Lastentarhanopettajista on hirvittävä pula

Päiväkodissa opetellaan arvostamaan erilaisuutta ja erilaisia ihmisiä ja puhuttelemaan toisia arvostavasti. Kansainvälisessä kaupassa ilmeisesti ne taidot eivät kehity ihan täysmääräisesti. 

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 13:41"]

Kerropa, mitkä kurssit ja sisällöt lto-opinnoissa liittyy pääasiassa kouluun liittyvään teoriaan? 

[/quote]

Jo se sanoo aika paljon, että lto voi pelkkien maisteriopintojen jälkeen saada lo-pätevyyden tai muutenkin helpon oikotien lo:ksi. Yksi avainsana on myös alkuopetus, jotka lto-opiskelijat opiskelevat.

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 20:49"][quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 20:31"]

Ei suurta eroa lto ja lh palkoissa.

[/quote]

kuulemma 200-300e/kk. On se musta jo aika paljon. Tosin työmäärän eroon nähden ei suuri ero palkassa. Äitini on lastentarhanopettaja ja hän aina sanoo että lastehoitajat tekevät 40% siitä työmäärästä mitä he ja saavat 80% siitä palkasta mitä he.
[/quote]
Puhua aina voi, mutta tuskinpa on noin.

Palkka on surkea!

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 13:03"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 11:42"]

Jos sosionomi on opettaja, sairaanhoitaja on sitten lääkäri :D

Vaikka nykyään säästösyistä matalammalla koulutuksella joutuukin tekemään itselleen liian vaativia hommia (esim. sairaanhoitajat tekevät hirveän paljon sellaista, mitä lääkärit tekivät ennen itse), ei se silti heistä tee opettajia/lääkäreitä...

[/quote]

Sosionomi (AMK) 210 op vs Kasvatustieteen kandi 180 op

Sairaanhoitaja (AMK) 210 op vs Lääketieteen lisensiaatti 360 op

En ihan ehkä menisi rinnastamaan...

[/quote]

Sosionomit opiskelevat kaikkea muuta hömppää, kasvatustieteitä vai joitain kymmeniä opintopisteitä. Kasvatustieteen kandeilla se määrä on 180 op. Että tuota...

T: Sosionomi, joka opiskelee nykyään yliopistossa lto:ksi.

[/quote]

Sosionomikin voi opiskella varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja tuon 180 op, vaikka lto-pätevyyteen vaaditaan vain 60 op. Sitä paitsi tuo kandin 180 op pitää sisällään myös mm. kieli- ja viestintäopinnot, maturiteetin yms., eli ei sekään koostu pelkistä kasvatustieteen opinnoista.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 13:03"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 11:42"]

Jos sosionomi on opettaja, sairaanhoitaja on sitten lääkäri :D

Vaikka nykyään säästösyistä matalammalla koulutuksella joutuukin tekemään itselleen liian vaativia hommia (esim. sairaanhoitajat tekevät hirveän paljon sellaista, mitä lääkärit tekivät ennen itse), ei se silti heistä tee opettajia/lääkäreitä...

[/quote]

Sosionomi (AMK) 210 op vs Kasvatustieteen kandi 180 op

Sairaanhoitaja (AMK) 210 op vs Lääketieteen lisensiaatti 360 op

En ihan ehkä menisi rinnastamaan...

[/quote]

Sosionomit opiskelevat kaikkea muuta hömppää, kasvatustieteitä vai joitain kymmeniä opintopisteitä. Kasvatustieteen kandeilla se määrä on 180 op. Että tuota...

T: Sosionomi, joka opiskelee nykyään yliopistossa lto:ksi.

[/quote]

Pointti olikin, että sairaanhoitajan ja lääkärin perustutkinnon ero on 150 op, eli ei ihan rinnastettavia tutkintoja kuitenkaan, toisin kuin sosionomin ja kandin tutkinnot, jotka molemmat ovat alempia korkeakoulututkintoja.

