Lue keskustelun säännöt.
Voiko olla tietoinen psykoosissa?
26.02.2022 |
Typerästi muotoiltu otsikko, mutta olen nyt hieman hädissäni, anteeksi.
Pelkään olevani psykoosissa ja olen ihan varma, että koko maailma puhuu minusta pahaa minun tietämättäni ja haluaisin tietää onko se totta, mutta en kehtaa kysyä keneltäkään ja pelkään että kaikki valehtelevat minulle.
Olin vähän aikaa sitten psykiatrisella osastolla viikonlopun yli itsem**hayrityksen takia ja mielialani aaltoilee jatkuvasti, keväisin minusta tulee vainoharhainen.
En tiedä mikä minua vaivaa, masennus ja paniikkihäiriö on kyllä diagnosoitu ainakin.
Kirjoitin tänne pari päivää sitten siitä, että työharjoittelu lasten parissa ahdistaa minua ja pelkään, että nämä lapset ja työyhteisö puhuu minusta pahaa ja että koko maailma noin yleisesti puhuu minusta ja kaikki täällä ovat minua vastaan eikä minulle kerrota siitä.
Pelkään, kun viesteihini ei vastata enkä saa kavereihini mitään yhteyttä ja olo on kuin olisin tippumassa johonkin kaivoon.
Jos kavereiden linjat tuottaa varattua, ajattelen että he soittavat toisilleen puhuakseen minusta.
Olen todella ahdistunut ja olen kohta repinyt kaikki hiukset päästäni tämän takia.
En halua sairaalaan, siellä on vielä ahdistavampaa.
Hoitajalle on aika ensi viikolla.
Lääkkeenä käytän vain essitalopraamia ja sitäkin pienellä annoksella.
Mikä neuvoksi, voinko olla psykoosissa?
Kommentit (90)
Itse psykoosissa en pysty kyseenalaistamaan ajatuksiani/ toimintaani. Et siis ole psykoosissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko niin, että joissain tapauksissa psykoosi ei näy muussa kuin heikentyneenä aloitekykynä, vaikeutena tai hitautena lähteä liikkeelle? Näin olen ymmärtänyt, ja näin ollen rajanveto terveeseen lienee joskus melko mahdotonta. Olen nähnyt todisteltavan, että kun kerran psykoosilääke auttoi tietynlaiseen hitauteen, psykoosi voitiin diagnosoida. Aika hataralla pohjalla tuntuu diagnoosinteko joskus olevan.
selvä paranoidinen psykoosi, mutta onneksi siihen toimivat neuroleptit. Masennuslääke ei poista noita ajatuksia, tarvitset psykoosilääkkeen rinnalle. Toimi ajoissa, etteivät nuo harhaluulot kroonistu.
Minä olen käynyt psykoosin läpi. Kävin sen aikanaan masennuslääkkeistä vieroituksen aikana, mikä laukaisi vieroitusoireena unettomuutta ja unen häiriöitä. Kuvaisin psykoosia kuin unen ja valveen sekoittumisena, missä unen hieman absurditkin ajatuskulut tulevat valvetilaan ja olisi kuin unessa. Mielenkiintoista on, että esim. kirjan Why we sleep kirjoittaja neurotieteiden professori Matthew Walkerkin puhuu unen ja psykoosin yhteyksistä." Proof You Went Psychotic Last Night "
Omalla kohdallani ennen psykoosia minulla oli lääkekokeiluja unettomuuteen ja olin vastikään lopettanut masennuslääkkeet. Väittäisin, että nämä lääkekokeilut saattoivat myös lisätä pahaa oloa haittavaikutusten vuoksi.
Tietyllä tavalla osasin "skarpata" ja käyttäytyä normaalisti ja olla normaali ulospäin, vaikka sisälläni ajatuskulut oli aivan kummallisia. Toisaalta joskus se paranoia alkoi varmasti näkyä käytöksestä ulospäin.
Saatoin esimerkiksi luulla, että maailmanloppu on tulossa, radiossa on minulle erityisiä viestejä, minut yritetään tappaa tai jollain tietyllä värillä on jotain tiettyjä merkityksiä. Esimerkiksi tiettyyn väriin pukeutunut ihminen on hyvä, ja toiseen väriin pukeutunut ihminen on paha. Saatoin luulla, että läheiseni eivät oikeasti ole läheisiäni vaan tunkeutujia. Ynnä muuta sekavaa. Ollessani sairaalassa muiden ihmisten joukossa joilla oli psykoosi, saatoin omaksua myös heiltä jotain paranoidisia ajatuksia ja ne muuttuivat omiksikin peloiksini. Aloin kokea pelkotiloja ja olo oli kuin olisi ollut painajaisessa hereillä. Osaltaan nämä paranoidiset ajatukset kuvasivat jotain minulla olleita suuria pelkoja tai traumoja. Psykoosiin liittyi, etten osannut näitä juuri kyseenalaistaa.
