisuhde ole kaikille se elämän isoin juttu, eikä tarvitsekaan olla.