Pelkät lto-maisteriopinnot eivät anna lo-pätevyyttä. Alkuopetusta tulee esiopettajankin tuntea, koska esiopetus ja alkuopetus muodostaa kokemuksellisen ja pedagogisen jatkumon, joten on tärkeää että esim, lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa opetus muodostuu johdonmukaisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Siksi sekä lto:n että lo:n on tunnettava kummankin koulutusinstituution periaatteita ja käytäntöjä. 

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 20:26"]

Itse hain kevään yhteishaussa lastentarhanopettajaksi ja lähihoitajaksi tavoitteena päästä päiväkotiin töihin. Lto-koulutuksen haussa en päässyt edes varsinaiseen soveltuvuuskokeeseen, mutta lähihoitajaksi pääsin heittämällä noin 10 pisteen marginaalilla. Eli eipä siis edelleenkään tullut helpotusta lastentarhanopettajapulaan, vaan lähihoitajana on varmaan edessä vuosien sijaisuuksien teko ennen kuin edes pääsee haaveilemaan vakinaisesta lastenhoitajan paikasta. Sen sijaan epäilen, että niistä lto-koulutukseen päässeistä ei monikaan todellisuudessa päädy lto:ksi, vaan käyttää sitä vaan helpompana tienä päästä luokanopettajaksi. Koulutusjärjestelmämme on harvinaisen mätä.

[/quote]

Kyllä opiskelemaan näytetään valitsevan riittävä määrä. Eikä se ole helpompi tie opettajan koulutukseen, siitä tulee paljon suurempi määrä opintoja.

Tuolla alalla palkkaus vaikuttaa aika todella paljon, melkein missään muualla noin korkeasti koulutetuilla ei ole noin alhaista palkkaa. Opiskelijoista kaikilla aloilla osa keskeyttää eri syistä. Valmistuneista kuitenkin harvinaisen moni tuolle alalle hakeutunut vaihtaa joidenkin vuosien jälkeen alaa joko opiskelemalla lisää tai lähtemällä samoilla papereilla muihin tehtäviin.

Kertomatta muuta kuin että toimin yksityisellä puolella lähellä kasvatusta: Meille tulee varmasti suhteessa enemmän varhaiskasvatuksen kandien hakemuksia kuin muiden korkeakoulutettujen ja olen haastatellut heitä. Vaikka tehtävämme eivät ole ihan yksi yhteen siihen koulutukseen nähden, syy hakea on paljon parempi palkka. Opintojen jälkeisinä ensimmäisinä vuosina eivät sitä vielä tiedosta, mutta kun on lapsia ja asuntolainaa, siinä vaiheessa moni lastentarhanopettajana toimiva tiedostaa, ettei se palkka riitä enää mihinkään.

Korkeakoulutetuille löytyy oikeasti paremmin palkattuja tehtäviä kuin lastentarhanopettajan tehtävät. Niin kauan kuin sitä tilannetta ei haluta korjata, korkeakoulutetut hakeutuvat tehtäviin, joissa heille maksetaan koulutusta vastaava palkka.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 13:43"]

Päiväkodissa opetellaan arvostamaan erilaisuutta ja erilaisia ihmisiä ja puhuttelemaan toisia arvostavasti. Kansainvälisessä kaupassa ilmeisesti ne taidot eivät kehity ihan täysmääräisesti. 

[/quote]

Veronmaksajien mukan roikutettavista ei niin kunnioittavasti pidäkään puhua. Ehkä he oppivat siitä jotain.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 13:55"]

Kyllä opiskelemaan näytetään valitsevan riittävä määrä. Eikä se ole helpompi tie opettajan koulutukseen, siitä tulee paljon suurempi määrä opintoja.

Tuolla alalla palkkaus vaikuttaa aika todella paljon, melkein missään muualla noin korkeasti koulutetuilla ei ole noin alhaista palkkaa. Opiskelijoista kaikilla aloilla osa keskeyttää eri syistä. Valmistuneista kuitenkin harvinaisen moni tuolle alalle hakeutunut vaihtaa joidenkin vuosien jälkeen alaa joko opiskelemalla lisää tai lähtemällä samoilla papereilla muihin tehtäviin.