Selvisin kuitenkin psykoosista. Sen sijaan, että minulle suositeltiin lääkkeitä, päätinkin alasajaa ne kun vielä olin huonossa kunnossa koska näin omalla kohdallani niistä liikaa negatiivisia puolia. Tämä oli hämmentävä kokemus siinä suhteessa, että oikeasti tuntui että pääkin alkoi paljon selkiytyä sen myötä vaikka yleensä sanotaan vastakkaista. Pystyin paremmin prosessoimaan asioita. Tunsin neuroleptit lamaavina ja ahdistavina sekä ajattelua hankaloittavina. En ole sen koommin mihinkään lääkkeisiin enää koskenut ja koen, että ne ei minulle sovi. Olen muilla tavoin pitänyt itsestäni huolta esim.terapia, elintavat. Tunnen että psykoosi vahvisti psyykettäni todella paljon ja tiedän, että selviän vaikka mistä läpi.
Vielä edelleenkin joskus joku asia saattaa muistuttaa minua psykoottisista ajatuskuluistani, haju, maku, paikka jne. Ne saattavat hetkeksi laukaista muistoja kokemistani ajatuksista. Kuin hetkeksi tulisi sellainen ahdistava hiukan epätodellinen olo jossa muistan vanhat ajatuskulkuni, sitten taas palaan takaisin tähän hetkeen. Tajuan kokoajan että kyse on takaumasta.
Jos ihminen osaa kyseenalaistaa omia ajatusketjujaan ja reflektoimaan niitä ja havaitsevan niissä olevat ongelmat ja epätodellisuuden ja olla toimimatta niiden mukaan, ei hän ole psykoosissa mielestäni. Itse koin psykoosissa kuin minulle ilmestyisi päähän esimerkiksi käskeviä pakkoajatuksia, joita en voi kyseenalaistaa vaan minun oli toimittava niiden mukaan, tai jotain pahaa tapahtuu ym. Myöskin olin sellaisessa univajeessa, jossa varmaan aivoni olivat puoliunessa päivälläkin. Unta kannattaa aina tukea, koska se selkiyttää kummasti päätä. Pitää päivärytmiä, huolehtia omasta jaksamisesta ja tukea omaa mielenterveyttä monin tavoin.
Itselläni on ollut ennen psykoosiakin pakko-oireisia ajatusketjuja, ja pohdin ihan liikaa asioita muutenkin, esim. siitä lähtien, että miksi olemme olemassa, filosofisia kysymyksiä mitkä saattavat jo itsessään ahdistaa. Toisaalta tunnen itseni nykyään hyvin enkä pelkää ahdistaviakaan ajatuksia. Psykoosissa univajeessa kaikki tuntui pelottavalta ja ahdistavalta.
Minun mielestäni nuo ajatukset kuulostaa siltä kuin olisit itsestäsi jotenkin tosi epävarma ja jotenkin pelkäät että sinusta esim. puhutaan pahaa. Pelkäätkö hylkäämisen kokemusta? Voisiko sulla olla elämässä jotain kokemuksia taustalla jotka laukaisee sussa epäluuloisuutta ihmisiä kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että joissain tapauksissa psykoosi ei näy muussa kuin heikentyneenä aloitekykynä, vaikeutena tai hitautena lähteä liikkeelle? Näin olen ymmärtänyt, ja näin ollen rajanveto terveeseen lienee joskus melko mahdotonta. Olen nähnyt todisteltavan, että kun kerran psykoosilääke auttoi tietynlaiseen hitauteen, psykoosi voitiin diagnosoida. Aika hataralla pohjalla tuntuu diagnoosinteko joskus olevan.
Mitä ihmettä? Ai että jos joku psykoosilääke tehoaa tietynlaiseen oireeseen niin kyse psykoosista? Kuulostaapa tosi tieteelliseltä tavalta diagnosoida psykoosi.
Psykoosin käsite on hyvin lavea ja tulkitsijastaan riippuvainen esim se mikä on harhaluulo.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli lapsena ssri-lääkkeestä psykoosi. Se vei yöunet.
Itselläni kävi samantyyppisesti, tosin vieroituksessa kun iski unettomuus. Olin laskenut lääkkeen aika nopeaa alas vuosien käytön jälkeen, en nopeampaa kuin lääkäri suositteli mutta nopeampaa kuin mitä jälkikäteen suositellaan. Joskus kuulkaas voi lääkkeestäkin puhjeta psykoottiset oireet, vaikka yleensä päihteistä varoitellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä enää mihin uskoa.
Ahdistaa vaan.
Ap