Kertomatta muuta kuin että toimin yksityisellä puolella lähellä kasvatusta: Meille tulee varmasti suhteessa enemmän varhaiskasvatuksen kandien hakemuksia kuin muiden korkeakoulutettujen ja olen haastatellut heitä. Vaikka tehtävämme eivät ole ihan yksi yhteen siihen koulutukseen nähden, syy hakea on paljon parempi palkka. Opintojen jälkeisinä ensimmäisinä vuosina eivät sitä vielä tiedosta, mutta kun on lapsia ja asuntolainaa, siinä vaiheessa moni lastentarhanopettajana toimiva tiedostaa, ettei se palkka riitä enää mihinkään.

Korkeakoulutetuille löytyy oikeasti paremmin palkattuja tehtäviä kuin lastentarhanopettajan tehtävät. Niin kauan kuin sitä tilannetta ei haluta korjata, korkeakoulutetut hakeutuvat tehtäviin, joissa heille maksetaan koulutusta vastaava palkka.

[/quote]

Selitäpä miksi moni hakeutuu lto-koulutukseen vaikka oikeasti haluaisi vain lo:ksi, jos se kerran ei tarjoa mitään oikotietä lo-koulutukseen? Vai olisiko ehkä sittenkin niin, että lto ei lo:ksi pyrkiessään olekaan samalla viivalla kuin ne kaksituhatta abia jotka kilpailevat 50:stä aloituspaikasta lo-koulutuksessa vaan pääsee koulutukseen suorempaan, jolloin lto:ksi "turhaan" kouluttautuminen onkin ollut kannattava peliliike?

Itsestäänselvä ratkaisu lto-koulutuksen ongelmiin olisi siirtää se amk-tasoiseksi ja tehdä kaikille pyrkijöille selväksi, että kaikki kouluttautuneet oikeasti ovat siellä lapsiryhmässä töissä 2400 e/kk-palkalla sitten lopun työuraansa, jos eivät kokonaan hankkiudu uudelle alalle ja kouluun. Mitään "glamour"-tehtäviä ei ole tarjolla ja palkka on tosiaan vain se ~300 euroa korkeampi kuin ryhmän lastenhoitajilla (jotka myös muuten joutuvat pärjäämään palkallaan ja elättämään sillä perheensä).

Älä anna väärää kuvaa. LTO-pätevyyden koulutuksessaan hankkinut sosionomi ON täysin pätevä lastentarhanopettajaksi. Olen sosionomi lastentarhanopettajan pätevyydellä. Toimin lastentarhanopettajana. Pätevänä sellaisena. N. 5-vuotiaiden ryhmässä. Ja lisäksi omaan hyvät pedagogiset taidot, jotka olen hankkinut koulumaailmassa (pätevänä) sosiaalialan korkeakoulutettuna. :) Lisäksi minulla on muodollinen pätevyys ja osaamista toimia monissa erilaisissa sosiaali- ja kasvatusalan tehtävissä. Myös päiväkodin johtajana.

Voisitko selittää, mitä kummaa tarkoitat lauseellasi "sosionomi ei ole opettaja (ei ole opiskellut opettajankoulutuslaitoksella, kuten kasvatustieteen kandit). Voi toimia opettajana, mutta ei silti sitä koulutukseltaan"? Nykyisin valmistuvat sosionomi-LTO:t eivät toki lain mukaan voi toimia pätevinä esiopettajana, mutta lastentarhanopettajana kyllä.

Useimmiten olen kuullut, että LTO-pätevyyden hankkineiden sosionomien 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkintoa arvostetaan enemmän kuin yliopiston 180 opintopisteen lastentarhanopettajan koulutusta. En siis pätisi sillä, että on valmistunut sieltä yliopiston LTO-koulutuksesta, jota työnantajani esimerkiksi kutsuu leikkikouluksi.

Itse sosionomina osaan arvostaa ihan kaikenlaisia koulutuksia, oli sitten kyseessä psykologi, lähihoitaja, lastentarhanopettaja tai siivooja. Sitä paitsi enemmän kuin koulutus, merkitsee ihmisen perusluonne ja empatiakyky sekä sosiaaliset taidot. Niitä kun ei missään koulutuksessa saa.

Sosionomikoulutuksessa on ainakin se hyvä puoli, että siellä ei ylpisty kun ei tunne olevansa akateemisena "yhteiskunnan kermaa". Monet sosionomit ovat myös entisiä lähihoitajia, mikä entisestään tuo maanläheisyyttä ajatteluun.

Lto ei ole oikotie luokanopettajan opintoihin, mutta osa opinnoista, kuten kieli- ja viestintäopinnot ja yleispedagogiset opinnot ovat samat kummassakin, vaikka aineopinnot ja syventävät opinnot ovatkin erilaiset koulutusohjelmissa. Tietenkin opinnot ja niihin kuuluvat ryhmätyöt sekä harjoittelu lapsiryhmässä ja ylipäätään pedagogisen ajattelun ja sitä kautta toiminnan kehittyminen edesauttavat lo-pääsykokeissa, koska niissä testataan kyseisiä taitoja ja soveltuvuutta alalle. Opiskelusta on aina hyötyä! Mutta pääsy lto-koulutukseen ei itsessään tarjoa oikotietä tai väylää lo-opintoihin, vaan pitää hakea ihan tavalliseen tapaan pääsykokeilla kuten kaikki muutkin hakijat.   

Totuushan on se, ettei kukaan jaksaisi hoitaa toisten kiljuvia kakaroita nälkäpalkalla lastentarhoissa ja katsella ärsyttäviä työkavereita. Mieluummin luokanopettajaksi, jolloin on edes pitkät kesälomat.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 15:08"]

Totuushan on se, ettei kukaan jaksaisi hoitaa toisten kiljuvia kakaroita nälkäpalkalla lastentarhoissa ja katsella ärsyttäviä työkavereita. Mieluummin luokanopettajaksi, jolloin on edes pitkät kesälomat.

[/quote]

Avainsana tuossa on nimenomaan se "hoitaa". Moni lto kuvittelee yliopistosta valmistuessaan, että hoitaminen on niiden amisten (eli lähihoitajien) hommaa ja hän itse vain opettaa ja suunnittelee. Todellisuus yksinään 21 kiljuvan kakaran kanssa eteisessä joilta kaikilta pitäisi saada sontaiset kurahousut jalasta yllättää ja aiheuttaa "akateemisen krapulan".

Eiköhän se ole kaikille lto:lla tiedossa, että varhaiskasvatusta toteutetaan educare-mallin mukaan, jossa hoiva, kasvatus ja opetus muodostaa kokonaisuuden ja että kaikki edellämainitut toiminnot ovat tärkeitä ja niillä on myäs pedagoginen merkitys. Lastentarhanopettajalla on viikossa kaksi tuntia viisitoista minuuttia suunnitteluaikaa, joten eiköhän sen aikaa ne lastanhoitajat kestä ja jaksa hoidella lasten perushoidon keskenäänkin. Miten kaksi tuntia voi nostaa noin paljon vaillejäämisen ja epäreiluuden tunteita lastenhoitajissa, että lastantarhanopettajia, lastantarhanopettajien suunnittelutyötä ja asiantuntijuutta pitää noin lytätä maan rakoon? Kyse on siis vain reilusta kahdesta tunnista viikossa! Sen lisäksi monet lastentarhanopettajat käyttävät päivittäin tai ainakin viikottain omaa vapaa-aikaansa vapaaehtoisesti toiminnnan suunnitteluun ja valmisteluihin sekä tarvittavien välineiden ja materiaalien hankintaan. 

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 15:20"]

Eiköhän se ole kaikille lto:lla tiedossa, että varhaiskasvatusta toteutetaan educare-mallin mukaan, jossa hoiva, kasvatus ja opetus muodostaa kokonaisuuden ja että kaikki edellämainitut toiminnot ovat tärkeitä ja niillä on myäs pedagoginen merkitys. Lastentarhanopettajalla on viikossa kaksi tuntia viisitoista minuuttia suunnitteluaikaa, joten eiköhän sen aikaa ne lastanhoitajat kestä ja jaksa hoidella lasten perushoidon keskenäänkin. Miten kaksi tuntia voi nostaa noin paljon vaillejäämisen ja epäreiluuden tunteita lastenhoitajissa, että lastantarhanopettajia, lastantarhanopettajien suunnittelutyötä ja asiantuntijuutta pitää noin lytätä maan rakoon? Kyse on siis vain reilusta kahdesta tunnista viikossa! Sen lisäksi monet lastentarhanopettajat käyttävät päivittäin tai ainakin viikottain omaa vapaa-aikaansa vapaaehtoisesti toiminnnan suunnitteluun ja valmisteluihin sekä tarvittavien välineiden ja materiaalien hankintaan. 

[/quote]

Tjaa, aika moni lto on kyllä tässä ketjussa ollut myös nostamassa itseään jalustalle ja esim. väittämässä, että lh:lla on asiantuntemusta lähinnä perushoitoon. Mm. "pyllynpyyhkijöistä" on puhuttu ja vielä samaan hengenvetoon todettu, ettei sosionomi ole oikea lastentarhanopettaja.

Normimeininkiä naisvaltaisella työpaikalla. Alhaisen palkan lisäksi saat kärsiä myös jatkuvasta nokittelusta ja selän takana puhumisesta kanalauman kesken.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 15:47"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 15:20"]

Eiköhän se ole kaikille lto:lla tiedossa, että varhaiskasvatusta toteutetaan educare-mallin mukaan, jossa hoiva, kasvatus ja opetus muodostaa kokonaisuuden ja että kaikki edellämainitut toiminnot ovat tärkeitä ja niillä on myäs pedagoginen merkitys. Lastentarhanopettajalla on viikossa kaksi tuntia viisitoista minuuttia suunnitteluaikaa, joten eiköhän sen aikaa ne lastanhoitajat kestä ja jaksa hoidella lasten perushoidon keskenäänkin. Miten kaksi tuntia voi nostaa noin paljon vaillejäämisen ja epäreiluuden tunteita lastenhoitajissa, että lastantarhanopettajia, lastantarhanopettajien suunnittelutyötä ja asiantuntijuutta pitää noin lytätä maan rakoon? Kyse on siis vain reilusta kahdesta tunnista viikossa! Sen lisäksi monet lastentarhanopettajat käyttävät päivittäin tai ainakin viikottain omaa vapaa-aikaansa vapaaehtoisesti toiminnnan suunnitteluun ja valmisteluihin sekä tarvittavien välineiden ja materiaalien hankintaan. 

[/quote]

Tjaa, aika moni lto on kyllä tässä ketjussa ollut myös nostamassa itseään jalustalle ja esim. väittämässä, että lh:lla on asiantuntemusta lähinnä perushoitoon. Mm. "pyllynpyyhkijöistä" on puhuttu ja vielä samaan hengenvetoon todettu, ettei sosionomi ole oikea lastentarhanopettaja.

[/quote]

Totuus sattuu? Ja lastentarhanopettajiahan täällä pelkiksi pyllynpyyhkijöiksi on haukuttu.

Fakta on, että lähihoitajalla on HOITAJAN koulutus. Silloin hänen pääasiallinen työtehtävänsä on perushoito. Opiskelkaa opettajaksi, jos opettajan hommiin haluatte.

Itse hain kevään yhteishaussa lastentarhanopettajaksi ja lähihoitajaksi tavoitteena päästä päiväkotiin töihin. Lto-koulutuksen haussa en päässyt edes varsinaiseen soveltuvuuskokeeseen, mutta lähihoitajaksi pääsin heittämällä noin 10 pisteen marginaalilla. Eli eipä siis edelleenkään tullut helpotusta lastentarhanopettajapulaan, vaan lähihoitajana on varmaan edessä vuosien sijaisuuksien teko ennen kuin edes pääsee haaveilemaan vakinaisesta lastenhoitajan paikasta. Sen sijaan epäilen, että niistä lto-koulutukseen päässeistä ei monikaan todellisuudessa päädy lto:ksi, vaan käyttää sitä vaan helpompana tienä päästä luokanopettajaksi. Koulutusjärjestelmämme on harvinaisen mätä.